Pöntöt vaihtoon, ehdotuksia?

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 198
Kaupunki
Orimattila
On tässä harkinnassa Preluden vaihto johonkin lattiakajauttimeen. Tähän mennessä kuunnellut: Linn Ninka, Amphion Xenon ja Neat Motive 2 (paraikaa kotosalla).

Preludet ovat palvelleet hyvin, olen edelleenkin muuten tyytyväinen ääneen muuten, mutta alan kaipailla lisää bodya alapäähän. Kämppä on pieni yksiö, joten mitään järjetöntä bassotykkiä ei kannata tänne ehdotella. Kuunnelluista todettakoon seuraavaa:

Amphion Xenon
Hyvä, muttei kuitenkaan. Keskialueen turha etäisyys vain vahvisti sen, miksen aikoinaan valinnut Argoneita kun niitä silloin vaihtoehtona nykyisille kuuntelin. Yläpää oli hyvä, mutta bassopäässä oli pahimmillaan lievää kumua ja yhtenäisyyden vajetta.

Linn Ninka
Yllättäjä! En osannut odottaa tältä merkiltä näin tasapainoista kaiutinta. Ruutia tuntui olevan juuri sopivasti, keskialue soi mukavan läsnäolevasti. Äänikuvallisesti anti ei ollut mitään parasta a-luokkaa, mutta kokonaisuus taisi olla tähän mennessä kuunnelluista paras. Alapään sävykkyys oli mukavaa kuultavaa, liekö sitten suljetun kotelon ansiota.

Neat Motive 2
Äärettömän kriittistä kuuntelua en ole vielä ehtinyt suorittamaan, mutta tämänastisesta hieman tarinaa: Alapäältään mukava kaiutin, refleksiviritteiseksi yllättävän tasapainoinen tällaisessa pienessäkin kämpässä. Kuminoita ei juurikaan esiinny. Mutta: yläpäältään kaiutin kuulostaa hieman kireältä, joka varsinkin Black Metalilla johtaa ikävään lopputulokseen. No, näiden kanssa on onneksi aikaa... Ilman tuota yläpään kireyttä ja lievää keskialueen etäisyyttä tämä pömpeli taitaisi olla voittaja.

Ehdotuksia otetaan siis vastaan, että mitä kannattaa kuunnella. Ensi viikolla aion vielä kuunnella ainakin Audio Physicin Sparkit ja Gradient Evidencet. Hintaluokka siis siinä kahden kilon kieppeillä. Jos jollakulla on noista kahdesta viimemainitusta kokemuksia niin sopii ripittäytyä. Musiikkitottumukseni eivät ole kaiuttimille kaikista helpoimpia: kaiken klassisesta black metaliin pitää toistua vaivattomasti. Tämä kysyy sekä sävytoistoa että rytmistä erottelukykyä. Totem Arro? Kannattaako tätä kuunnella? Hinnaltaan ei olisi sekään paha. Alle puolentoista tonnin tuskin kannattaa lattiapönttöihin koskea.
 
Kokeile Trianglea.Ratilaisella näytti olevan celiukset hyvään hintaan(4 kk käytetyt),ja sulla näyttää olevan
putkiakin kehissä niin luulisin että toimii?
 
mkutvonen sanoi:
Musiikkitottumukseni eivät ole kaiuttimille kaikista helpoimpia: kaiken klassisesta black metaliin pitää toistua vaivattomasti. Tämä kysyy sekä sävytoistoa että rytmistä erottelukykyä.

Kuulostaa jotenkin tutulta vaatimuspaketilta. :D

Suosittelen, että rakennat joukosta omaan korvaasi hyvältä kuulostavia kappaleita sellaisen muutaman cd-levyn setin, jota käytät vertailussa. Lisäksi kannattaa, jos viitsit nähdä vaivaa, tehdä jokaista kappaletta kohden lista niistä asioista, joiden haluat toimivan ja mitä huomasit kunkin kajarin kohdalla. Lisäksi jos viitsit jatkaa vaivannäköä, niin tee uusintakierros 3-4 parhaan kajarin kanssa.

