Paras Vinyylisoitin?

Jari

Kaupallinen toimija
Liittynyt
8.9.2006
Viestejä
15 081
Kaupunki
Espoo
Mielipiteitä, kokemuspohjalta: mitä vinyylisoitinta olisitte valmiit pitämään laadukkaimpana, parhaiten eli vähiten soivana, neutraalina, sellaisena jossa on päästy parhaiten eroon vinyylin tietyistä... ominais-ominaisuuksista :)

Omalle listalleni laittaisin näin alkuun
SME 30 ja 20
sekä Simon Yorke 7
 
Kyllä se on tuo Simon Yorken peli ainakin minulle. Karin demot olivat aivan omaa luokkaansa. SME:t ovat varmasti hyviä soittimia, mutta en minä ole niistä koskaan samalla tavalla puhuttelevaa soundia vielä kuullut.
 
Mitä vinyylisoittimelta tulisi vaatia. Vakaa ja rauhallinen toisto niin, että äänitteiden syvimmät tunteet ja kulloinkin tarkoituksenmukainen saundimaailma avautuisi eteemme. Ääni ei saa olla ohut, liian tarkka ja kliininen. Neutraalisimmillaan vinyyli pystyy todella korkealuokkaiseen toistoon.
Suotavaa on, että musiikki kulkee etenpäin sillä tempolla kuin se on äänitetty. Tuohon vaikuttavat itse soittimen lisäksi varsi, neula ja mielestäni etenkin riiakorjain ja hyvä kaapelointi. Loppupelissä tietysti myös vahvistin ja kaiuttimet.

Lautanen tulisi olla raskas ja sen tulisi mielestäni olla kelluvalla rakenteella varustettu. Jotkut tahot väittävät, että rakenne ei saa painalluksen jälkeen heilua kolmea kertaa enempää, tuosta en tiedä.
Hyvällä tangetaalisella varrella saatetaan saavuttaa tiettyjä etuja, mutta ongelmat seurattavuudessa on ehkä väistämättömät.

Tätä "viimeistä ratkaisua" on mietitty aiemminkin, mutta parhaat ratkaisut ovat pohjimmiltaan hyvinkin yksinketaiset. Pyörittimen tehtävänä on vain pyörittää vinyyliä mitään siihen lisäämättä ja mitään pois ottamatta.

Tästä voi jokainen katsella mieluistaan:

http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://aca.gr/image/audiomeca_romances.jpg&imgrefurl=http://www.aca.gr/turntable_a.htm&h=101&w=140&sz=4&hl=fi&start=76&tbnid=Mvu0vahSMlwfSM:&tbnh=67&tbnw=93&prev=/images%3Fq%3Daudiomeca%26start%3D60%26ndsp%3D20%26svnum%3D10%26hl%3Dfi%26sa%3DN
 
Seppo,

tuo sun juttus oli kyllä nyt vähän teoreettinen? Mikä on sun mielestä paras kuulemasi pyöritin?
 
Jani P,

Kuinka monta soitinta olet kuullut luotettavassa ympäristössä?

Kuinka monta rasia riaa kombinaatiota olet kokeillut?

Torvihörhö
 
pmutanen sanoi:
Kuinka monta soitinta olet kuullut luotettavassa ympäristössä?

Kaikkia noita kolmea muistaakseni kertaalleen tai kahteen. Ympäristön luotettavuudesta ei voi sanoa mitään. Eri tiloja kaikki. Rasiasta ja riaa:sta ei kyllä ole äkkiseltään mitään muistikuvaa - ilmeisen laadukkaita kuitenkin soittimien hinta huomioiden.

EDIT:

Selvennetäänpä vielä hieman tuota kolmea. Tuo Mallaksen järeämpi unelmasoitin on vielä kuulematta. Sen tilalle kymppi...

