Paras tyhjä kasetti?

jussipaita64 sanoi:
Hyvää Uutta vuotta itsekullekin. Uuden Vuoden toivomus olisi että jostain päin Suomesta löytyisi vanha radio/kodinkoneliike jonka takahuoneesta löytyisi unohdettuna pahvilaatikoittain vaikkapa sitä TDK AD:ta.
Napsauta laajentaaksesi...
tuonne kun olisi päässyt penkomaan.
www.is.fi

Eskon, 77, varastoista löytyy tuhansia koskemattomia retrokodinkoneita – 70-luvulta lähtien laatikossa ollut saslik-grilli osoittautui toimivaksi

Kodinkoneliikkeiden tyhjennysmyynnit jäivät aikanaan pitämättä. Yli 200 neliön varastot ovat täynnä viime vuosituhannen ihmeitä jääkaapeista höyrykihartimiin, levysoittimista kahvinkeittimiin, valaisimista polkupyöriin, C-kaseteista sähkötarvikkeisiin. Kaikkia tavaroita ei ole vielä saatu edes...
www.is.fi www.is.fi
 
^Siellä näkyi olevan mielenkiintoisia Akai dekkejä 70 luvulta avaamattomissa pahvilaatikoissaan. Ainakin GXC-39D, GXC-310D ja GXC-710D näkyi olevan. Samoin neljä kappaletta Akain ajastimia malliltaan DT-A2.
 
Töllipiski sanoi:
tuonne kun olisi päässyt penkomaan.
www.is.fi

Eskon, 77, varastoista löytyy tuhansia koskemattomia retrokodinkoneita – 70-luvulta lähtien laatikossa ollut saslik-grilli osoittautui toimivaksi

Kodinkoneliikkeiden tyhjennysmyynnit jäivät aikanaan pitämättä. Yli 200 neliön varastot ovat täynnä viime vuosituhannen ihmeitä jääkaapeista höyrykihartimiin, levysoittimista kahvinkeittimiin, valaisimista polkupyöriin, C-kaseteista sähkötarvikkeisiin. Kaikkia tavaroita ei ole vielä saatu edes...
www.is.fi www.is.fi
Napsauta laajentaaksesi...
Jutusta poimintana kasettidekki Philips N2521, hintalappu 1990 markkaa. Jossain Veikon Koneessa tmv. isolla kauppiaalla vastaava hintalappu todennäköisesti on ollut luokkaa 1490 markkaa.

Sekä lape- että pystyasennossa käytettävistä dekeistä itsekin usein muistan lähinnä Tandbergit, mutta olihan Philipsilläkin moisia malleja. Philps N2521:lle ilmoitettu W&F 0,15% tuikkaa silmään. Oletan arvon olevan saksalaisen DIN-normin mukainen, sillä WRMS-arvoksi tuo olisi sangen heikko. Aivan elviksen näköinen dekki, ja äkikseltään näyttäisi käyttömekanismikin olevan jo sähköisesti ohjattu, vuonna 1977.

Philipsillä oli hopeiseksi värjättyä muovikoppaa yhdistelmälaitteissaankin, ja ahkerassa käytössä noista sitten alkoi paikoin kuultaa harmaa tai musta pohjaväri läpi. Nimimerkillä nähnyt olen, kun tuttavapiirissä oli 70...80-luvuilla Philipsin vermeitä.

Melko outoa, ettei kauppias aikoinaan pitänyt tyhjennysmyyntiä. Liekö taustalla henkilökohtaista draamaa, ja yrittäjä oli vielä aikonut avata putiikin uudestaan. Varastoon jääneiden käyttämättömien tuotteitten yhteisarvo lienee ollut satoja tuhansia markkoja. No, tuo artikkelihan on parin vuoden takaa, ja 70...80-lukujen kodinkoneetkin lienevät jo löytäneet koteja, joissa koneet kestävät käyttöä 20...30 vuoden ajan. Toisin kuin nykyvermeet, jotka kosahtavat 5...10 vuodessa.

