paras musiikkityyli tai kappale

[Johanna Hjelt]

Otetaas tähän nyt sitten tuolle Sallan aloittamalle ketjulle vastakohta, eli mikä musiikkityyli kolisee ihan kympillä?

Itsellä se on kyllä klassinen ja se paljon parjattu ooppera vaikka Parsifalin ensimmäisessä näytöksessä pienet tirsat kiskaisinkin

Joo ja mitä enemmän alkaa ikää tulemaan niin sen hurjemmaks alkaa musiikkityyli kolisemaan heavy menee ihan 6-0 läpi samoin metal. Vaikka tuolta levyhyllystä löytyy paljon muutakin, onneks.

 

[pirkka]

Tää on helppo: klassinen, proge (etenkin sinfooninen ja ns. art rock mutta myös Neo ja osa krautiakin) ja jazz (varsinkin be-bop, hard-bop ja free mutta kyllä hyvä bigbandkin toimii ja miksei swinggikin ja etenkin fuusio) niin ja sit aika moni etno ja reggae ja rock ja hard rock ja metallikin ja post- rock ja sitten vielä folk ja vaikka rappia noin yleensä kammoan niin jotkut on ihan hyviä kuitenkin ja tango, siis etenkin argentiinalainen ja forro ja kuubalaiset sun muut lattarit on joskus hyviä ja venäläinen kuoromusiikki ja etenkin liturginen ortodoksilaulu ja qawwali ja aika kivaa on electronica niinkuin infectoituneet sienet ja tekno yleensä ja jonkinverran tykkään ibizasta ja aika paljon underground muzakista ja discosämplet hyvintehtynä on hypnoottisia ja monet musikaalit niiku sound of music ja hair ja kuuskytluku hippimusa ja southern rock ja sellainen crosbystillsnash ja young stemmalaulanta ja siitä tulikin mieleeni nuo flying pickets ja sitten vielä ragtime ja klezmer vai meneekö nuo etnoon niinku rai ja muu afrikkalaisen ja länsimaisen yhdistelmät tyyliin fela ja youssu n'dour ja onhan noita hyviä vielä paljon muttei nyt tuu mieleen.

 

[jvaahtera]

Minulle se on jazz. Ja siitä erityisesti vielä piano soittimena, joko ihan soolona tai yhden kahden säestäjän kanssa. Eli soolopiano, piano-basso-duot ja piano-basso-rummut-triot. Jazzin sisäisellä tyylillä ei sitten enää niin hirveän väliä, kunhan se on vaan mielenkiintoista musiikkia, suunnilleen kaikki menee jazzahtavasta popista rönsyileviin free-improvisaatioihin.
Tämä tilanne siis tällä hetkellä.

 

[Matti Lehtinen]

Rock `n Roll. Viisikymmentäluvulta nykypäivään. Siihen ei ikinä kyllästy.

 

[salla]

Proge, Jazz ja rock. Sitten Värttinä, Semmarit ym. Lista liian pitkä-sormet katkeisi jos kaikki kirjottaa

 

[reskator]

Zappa.

 

[Tawe]

Hmm... tää on oikeastaan paha, vaikkakin kiva kysymys.

Ehkä rakkainta on musta rytmimusiikki, jazz etunenässä (kaikkine vuosikymmenineen), sitten funk johdannaisineen, reggae, soul ja blues (voi olla myös maailman tylsintä musiikkia huonoimmillaan) jne.

Olen myös punkin kyllästyttämä, Ramones, Clash, Pistols, Damned, Stooges jne ovat ikuisia. Punk heijastuu myös epäsuorasti kaikkeen muuhunkin, en pidä turhan tärkeilystä ja kukkoilusta.

Ihan perinteinen pop/rock kolisee, Rollarit, Beatles, Queen, Bowie, Alice Cooper, Elvis jne.

Klassisesta pidän, barokki on vähän tylsää ja nykymusiikki käsittämätöntä. Mahler, Sostakovich, Schuber, Bach jne on rautaa. Pidän oopperasta, etenkin italialaisesta.

Tyylilajilla ei ole väliä, nastaa musaa löytyy mm. Rap/Hip Hop saralta: Run DMC, OutKast... Metallimusiikista en hirveästi välitä, tietyt kasarijutut kolisee ja vanhat klassikot, Burtonin aikainen Metallica, mutta myös valitusti uudempi Bläkkis/Death/Doom

Sellaisia jota pitäisi harrastaa enempi on country ja blue grass, kaikkinainen maailman musiikki ja kansanmusiikki. Progea en inhoa, vaikka olen täällä sellaisen kuvan antanutkin, siitäkin pitäisi keskeinen kama haalia hyllyyn, aloitan King Crimsonista ja Yes:stä.

Kaiken kaikkiaan pidän paljon mitä erilaisemmasta musasta tyylilajista riippumatta ja "ymmärrän" sellaistakin mistä en itse pidä.

Music is the Best - Frank Zappa

 

[rturja]

Klassinen, vanha Rock and Roll (pehmopuolen edustajista kyllä lähinnä ainoastaan Holly), 60 luvun brittipop, josta hassusti kylmimmäksi jättänyt bändi on Stones, siitäkin huolimatta että Aftermath on pirun hiano levy. Jazzia oppinut sietämään ja kuuntelemaan, pitäisi vaan omaa kokoelmaa ja tuntemusta siltä saralta laajentaa. Suomi-iskelmästä Virta ja Rautalapio ynnä muutama muu on oikeasti ihan hyviä.

Mut se paras tyyli tai kappale, se vaihtelee päivittäin ja monesti sen mukaan mitä lautasella pyörii tai miltä milloinkin tuntuu. Noitten inhokeiden ulkopuolella kuitenkin musiikki jota siedän on aika laajalta skaalalta, joskus jopa siihen örinämetalliin. Teräsbetoni on bändi josta en oo kyllä vielä osannut päättää että itkeäkö vai nauraa, lähinnä sanoitusten vuoksi (eihän ne oo tosissaan, eihän? )

-Reko

 

[silmaauki]

Parasta musiikkityyliä on juuri sillä hetkellä soittimessa pyörivä kiekko. Jos se ei ole paras, niin se vaihtuu yleensä melko nopeasti. Tai sitten siitä ikäänkuin tulee se juuri sillä hetkellä parhaaksi soveltuva. Pitää vaan asennoitua siihen musiikkiin oikein, pitää vaan heittäytyä mukaan.

Mutta jos levyhyllystä pitäisi valita tällä hetkellä se ykkössuosikki, niin sen kunnian taitaisi saada Rossinin overturet. Erityisesti La Gazza Ladra polkee lujaa. Ne kokonaiset oopperat ei vaan oikein iske (vaikka olen yrittänyt), mutta muuten Rossinin musiikki iskee kuin se metrinen halko.

Myöskin muutama muu romantiikan edustaja kolisee kovaa mun nuppiini (Verdi, Chopin, Listz, Tchaikovsky).

 

[Patu]

Rokki noin ylipäätään. Jos tarkemmin pitäisi sanoa niin proge rock ja proge metalli.

 

[Santero73]

paljon parjattuna ollu Eurodance ,sekä siihen littyvät muutkin genrent. Kuuntelen käytännössä kaikkaea muutakin musaa myös.
Elämä ole mitää ilman musiikia

 

[seho]

Sanottakoot että Eric Claptonin Tears in Heaven on loistava kappale, tosin ei sekään ihan aina iske. Ja täytyy sano että Metallican Nothing Else Matters pistää aina hymyilyttämään kun siitä tulee hienoja muistoja mieleen. Samoin kuin Dire Straitin On Every Street -kappaleesta. Omaan korvaan sopii mainiosti tällä hetkellä Dire Straits ja James Blunt. Ja jos haluan erikoisempaa musiikkia kuunnella ja hifistellä, niin Deep Forest pyörähtää nopeasti soimaan

 

[pasi]

(Örinä)hevi >

Rässiä, dethiä melona tai iliman, vähä grindiä, metallista tai metallitonta hooceetä. Sit punkkia ja hiukka poppia, indua ja sit Nick Cavea.

Edit: Ainii ja rokkia kans.

 

[jsimonsson]

No sehän on rock... ja blues... ja bluesahtava rock ja rhythm&blues ja hevi ja kasarihevi ja metalli ja progemetalli ja jazz ja.. ja..., ymmärsikö kukaan mitään..? Toivottavasti ei! Ainoa haaveeni/fantasiani musiikin saralla on se, ettei enää koskaan tarvisi kuulla mitään räppiä tai jömpsjömps hiphoppia. Klassista ois kiva oppia kuuntelemaa vielä täs "vanholla" päivillä... (ikiteini klassisen kimpussa..., taitaa olla melkee sama, kuin isoisä ois hiekkalaatikolla ilman lapsenlasta..., mut on se varmaan hienoa musiikkia! 8))

Jos tarvii nimetä kaikkien aikojen kuunnelluin orkesteri niin se on kyllä Little Feat. Ja sen varhaisempi tuotanto. 8)

http://www.littlefeat.net/

 

[Mikko Nevalainen]

Vaikea sanoa mitä musiikkityyliä eniten diggailen.Mutta tässä on joitain tärkeitä tyylilajeja.
-Aussie rock:Hoodoo Gurus,Eastern Dark,Radio Birdman
-Soul:Otis Redding,Marvin Gaye,Aretha Franklin
-Girl group:Supremes,Martha And The Vandellas,Ronettes
-British invasion:Beatles,Rolling Stones,Zombies
-Psychedelic:13th Floor Elevators,Grateful Dead,Blue Cheer
-Proge:Gentle Giant,Pink Floyd,Jethro Tull
-Southern:Allman Brothers Band,Lynyrd Skynyrd,Hydra
-Blues:Muddy Waters,Robert Cray,Robert Johnson
-Funkarliament,Funkadelic,Sly & The Family Stone
-Punk:Ramones,Clash,Bad Religion
-Power pop:Barracudas,Replacements,Big Star
-Blues rock:Eric Clapton,Derek Trucks Band,Janis Joplin
-Americana:Jayhawks,Ryan Adams,Lucinda Williams
-Singer/songwriter:Bob Dylan,Johnny Cash,Carole King
-Suomi:Emma Salokoski,Don Johnson Big Band,Flaming Sideburns
Tällä viikolla tehosoitossa:
-Blackeyed Susans:dedicated to the ones we love
-Radio Birdman:Zeno beach
-Bob Dylan:Modern times
-Bellrays:Have a little faith
-Derek Trucks Band:Songlines-live dvd
Eli musiikki makuni on erittäin laaja.Tuossa listassa ei ole kuin murto-osa kaikesta diggailemastani musiikista.

 

[silmaauki]

-Singer/songwriter:Bob Dylan,Johnny Cash,Carole King

Tuossa eräänä päivänä kun poikkesin Turun Highendstudiolla, niin Harri laittoi Cashiä soimaan. Kuulosti oikein erinomaiselta. Levy taisi olla American songbook III (tai jotain sinnepäin). Ei todellakaan ollut mitään hilipali kantria. Sellaista perinteistä kantria en ehkä sentään jaksaisi kuunnella.

 

[antvarh]

Eiköhän tässä mennä rockin ja raskaamman rockin puolelle. Toki jotain hilssimusiikkiakin tulee joskus kuunneltua, harvemmassa ovat kyllä kerrat.

 

[reskator]

Sellaista perinteistä kantria en ehkä sentään jaksaisi kuunnella.

Mutta eikös Cash nimenomaan ole perinteistä kantria? Taidan kuitenkin ymmärtää, mitä tarkoitat; sitä saatanan poppiskantria, jota vetävät stetsonia pysyvästi päässään pitävät pellet.

Niistä Cashin American-levysarjan covereista en tiedä ovatko ne nyt enää kantria?

 

[Hinkkanen]

Mutta eikös Cash nimenomaan ole perinteistä kantria? Taidan kuitenkin ymmärtää, mitä tarkoitat; sitä saatanan poppiskantria, jota vetävät stetsonia pysyvästi päässään pitävät pellet.

Hank Williamsilla, siis sillä, jonka nimen perässä ei ole järjestysnumeroa, oli stetson päässä koko ajan eikä taatusti ollut pelle.

Juhani

 

[reskator]

Hank Williamsilla, siis sillä, jonka nimen perässä ei ole järjestysnumeroa, oli stetson päässä koko ajan eikä taatusti ollut pelle.

Juhani

Ei, mutta tuo nyt oli ensimmäinen asia, mikä niistä pelleistä tuli mieleen. Mitäs niitä onkaan? Joku pirun Tim Mcraw, vai mikä nyt onkaan, hyi. Tämä kuitenkin on 'paras musiikkityyyli...' -ketju, niin jätän tämän tähän.