EDIT II:

Hmm... Vai tarkoititkohan nyt yleisellä tasolla? En moniakaan. Mulla on vasta kuudes oma vinyylisoitin menossa, eikä ole kovin kovin kummoiseen tasoon vieläkään päästy. :D Parempi kuitenkin harjoitella noilla edullisemmilla soittimilla ennen "viimeisen kyntäjän" hankintaa.
 
Jani P,

Riaa korjain on hyvin oleellinen osa kunnollista vinyylijärjestelmää. Minulla on vain noin 20-vuoden kokemus vinyylistä ja yllättävätkin komponentit voi olla niitä oleellisia juttuja.

Kuinka monta eri asiaa olet kokeillut vinnyylisoitin-urallasi?

Kunnolliseen toistoon vaaditaan oikea varsijohtoa, riaa, sekä yhteensopiva rasia. Jos yksikin komponentti kusee, niin silloin soundi voi olla perseellään, unohtamatta moottorin poweria.

Voitko sanoa että kokemuksesi perustuu kaikkiin noihin osa-alueisiin?

Torvihörhö
 
pmutanen sanoi:
Riaa korjain on hyvin oleellinen osa kunnollista vinyylijärjestelmää. Minulla on vain noin 20-vuoden kokemus vinyylistä ja yllättävätkin komponentit voi olla niitä oleellisia juttuja.

Puolisen tusinaa noita on ollut kokeilussa. Oleellinen osahan se on, koska skaala omissa soittimissa kokeilluista on ollut täysin tumpusta erittäin asialliseen. Nykyiseen olen hintaan nähden tyytyväinen (Dynavector P-75). Toki on mahdollista, ja jopa todennäköistä, että jotkut omassa systeemissäni epäkelvoiksi havaituista toimisivat hyvin jossain toisessa systeemissä.

Kaikki mun soittimet on olleet semmoisia suhteellisen valmiita paketteja, joihin ei ole helposti voinut tai kannattanut vaihtaa varsia. Tuohon olisi tarkoitus hakea muutosta, kuhan saa vanhan kieputtimen myytyä.

Jos puhutaan huippusoittimista, niin en ole vielä kuullut yhtään tapausta, jossa ääni olisi ollut perseellään. Silti jotkut huippukattaukset on soineet vielä vakuuttavammin kuin toiset. Ei varmaan mikään yllätys sinänsä. Onhan noissa huippusoittimissakin paljon äänellisiä eroja, vaikka jotkut ovatkin sitä mieltä, että kehitys tavallaan "pysähtyy" tiettyyn hintatasoon.

Toinen juttu on sekin, että soittimen voi säätää periaatteessa soimaan miten haluaa. Jos soittimen säätäjä ei ole ollut samalla aaltopituudella minun kanssani, niin on varmaankin täysin yhdentekevää mistä soittimesta silloin on kyse. No, kyllä kai muidenkin harrastajien soittimien äänestä silti voi puhua. Onhan ne kokemukset osa tätä harrastusta.
 
Jos otat kokeiluun Lyran Skala äänirasian, niin voit yllättäen huomata sen sopivan soittimeen kuin soittimeen. Jos tuo Skala ei vaikuta, niin voin väittää vian olevan soittimessasi. Ainoa rasia, joka istuu soittimeen kuin soittimeen ja kertoo todellisen tason muusta järjestelmestä.

Torvihörhö
 
Lyra on varmasti yksi todennäköisistä vaihtoehdoista nykyisen Karatin tilalle. Onko se nyt sitten Skala vai edullisempi malli, niin sitä on vaikea alkaa etukäteen miettimään. Jos Skala on noin yleispätevä rasia, niin kieltämättä sellaisen hankkiminen vertailukohdaksi on houkuttelevaa. Halvalla tosin ei pääse tälläkään kertaa.
 
Saattaa löytyä parempiakin rasioita kuin Skala, mutta kertovatko ne yhtä rehellisesti etupään puutteet, niin sitä voin epäillä. Jos minun 20-vuoden kokemuksella on jotain merkistystä, niin Skala on rehellisin rasia johon olen törmännyt.