Hyvien klassiten levyjen (samoin kuin jazzin) kanssa kannataa kiinnittää huomiota myös siihen miten dynamiikka tulee ulos. Kajareilla on yllättäviä eroja tuossa puolessa. Hauska harjoitus on vaikkapa seurata jonkun big-band -kokoonpanon osalta tiettyjen soittimien puuhailua. Ei onnistu kaikilla kajareilla...

En suosittele sinulle mitään erityistä merkkiä. Mutta omaa valintatapaani kyllä... :D

Niin, ja kaveria ei kannata uskoa. Vain omia korvia. Ja niitäkin vasta muutaman kuuntelukerran jälkeen.

t. jjahifi
 
Arrot vaatii vahvistimelta aika paljon. Stinkun 40 ul-wattia ehkä riittää, 25triodina hävittää jo detailia.
Elä ihmeessä silti insinöörikaiuttimia (gradient, a-p imo) osta.
 
Nyrkkisääntönä, toimivaa toistinta ei kannata lähteä vaihtamaan.Älä siis vaihda mitään, vaan tee lisäys settiisi: Preluden luonnostaan ultrakevyen bassotoiston olemattomuus korjaantuu kertalaakista kuntoon subwooferilla.Prelude on suljetun kotelonsa l. ylhäältä loivasti laskevan bassopäänsä ansiosta ihanteellinen naitettava subbarille.Prelude+subbari yhdistelmän toisto on saatavissa takuulla paremmin toimivaksi yksiössäsi kuin minkään ns. kokoäänialueen kaiuttimen.Subisysteemi myös skaalautuu tilojen joskus muuttuessa helposti uuteen ympäristöönsä.
 
audioholic sanoi:
.. ylhäältä loivasti laskevan bassopäänsä ansiosta ihanteellinen naitettava subbarille.

Mikä tekee tuolaisesta tapauksesta ihanteellisen? Eikö tuo tarkoita sitä että taajuusalue on mentävä laajalla alueella subin kanssa päällekäin, josta seuraa helposti vaihe- ja siten sovitusongelmia?
 
Pasi P sanoi:
Mikä tekee tuolaisesta tapauksesta ihanteellisen? Eikö tuo tarkoita sitä että taajuusalue on mentävä laajalla alueella subin kanssa päällekäin, josta seuraa vaihe- ja siten sovitusongelmia?

Unohtui mainita: ihanteellinen bassoa korostavissa tiloissa naimakauppaa järkkäillessä.Ts. pääkaiuttimien bassopäässä on varaa huoneen tuomille anomaliteeteille l. vaimea basso ei tunge liikaa alihaukkujan reviirille pilaamaan sovitusta.

Kysyjä kun vaikuttaa senverran puristilta, että ylipäästösuodatusta/EQ:a tässä operaatiossa ei tulla näkemään... millä homma toki helpottuisi hyvin paljon Preludea tanakammankin basson omaavilla pöntöillä.

Itselläni siis oli 5x Preluden paketti nelisen vuotta.Hyvät kaiuttimet olivat.Vaihdoin ne kuitenkin paremman bassotoiston, erottelevuuden ja tarkemman stereokuvan vuoksi pari vuotta sitten Choruksen 662:iin.
 
Olen kyllä miettinyt jonkinasteisten Charojen tapaisten bassojalustojen pykäämistä, mutta sellainen tulee kyllä jäämään, kun en ole kovinkaan kokenut kaiutinrakentelija. Ja puristi lienee melko kuvaava sana, myönnettäköön.

Prelude on kyllä säilynyt mieluisana kuunneltavana, mutta karva lisää elämää ja alapään bodyä olisi paikallaan. Olin tänään yhteyksissä TL-Audion T. Lappiin, ja Spark on hänen mukaansa kelpo kaiutin putkivahvistimen ohjattavaksi. Kun etupäästä ei seuraavaksi ole vaihtumassa ainakaan vahvistuskalusto. Tuo pännäri on melko kelpoääninen peli, varsinkin kun putkisarja on oikea. Se mikä preludea vaivaa, on ehkäpä eniten ajoittainen pidättyneisyys, vaikkei jalustakaiuttimelta mitään suunnatonta dynaamisuutta sovikaan odottaa.