Muutama kuvien ei-hifituote löytyy kotinurkistakin. Bongasin ainakin yhden seinävalaisinmallin ja 6:n D-pariston taskulampun, ja piharakennukseni kellarikerroksen valokatkaisijat ovat samanlaisia kierrettäviä ronks-ronks -katkaisijoita kuin valokuvien katkaisijakorissa. Ladattava Philishave 905 oli sangen hyvä partakone, siinä oli kätevä leikkuukorkeuden säätörullakin. Basfin tasokkaita kromivastaavia CR-S II, niitähän lienee itsekullakin dekkiharrastajalla.

-ilkka
 
ilkka_S sanoi:
Jutusta poimintana kasettidekki Philips N2521, ... ... , ja äkikseltään näyttäisi käyttömekanismikin olevan jo sähköisesti ohjattu, vuonna 1977. ...
Napsauta laajentaaksesi...

Oiskohan tuollaistakin tullut joskus käpelöityä, heti tuli kyllä fiilis, että nimenomaan mekaanisesti ohjattu olisi, väitän. t. ' RIF '
 
^
Juu, näköjään on mekaaninen, kun netistä googletin sisuskaluja. Mutta on dekissä sentään kasettiluukku hipaisukytkimellä ja hydraulisesti vaimennettu...

Philips N2521 | Hifi-Wiki

www.hifi-wiki.de www.hifi-wiki.de

Hifiengine väittää dekkimallin tulleen markkinaan vuonna 1977, mutta hifi-wikin mukaan Philips N2521 on ollut mallistossa vuosina 1978-1980. Ylipäätään luotan hifi-wikissä laitteille ilmoitettuihin arvoihin enemmän kuin hifienginessä ilmoitettuihin, mm. syystä että saksalaishifistit käsittääkseni ovat olleet vaativia dekkiharrastajia ja lienevät ilmoitelleet hifi-wikiinkin kurantteja speksejä. Muun muassa kun 80-luvun puolivälissä kyläilin ystäväni luona Kielissä, yllätyin kun hän oli hankkinut Harman Kardonin parhaan kolmipäädekkimallin. Ystäväni vain tokaisi, että ei hänen tutuillaan kellään huonompia dekkejä ollutkaan. Ja nykyisinkin kun eBayta tai saksalaisliikkeitten dekkitarjontaa vilkuilee, Saksassa vaikuttaisi kovan luokan kolmipäädekkejä olevan käytettyinä tarjolla läjäpäin.

Hifi-wikissä usein myös on skannattuna speksit laitteen esitteestä, kuten tässäkin Philipsin tapauksessa. Philips N2521:n toistovaste ilmenisi olevan ferrokrominauhalle 30-17000 Hz eikä hifienginessa ilmoitettu 30-15000 Hz. Tuo on ollut ajankohtanaan aivan kunnioitettava arvo, etenkin jos arvoa ei ole falskisti ilmoitettu tasoon -20 dB.

Miulle Philipsin dekit aikoinaan eivät kolahtaneet, kun hiustenkuivain- ja vatkainvalmistajan laitteet eivät tuntuneet yhtä katu-uskottavilta kuin varsinaisten hifibrändien dekit. Lisäksi, Philipseissä järjestään oli melko ankeat tasomittarit, jos vertasi esimerkiksi 70-luvun jälkipuoliskon Sonyjen kookkaisiin ja selkeälukuisiin tasomittareihin. Noin oli tasomittarien laita vaikkapa tässä 80-luvun taitteen mallissa Philips N2554, jolle on ilmoitettu kunnioitettavat toistovasteet. Paitsi että tässäkin Philipsissä silmään osuu alavaste alkaen vasta 30 Hz:stä. Jotain 70-luvun puolivälillä korvakuulolta omaksuin, että dekille ilmoitetun alavasteen on alettava 25 tai mieluummin 20 Hz:stä, tai kromikasettikopiosta puuttui bassoruntua verrattuna LP-levyn soundiin.