Torvihörhö
 
Edellisellä kommentillani tarkoitan sitä, että jos BJÖRN ERIKSSON voi esittää hänen Keel Se, Ekos Se:n soittavan musiikkia paremmin kuin viimeisimmän SME 20/2 SME V yhdistelmän, niin hänen täytyy olla oikeassa. Itse luotan tuohan SME V, SME 20/2 Lyra Skala yhdistelmään niin paljon, että väitän sen soittavan suohon tuon Linnin systeemin. Te hifiharrastajat olette tuomareita tuossa. Minä voin lainata henkilökohtaiseti omaa järjestelmääni tuohon demoon, mutta te olette tuomareita.

Torvihörhö
 
Mainiota. Näillä 'ominaisuuksilla' viittasin lähinnä kahteen asiaan: minimaalista potentiaalia huojuntaan ja pintaäänten kuulumiseen. Kokemukseni mukaan mm. nuo mainitsemani soittimet ovat liki mustia aukkoja. Myös LP12 on varsin tolerantti, mutta esim. Regoista on vaikea/mahdotonta saada täysin vakaata (subj) lopputulosta.
Ja neutraaliuden vaatimus tässä sulkee (ainakin) Regat pois muutenkin.
 
Ja sen verran vielä, että onhan sitten toki maailmassa näitä 'dream machine' -soittimia, kuten Blue Pearl Jem, Continuum, iso Goldmund tai Rockport, mutta tähtäin on enämpi real world -peleissä. Roksan Xerxes 20 tai TMS, Brinkmann LaGrange, iso Well Tempered...
 
pmutanen sanoi:
Saattaa löytyä parempiakin rasioita kuin Skala, mutta kertovatko ne yhtä rehellisesti etupään puutteet, niin sitä voin epäillä. Jos minun 20-vuoden kokemuksella on jotain merkistystä, niin Skala on rehellisin rasia johon olen törmännyt.

Torvihörhö

Tsekkaa Transfiguration Orpheus (FUCK! Mun ei pitänyt kirjoittaa tänne tinkimättömään yhtään mitään! - mutta kun tuo T'fig *ON* tinkimätön)

EDIT: Mitä itse topiciin tulee, niin ei ole mulla niin paljoa kokemusta, että voisin sanoa mitään. Varmaan nuo SME:t Yorket ovat yksiä parhaista. Äänivarsista uskoisin tuon oman Graham Model 2.2:n painivan samassa sarjassa SME V:n kanssa - paitsi että G'hamin voi lyödä mihin vain tiskiin toisin kuin SME V:ttä ei (tai voi, muttei se välttämättä toimi niin hyvin). Graham Phantom on mun unelmavarsi, mutta ei mulla ole pienintäkään aikomusta luopua 2.2:sta.
 
pmutanen sanoi:
Jos otat kokeiluun Lyran Skala äänirasian, niin voit yllättäen huomata sen sopivan soittimeen kuin soittimeen. Jos tuo Skala ei vaikuta, niin voin väittää vian olevan soittimessasi. Ainoa rasia, joka istuu soittimeen kuin soittimeen ja kertoo todellisen tason muusta järjestelmestä.

Torvihörhö
Mielenkiintoista.Ainakaan Clearaudion rasiat ei noin vain sovellu kaikiile soittimille ilman kovaa säätöruljanssia.
Hankalin on ollut Gamma S,joka vaati äänivarren reippaan nostamisen,tarkoitan varren asentomuutosta.Jopa niin ylös,että varsi ottaa kanteen kiinni!Sitten levykanttakin piti nostaa laittamalla sen alle tuet.
Huvittavaa tässä on se,että saman valmistajan toinen malli Sigma ei vaatinut paljon toimenpiteitä varren suhteen.
Ei myöskään Gradon rasia.
Ääni Gammassa on paras,kun varren asetus on nuo kuvailemani.Samoin rasian asento.
Tästähän voi päätellä,ettei Gamma ole ihanteellinen rasia Projectin varsille.
Mutta helpposäätöisin rasiani kautta aikain on ollut Kiseki Purple Heart Sapphire.
Tuo Lyra kiinnostaa,jos se on Kisekin tavoin helposti istuva eri varsiin.
 
jkh, tekeekö rasian asentamisesta rankan se, että vartta on nostettava PALJON? Minusta pieni nosta/lasku on aivan yhtä rankka toimenpide...
 
Tawe sanoi:
jkh, tekeekö rasian asentamisesta rankan se, että vartta on nostettava PALJON? Minusta pieni nosta/lasku on aivan yhtä rankka toimenpide...
Rankalla tarkoitan sitä,että tuo Gamma on minulle toistaiseksi kinkkisin säädettävä rasia.Varren korkeuden muutos piti tehdä monta kertaa.Vähän kerrallaan ylöspäin.Mikään ei ensin tuntunut tälle rasialle riittävän.Sitten todella reipas nosto ja se oli siinä.Ikävää,että myös levarin kansi.
Ortofonin rasian kanssa sai kerran myös tehdä töitä,muttei näin paljon.Silloin vartta piti reippaasti laskea.Rasia oli MC 10 Super.
Mutta mielestäni nämä jutut on pakko tehdä.Muuten vinyyli kuullostaa tumpulta.Oli soittimena mikä vaan.
Vaikka sihen parhaasenkin levariin ,mitä tässä ketjussa kysytään.
Itse en osaa nyt parasta sanoa.Olen kai kuullut niitä liian monia eri paikoissa.Se saatttaisi olla minulle tviikkailun jälkeen vaikka Linn Sondek.Tai Basis.Pitää miettiä.
 
pmutanen sanoi:
Jani P,

Riaa korjain on hyvin oleellinen osa kunnollista vinyylijärjestelmää. Minulla on vain noin 20-vuoden kokemus vinyylistä ja yllättävätkin komponentit voi olla niitä oleellisia juttuja.



Torvihörhö
Mielestäni paras riaa on sellainen,mikä kuulostaa mahdollisimman kuivalta ja neutraalilta ääneltään.
Vinyylin monet kokee ääneltään pehmeäksi.Pehmennykset syntyy monasti matkan varrella pyörittäjältä riaalle.
Tässä hyväsäätöinen neutraaliääninen riaa tasapainottaa lopputulosta.Jos riaakin on ääneltään pehmeää sorttia,sillisalaatti on valmis.
 
jkh sanoi:
Mielestäni paras riaa on sellainen,mikä kuulostaa mahdollisimman kuivalta ja neutraalilta ääneltään.
Vinyylin monet kokee ääneltään pehmeäksi.Pehmennykset syntyy monasti matkan varrella pyörittäjältä riaalle.
Tässä hyväsäätöinen neutraaliääninen riaa tasapainottaa lopputulosta.Jos riaakin on ääneltään pehmeää sorttia,sillisalaatti on valmis.

Toinen tapa on varmasti virittää soitin todella neutraaliksi, cd-soittimen kaltaiseksi peliksi, ja sitten hakea jotain muuta sillä RIAA:lla. Niistä demoista, joita olen kuullut, ei valitettavasti (kokemuksen puutteesta) pysty sanomaan millaisesta tapauksesta on ollut kyse. Liian pehmeästä (oma subjektiivinen taso) soundista en vinyylisoittimissa henkilökohtaisesti pidä. Tuo P-75 on sopivissa säädöissä mielestäni suhteellisen neutraali laite. Ei varmaankaan niin armoton kuin Audionet. Oletko muuten jkh kokeillut EPS:n vaikutuksia sen soundiin? Vinyylisoittimen virtalähde on ollut aika kova keskusteluaihe viime aikoina, mutta entä RIAA:n virtalähde? Monissa edullisissa vahvistimissahan tarjotaan mukaan seinään työnnettävää hakkuripoweria, joista kaikki eivät ole edes reguloituja.
 
Back
Ylös