Valintaprosessi on joka tapauksessa mallia "oma korva tykkää, lompakko maksaa"; siitä ei kysymystäkään. Subbareita en halua tilaa viemään, varsinkaan kun kaipaan enemmän sävykästä ja tarkkaa kuin jyhkeää bassotoistoa. Setti tulee pysymään ensisijaisesti musiikkilaitteistona, leffoja katselen koneelta jos viitsin/jaksan. Telkkaria/DVD-soitinta en omista enkä osta. Yksinkertaisuuden nimissä subbari ei siis tule kuuloonkaan. Eikä myöskään eku. Kun sellainen sähköhärveli signaalitiellä ei oikein vakuuta. Liikaa keloja ja konkkia.

Tuo Triangle voisi olla yksi mielenkiintoinen kuultava ihan yleissivistyksenkin nimissä. No, ensi viikolla selviää sitten lisää, kun pääsen noita physicejä kuunteleman. No, jatkuu myöhemmin...
 
Jos et kaipaa edelleenkään mitään bassojyrää, niin Forvoice 6.1:set oli jossain mestassa 520 € käytettynä. Niissä on kai 10 Hz ulottuvampi basso-osasto. Sekin tekee jo jotain. Muutenhan ne ovat erilaiset soinniltaan vaikka saman näköiset kaiuttimet.
 
mkutvonen sanoi:
Subbareita en halua tilaa viemään, varsinkaan kun kaipaan enemmän sävykästä ja tarkkaa kuin jyhkeää bassotoistoa.

Mitä matalampi taajuus,sitä hitaampi se luonnostaan on:20 Hz:n jaksonaika on 50 ms, kun se 100 Hz:llä on 10 ms.Siispä mitä ylemmäs kaiuttimien toisto päättyy, sitä "nopeammalta" se kuulostaa.Lisätään tähän vielä kallon halkaisevat +10 dB:n korostumat vaikkapa 35 & 60 Hz:in ympäristöön, equlla vaimentamattomana tietenkin koska olemme puhtaan äänentoiston ystäviä (valitus seis ja kuuntele kuin mies! :D), niin alamme olla jäljillä, miksi kellariin asti toistava subbari kuulostaa tässä huoneessa "hitaalta ja jyhkeältä", ja selvästi huonommalta kuin vapaakentässä reilusti yläbassoille toistonsa päättävän pikkukaiuttimen bassopää.

Nopeimman mahdollisen basson saakin useimmiten kaiuttimella, jonka toisto päättyy jo 200 Hz:iin! :D
 
Kyllä ilman alimpiakin taajuuksia voidaan saavuttaa erittäin hyvää laatua musiikintoistossa. Se on nimitttäin aivan sama onko ne alimmat taajuudet siellä mukana vai ei jos kokonaisuus ei toimi. Kaikkia hienoja isoja toistimia kun ei esimerkiksi voi sijoittaa mihin tahansa tilaan ihan fyysistenkin ongelmien vuoksi, silloin jostain on tingittävä ja bassopää on aika luonnollinen vaihtoehto. Mittarihifistit ja legendaariset bassohifistit teinivuosilta on sitten asia erikseen.. :)
 
Mika K sanoi:
Kyllä ilman alimpiakin taajuuksia voidaan saavuttaa erittäin hyvää laatua musiikintoistossa. Se on nimitttäin aivan sama onko ne alimmat taajuudet siellä mukana vai ei jos kokonaisuus ei toimi. Kaikkia hienoja isoja toistimia kun ei esimerkiksi voi sijoittaa mihin tahansa tilaan ihan fyysistenkin ongelmien vuoksi, silloin jostain on tingittävä ja bassopää on aika luonnollinen vaihtoehto. Mittarihifistit ja legendaariset bassohifistit teinivuosilta on sitten asia erikseen.. :)

Tässä olisi 60-luvun teini ja hifisti jolle bassot / kokonais dynamiikka ovat tärkeitä.

Tämä huone akustiikan hallinta ja liian pienet kaiuttimet nyky muodin mukaisesti ovat tehokkaasti pyyhkäisseet niin hyvät kuin huonot bassot kaiuttimista.

Sitten ihmetellään miksi monet nimekkäätkin kaiuttimet soivat ohuesti ja pistävästi. Mainoksissa tosin puhutaan kirkkaista ja tarkoista kaiuttimista. Mihin ovat kadonneet täyteläisesti ja muhevasti soivat kaiuttimet , joita jaksaa kuunnella kovaa ja pitkään ?

Nuo Preludet kaipaavat ehdottomasti tuekseen subbarin, jotta sointi olisi nautittava.
 
Coltrane sanoi:
Tämä huone akustiikan hallinta ja liian pienet kaiuttimet nyky muodin mukaisesti ovat tehokkaasti pyyhkäisseet niin hyvät kuin huonot bassot kaiuttimista.

Sitten ihmetellään miksi monet nimekkäätkin kaiuttimet soivat ohuesti ja pistävästi.
Minun mielestäni tässä on kyllä kyse hyvinkin eri asioista, johon tietty akustoinnilla on luonnollisesti vaikutusta(sillä on vaikutusta lähes kaikkeen kuulokekuuntelua lukuunottamatta). Mutta ei alapäältään rajoittuneen kaiuttimen tarvitse aina soida ohuesti ja pistävästi. Se voi soida rajoitusten kanssa hyvinkin samalla tavalla kuin alas saakka toistavat varianttinsa.

Jos kaiutin kuullostaa ohuelta ja pistävältä niin kyseessä on huono tai vain oheislaitteistoosi/huoneeseesi sopimaton kaiutin..
 
Coltrane sanoi:
Mihin ovat kadonneet täyteläisesti ja muhevasti soivat kaiuttimet , joita jaksaa kuunnella kovaa ja pitkään ?

En tiedä ovatko täyteläisyys ja muhevuus nyt sitten oikeita termejä kuvaamaan näitä kaiuttimia, mutta kyllähän ainakin halvemman pään Dynaudioista ja Reveleistä lähtee aika tymäkkää soundia isompaankin pirttiin. USA:ssa ja Tanskassa kun huonekoot ovat jotain ihan muuta kuin täällä meillä niin kaiuttimetkin ovat suunniteltu sen mukaisesti.
 
Mika K sanoi:
Minun mielestäni tässä on kyllä kyse hyvinkin eri asioista, johon tietty akustoinnilla on luonnollisesti vaikutusta(sillä on vaikutusta lähes kaikkeen kuulokekuuntelua lukuunottamatta). Mutta ei alapäältään rajoittuneen kaiuttimen tarvitse aina soida ohuesti ja pistävästi. Se voi soida rajoitusten kanssa hyvinkin samalla tavalla kuin alas saakka toistavat varianttinsa.

Jos kaiutin kuullostaa ohuelta ja pistävältä niin kyseessä on huono tai vain oheislaitteistoosi/huoneeseesi sopimaton kaiutin..


Kuten tuli todettua on matkan varrella tullut kokeiltua monenlaisia kauttimia monenlaisissa kämpissä ja näin minä sen koen. Epäherkkiä dynamiikka vajaita kihiseviä kaiuttimia on kaupat pullollaan. Jotta välttyy tällaisen hankinnalta on ainoa keino itse kuunnella ja arvioida miten kaiutin soi sillä musiikilla, jota eniten hyllystä löytyy. Kaikesta huonosta toistosta ei voi myöskään aina syyttää olohuonetta tai sähköisiä komponentteja.

Jostain kumman syystä esim. Sonus Faberit soivat meillä muhevasti ja dynaamisesti verrattuna esim. moniin suomalaisiin virityksiin. Tämä lähes hintaluokasta ja koosta riippumatta.

Kaiutin suunnittelussa on pitkälti kyse joukosta kompromisseja siksi vaikeasta hommasta on kyse. Nyt en vaan pidä siitä, että kunnon dynaamisuus on se kompromissi.

Tämä on siis subjektiivinen mielipide, ei totuus.
 
Back
Ylös