-ilkka
 
Monesti miettinyt että miksi c-kasettiformaatin kehittäjä ei itse panostanut dekkeihinsä enempää. Philipsiltähän oli muutamia mielenkiintoisia malleja 70/80 taitteessa, kuten vaikkapa N2554. Oli niitä muutamia muitakin vastaavia joihin olisi kiva päästä tutustumaan.
Pikkuhiljaa olen alkanut myös ymmärtämään kun enemmän eri merkkisten laitteiden parissa työskennelleet karsastavat Philipsiä, ovat melkoisia käärmeenpesiä sisuskaluiltaan.
 
antti_herra sanoi:
Itse kerran pari vuotta sitten kokeilin juuri tuolla tekniikalla. BX-300:lla tuli testattua tuo kotitekoinen kasetti, ei siitä kauhean hyvää tullut. DDS-nauhat olivat tehty ykkösiä ja nollia varten, mikä ei ihan sovellu analogista musiikkia varten. Se näkyi laadussa ja säröjen määrässä 😅
Napsauta laajentaaksesi...

HIEMAN OFFTOPICCIA SEASSA, SORRY

Palaan vielä tuohon DAT/DDS-nauhan käyttämiseen C-kasetin metallinauhana. Kaivelin hieman intterneettiä:
Vaikuttaa siltä että ainakin koersitiivisyydessä on isoja eroja. Tämä ilmeisesti sitten vaikuttaa esimagnetointiin yms.

C kasettinauha/metalli suuruusluokkaa 1100 Oe
DAT/DDS nauha/metalli 1590 Oe … 2350 Oe.

Magneettisten ominaisuuksien ero vaikuttanee siihen että sopiiko DAT/DDS nauha C kasettinauhuriin eli ilmeisesti sitten ei - ainakaan ilman nauhurin säätöjä.
En tunne asiaa tämän enempää mutta jos joku osaa kommentoida tarkemmin niin laita tietoa.

http://www.archivedata.com/Solutions/Tape/Tape-Coercivity-Levels

https://www.reeltoreel.nl/wiki/index.php/Degaussing

kuva:
archivedata com

tape_media.png
C-kasettinauhoista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Compact_Cassette_tape_types_and_formulations

C-typeIV.jpg
 
Viimeksi muokattu:
ilkka_S sanoi:
^
Juu, näköjään on mekaaninen, kun netistä googletin sisuskaluja. Mutta on dekissä sentään kasettiluukku hipaisukytkimellä ja hydraulisesti vaimennettu...

Philips N2521 | Hifi-Wiki

www.hifi-wiki.de www.hifi-wiki.de

Hifiengine väittää dekkimallin tulleen markkinaan vuonna 1977, mutta hifi-wikin mukaan Philips N2521 on ollut mallistossa vuosina 1978-1980. Ylipäätään luotan hifi-wikissä laitteille ilmoitettuihin arvoihin enemmän kuin hifienginessä ilmoitettuihin, mm. syystä että saksalaishifistit käsittääkseni ovat olleet vaativia dekkiharrastajia ja lienevät ilmoitelleet hifi-wikiinkin kurantteja speksejä. Muun muassa kun 80-luvun puolivälissä kyläilin ystäväni luona Kielissä, yllätyin kun hän oli hankkinut Harman Kardonin parhaan kolmipäädekkimallin. Ystäväni vain tokaisi, että ei hänen tutuillaan kellään huonompia dekkejä ollutkaan. Ja nykyisinkin kun eBayta tai saksalaisliikkeitten dekkitarjontaa vilkuilee, Saksassa vaikuttaisi kovan luokan kolmipäädekkejä olevan käytettyinä tarjolla läjäpäin.

Hifi-wikissä usein myös on skannattuna speksit laitteen esitteestä, kuten tässäkin Philipsin tapauksessa. Philips N2521:n toistovaste ilmenisi olevan ferrokrominauhalle 30-17000 Hz eikä hifienginessa ilmoitettu 30-15000 Hz. Tuo on ollut ajankohtanaan aivan kunnioitettava arvo, etenkin jos arvoa ei ole falskisti ilmoitettu tasoon -20 dB.

Miulle Philipsin dekit aikoinaan eivät kolahtaneet, kun hiustenkuivain- ja vatkainvalmistajan laitteet eivät tuntuneet yhtä katu-uskottavilta kuin varsinaisten hifibrändien dekit. Lisäksi, Philipseissä järjestään oli melko ankeat tasomittarit, jos vertasi esimerkiksi 70-luvun jälkipuoliskon Sonyjen kookkaisiin ja selkeälukuisiin tasomittareihin. Noin oli tasomittarien laita vaikkapa tässä 80-luvun taitteen mallissa Philips N2554, jolle on ilmoitettu kunnioitettavat toistovasteet. Paitsi että tässäkin Philipsissä silmään osuu alavaste alkaen vasta 30 Hz:stä. Jotain 70-luvun puolivälillä korvakuulolta omaksuin, että dekille ilmoitetun alavasteen on alettava 25 tai mieluummin 20 Hz:stä, tai kromikasettikopiosta puuttui bassoruntua verrattuna LP-levyn soundiin.

-ilkka
Napsauta laajentaaksesi...
Ei innostanut Philips aikoinaan eikä vieläkään. 2006 ostin tosin tallentavan kovalevyllisen philipsin dvd soittimen jossa oli analoginen viritin. Anttila möi niitä alella pois kun oli tulossa voimallisesti digi tv ja analoginen oli poistumassa. Toimii vieläkin mutta etunäyttö on himmeä. Tosin se antaa tv ruudulle infoa ja ei sitä näyttöä sohvalle asti aina nähnyt uutenakaan.
 
^
Philipsin vermeitä mulla on ollut ja on yhä, mm. neljä 80-luvun CD-soitinta sekä pari 70-luvun matkaradiota. Vuonna 1984 ostamani ja kiinteästi autoasennettava NMT-450 oli Philips, ja oli penteleen hyvä puhelin. Philipsin putkiradioissa aikoinaan oli kärkipäätä.

Uskottelin muistavani, etten koskaan ole omistanut saati avannut Philipsin kasettidekkiä. Olenpas. Taisi olla Philips F6112. Jotain 15 vuotta sitten netistä saalistin yhteensopivat Rotelin 70-luvun kaiuttimet viritinvahvistimeen Rotel RX-202. Kaiuttimien myötä oli samalla pakko ostaa Philipsin pikku viritinvahvari sekä dekki. Dekki oli kunnoltaan aivan kurantti. Uteliaisuudesta avasin kopan ja tuumasin aha, oho. Pian myin dekin pois, mutta viritinvahvari yhä mahjuu pihavaraston nurkissa. Kuten mainitsemani Rotelitkin.

Mutta. Hifi-wikistä kun katselee Philipsin 80-luvun dekkejä, siellä on aika leuhkaa laitetta kuten malli N6846. Ja esimerkiksi dekkimallille N5758 valmistaja ilmoittaa ferronauhalla toistovasteen 20-20000 Hz DIN. On melko luja lupaus ferrovasteeksi... Philips N5758 on pro-räkkilookin dekki, edustavasti analogisella nauhalaskurilla ja kasettipesän valaistuksena ilmeisesti oranssi tarra.

Mitä koskaan en ole Philipsin dekeissä käsittänyt, on kasettiluukkuun printattu sumean logiikan aikalaskuri. Pirukaan suurennuslasin kanssa sihtaa, missäs kohtaa aikajanaa nauhakelat nyt pyörivät.

-ilkka
 
v.1985 TM testaili philipsin dekkimallia FC144. tuossa oli kiinteä nauhanohjain äänipäässä ja näinollen atsimuuttivirhettä ei pitäisi syntyä.
philips fc144-page-001.jpgphilips fc144-page-002.jpg
 
Töllipiski sanoi:
v.1985 TM testaili philipsin dekkimallia FC144. tuossa oli kiinteä nauhanohjain äänipäässä ja näinollen atsimuuttivirhettä ei pitäisi syntyä.
Napsauta laajentaaksesi...
Kiinteitä nauhaohjaimia on ollut monenkin dekkimallin äänipäissä. Nuo kokemillani ja käsitykselläni valitettavasti ovat yhtä syypäätä nauhan pitkittäisvekkaukseen eli hienommin railroadingiin. Kuprahtanut painerulla ja kenties talma vetoakselilla kun alkaa ohjata nauhaa pieleen, äänipään ohjurihahlo ryhtyy vekkaamaan nauhaa pitkittäissuunnassa.

-ilkka
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös