Pöntöt vaihtoon, ehdotuksia?

Jani P sanoi:
Ei tällä ole mitään merkitystä koska vaihelineaarinen järjestelmä toistaa kaikki taajuudet samanaikaisesti.

Ei taajuusvaste itsessään kerro asiasta mitään. Rymäviive yhdistettynä taajuusvasteeseen kertoo aiheesta jotakin. Ei kyllä koko totuutta valitettavasti sekään.

Onpas väliä.Kun olet jo saanut bassokartion yhtäaikaa toistamien 20&150 Hz:n signaaleista tärykalvoillesi jo kokonaisen jakson 150 Hz:ä, voit lähteä kahville odottelemaan vasta yli 43,3 ms:n päästä valmistuvan 20 Hz:n jakson toistamisen loppumista.

Jos puhutaan kaiuttimen koetusta "nopeudesta" huoneessa, todellakin kertoo ja paljon!Et ole tainnut huonemittauksia juurikaan harrastaa? ;)
 
audioholic sanoi:
Onpas väliä.Kun olet jo saanut bassokartion yhtäaikaa toistamien 20&150 Hz:n signaaleista tärykalvoillesi jo kokonaisen jakson 150 Hz:ä, voit lähteä kahville odottelemaan vasta yli 43,3 ms:n päästä valmistuvan 20 Hz:n jakson toistamisen loppumista.

Huomaapa nyt että ne kaikki taajuudet kulkevat samaa vauhtia, eli äänennopeudella. Ne ovat vaihelineaarisessa tapauksessa pisteessä x (tärykalvolla) täsmälleen samanaikaisesti.
 
Jani P sanoi:
Huomaapa nyt että ne kaikki taajuudet kulkevat samaa vauhtia, eli äänennopeudella. Ne ovat vaihelineaarisessa tapauksessa pisteessä x (tärykalvolla) täsmälleen samanaikaisesti.

Niin niin, mutta kun kaiutin on 6,7 ms:n kuluttua jo lopettanut 150 Hz:n toistamisen, 20 Hz:n osalta liike jatkuuuuuuuuuu vielä yli 40 ms... :D

Tämä siis sillä oletuksella, että levylle on tallennettu yksi kokonainen jakso kumpaakin taajuutta.
 
audioholic sanoi:
Niin niin, mutta kun kaiutin on 6,7 ms:n kuluttua jo lopettanut 150 Hz:n toistamisen, 20 Hz:n osalta liike jatkuuuuuuuuuu vielä yli 40 ms... :D

Tämä siis sillä oletuksella, että levylle on tallennettu yksi kokonainen jakso kumpaakin taajuutta.

Olen elänyt siinä uskossa, että bassotoiston nopeuden määrittelee syttymisajankohta. Ja nimenomaan siten, että muiden rytmiikkaan osallistuvien taajuuksien tulee syttyä samanaikaisesti. Muuten "laahataan perässä".
 
audioholic sanoi:
Niin, mutta tuottaakseen levylle tallennetun kokonaisen jakson 20 Hz:ä, bassokartion pitää vispata kokonaiset 50 ms.

Mahtuuko se korvan simpukkaan tuollainen metrejä pitkä aalto? Simpukka siellä venaa, että tulis ny se loppuki? ;)


punssi sanoi:
Miten määritellään laadukas bassokaiutin?Mitä ominaisuuksia sellaisella on?Miten se ilmenee?

-toistaa alas
-vähäinen särö
-kaiutin seuraa signaalia
-ei herätä voimakkaita yksittäisiä huoneresonasseja

Vaihetta ei mieleni mukaan kuule, ellei se ole esim. vastakkainen subbarissa pääkaiuttimien kanssa.
 
Korkealaatuinen bassotoisto tuli määriteltyä jo aiemmin:

Bassojen laatu on sävelkorkeuksien ja ajoituksellisen koherenssin toistumista, ei taajuuskaistan ulottumista. (Sorry vaan, mutta punssin edellä listaamat eivät kerro yhtään mitään IMO). Jani P on mielestäni hyvin asiasta oikeilla jäljillä.

On olemassa alas, hyvin alas toistavia subbareita ja kajareita, jotka ovat todella nopeita ja hyviäkin vielä. Ja sitten on myös ylempää vaimenevia kajareita ja subbareita, jotka toimivat myös hyvin. Mutta paljon on myös molempia, jotka eivät toimi kunnolla. Esim. ovat hitaita tai muuten heikkolaatuista nuotintoistoa, ajoituksiltaan sekoilevaa jne.

Ossi

Moderoitu: henkilökohtainen provokaatio pois
 
Jani P sanoi:
Olen elänyt siinä uskossa, että bassotoiston nopeuden määrittelee syttymisajankohta. Ja nimenomaan siten, että muiden rytmiikkaan osallistuvien taajuuksien tulee syttyä samanaikaisesti. Muuten "laahataan perässä".

Olen omannut saman käsityksen kuin Jani P. Sekä syttymis- että sammumisajankohtien pitää mennä oikea-aikaisesti ja dynamiikan olla uskollinen alkuperäiselle...

t. jjahifi
 
jjahifi sanoi:
Olen omannut saman käsityksen kuin Jani P. Sekä syttymis- että sammumisajankohtien pitää mennä oikea-aikaisesti ja dynamiikan olla uskollinen alkuperäiselle...

t. jjahifi

Audioholic tuossa lienee tarkoitti sitä että jos huoneessa on pitkä jälkikaiunta-aika, ei sammumisajankohta ole enää oikea aikainen vaikka itse elementti homman tekisi kuten pitääkin. Tämä lienee se yleisin syy "basson hitauteen" mikä terminä on melko harhaanjohtava koska tietyn taajuinen ääni on aina värähtelyltään tietyn nopeuksinen, aivan kuten Audioholic siinä aivan oikein sanoikin. Tällöin pikkukajari, joka ei edes niitä alempia bassoja toista, kuulostaa toki tarkemmalta koska se ei tätä huonemoodia herätä.

Dynamiikka on sitten ihan toinen ongelma- dynamiikkahan on voimakkaimman ja hiljaisimman äänen suhde. Pikkupöntöt alkavat kompressoimaan voimakkaasti jo melko korkeilla taajuuksilla heti kun hanoja vähänkin avataan, ja mukaan tulee eritasoisia kompressiosäröjä tms. hommaan kuulumatonta sälpettä- ja dynamiikka latistuu koska kys. suhde muuttuu. Pikkukajari ei siis toista sillä voimakkuudella kun mitä levyltä pitäisi lähteä.

Tässämielessä suodatetut pikkukajarit+subbari on melkolailla lyömätön yhdistelmä. Pikkukajarit on helppo sijoittaa huoneeseen optimaalisesti, ja kun subbari hoitaa alimmat taajuudet, ei kompressiosta tai refleksiviritteisten pönttöjen viritystaajuuden tuhinoista, elementin pohjaamisista sun muista tarvitse niinkään murehtia. Fakta kuitenkin on että pikkukajareilla ei oikeastaan alle 80hz:n taajuuksilla kovinkaan kummoista dynamiikkaa löydy.

Erikseen ovat sitten aktiivipöntöt joissa vahvistin-jakosuodinyhdistelmä on sovitettu niin että kajarit antavat sen mihin pystyvät, ja jättävät loput pois. Etuna on juuri mm. sen pahimman kompression välttäminen. Hyvinä esimerkkeinä mm. Genelec:n aktiivit.
 
Ibanez sanoi:
Audioholic tuossa lienee tarkoitti sitä että jos huoneessa on pitkä jälkikaiunta-aika, ei sammumisajankohta ole enää oikea aikainen vaikka itse elementti homman tekisi kuten pitääkin.

Tuo lienee selvää, mutta jostain syystä en osannut Audioholicin tekstiä ihan noin lukea... :-\

Se mitä on syytä tehdä tilanteessa jossa huoneen jälkikaiunta-aika tuottaa moisia ilmiöitä onkin sitten ihan toinen juttu.

t. jjahifi
 
Pistän keltaiset teknolasini pantiksi, että äänen syttymis ja sammumisajankohdat pilaa huone 98 % tapauksista ennemmin kuin kaiuttimen itsensä värähtelyt yms. seikat.

Basson nopeus/hitaus kertomuksiin pitäisi aina liittää kuuntelupaikalta pitkällä aikaikkunalla mitattu taajuusvaste/vesiputouskäyrästö, niin nähdään miksi basso kuulostaa siltä kuin kuulostaa.Muuten menee esoteeriselle kaunokirjallisuusosastolle koko homma.
 
audioholic sanoi:
Pistän keltaiset teknolasini pantiksi, että äänen syttymis ja sammumisajankohdat pilaa huone 98 % tapauksista ennemmin kuin kaiuttimen itsensä värähtelyt yms. seikat.

Basson nopeus/hitaus kertomuksiin pitäisi aina liittää kuuntelupaikalta pitkällä aikaikkunalla mitattu taajuusvaste/vesiputouskäyrästö, niin nähdään miksi basso kuulostaa siltä kuin kuulostaa.Muuten menee esoteeriselle kaunokirjallisuusosastolle koko homma.

No tästä emme ole yhtään eri mieltä. Asiahan on helppo mitata noiden syttymis- ja sammumisajankohtien(kin) osalta.

Itse olen ajatellut asian niin, että moisessa tilanteessa se on se huone, jolle pitää jotain tehdä. Ei subbari korjaa huonetta vaikka kuinka käyttäisi equa. Mutta akustointi (sisältäen bassontappajan) kyllä auttaa asiassa.

t. jjahifi
 
jjahifi sanoi:
Ei subbari korjaa huonetta vaikka kuinka käyttäisi equa.

Ei korjaakaan, mutta niiden käytöllä pystyy ongelmia kiertämään tai ainakin merkittävästi vähentämään, jopa niin paljon etteivät ne käytännössä enää haittaa.

Akustointi olisi tietysti AES:n insinöörivaliokunnan komiteapäätöksen mukainen The Paras Tapa... sen kanssa vaan moni jää käytännössä ikuiseen suunnitteluvaiheeseen asian vaikeuden/outouden/monimutkaisuuden/muiden käytännön syiden takia, ja bassotoisto sen mukana retuperälle.
Subbarilla & EQ:lla ainakin minä olen päässyt jo ihan riittävän hyvään tulokseen.
 
audioholic sanoi:
Akustointi olisi tietysti AES:n insinöörivaliokunnan komiteapäätöksen mukainen The Paras Tapa... sen kanssa vaan moni jää käytännössä ikuiseen suunnitteluvaiheeseen asian vaikeuden/outouden/monimutkaisuuden/muiden käytännön syiden takia, ja bassotoisto sen mukana retuperälle.

Tämä on kyllä jo täysin off-topic, mutta...

Höh. Eihän se nyt niin ihmeellinen juttu ole. Vähän kuin laittaisi taulun seinälle. Rehellisesti sanottuna equn käyttö edellyttää mielestäni käytännössä yhtä paljon vaivannäköä kuin akustointi. Helppoa ja halpaa, siis akustointi. Vaivaa kyllä on jonkin verran...

No jaa, ehkä pitää hakea Ramirentistä yms liikkeestä osa työkaluja jos ei itsellä ole... :-\

t. jjahifi
 
jjahifi sanoi:
Rehellisesti sanottuna equn käyttö edellyttää mielestäni käytännössä yhtä paljon vaivannäköä kuin akustointi. Helppoa ja halpaa, siis akustointi.

Onkohan noin?
Meinaatko että kaikki resonaattorit onnistuvat ja toimivat käytännössä suoraan netistä katsottujen mitoitusohjeitten mukaan timpuroituna täydellisesti heti ensimmäisellä yrityksellä?Veikkaanpa,että tuosta vasta alkaakin aivan ennennäkemättömän helvetillinen säätäminen ja äänentoiston suhteen perfektionistisella henkilöllä asunnon muuttuminen pysyväksi resonaattoreiden rakennustyömaaksi.Ja mitä teet lattian ja katon ongelmalliselle välille?Vuokrakämpässä ei viitsi kattoon alkaa koolauksia rakentelemaan.
 
audioholic sanoi:
Onkohan noin?
Meinaatko että kaikki resonaattorit onnistuvat ja toimivat käytännössä suoraan netistä katsottujen mitoitusohjeitten mukaan timpuroituna täydellisesti heti ensimmäisellä yrityksellä?Veikkaanpa,että tuosta alkais i aivan ennennäkemättömän helvetillinen säätäminen ja äänentoiston suhteen perfektionistisella henkilöllä asunnon muuttuminen pysyväksi resonaattoreiden rakennustyömaaksi.Ja mitä teet lattian ja katon ongelmalliselle välille?Vuokrakämpässä ei viitsi kattoon alkaa koolauksia rakentelemaan.

Viimeisin tapaus jossa olen itse mitään tehnyt on sisältänyt kattopaneloinnin ja yhden seinän paneloinnin uusinnan. Ei se nyt niin kamalaa ole. Tosin tuo vuokrakämpän kattopanelointi on jäänyt kokeilematta... :D

Mutta jos on äänentoiston suhteen perfektionisti (kröhön, tai no, vain osittain), niin equ ei ole sen parempi ratkaisu. Syttymis- ja sammumisajankohdat ovat yhä viturallaan vaikka kaikua ei enään kuulu koska tasot on laitettu equlla kohdilleen... :mad:

t. jjahifi
 
jjahifi sanoi:
Syttymis- ja sammumisajankohdat ovat yhä viturallaan vaikka kaikua ei enään kuulu... :mad:

Matalilla taajuuksilla ihminen on hyvin huono kuulemaan pieniä ja vähän suurempiakaan viiveitä, aiheutti ne sitten mikä tahansa.Amplitudille (voimakkuudelle) ihminen on paljon herkempi.Sen saattaminen kaikkien taajuuksien osalta mahd.samalle tasolle (EQ:lla tai ihan miten vain) on tärkeysjärjestyksessä nro 1, l. se on PALJON TÄRKEÄMPÄÄ kuin pienistä viiveistä murehtiminen.
Basson viiveistä/syttymisistä/sammumisista repostelut kirjaan mittaamatta/korvakuulolla säädetyn/equttamattoman systeemin piikkiin.Jos systeemin toistoa kuunnelleen ja kyseisiä tekijöitä valittaneen HE-auteurin paikalle olisi istutettu mittausmikrofoni "kuuntelemaan" , olisi bassoalueelta löytynyt varmasti selvästi osoitettavaa korjattavaa.
 
audioholic sanoi:
Onkohan noin?
Meinaatko että kaikki resonaattorit onnistuvat ja toimivat käytännössä suoraan netistä katsottujen mitoitusohjeitten mukaan timpuroituna täydellisesti heti ensimmäisellä yrityksellä?

Ja mitä teet lattian ja katon ongelmalliselle välille?Vuokrakämpässä ei viitsi kattoon alkaa koolauksia rakentelemaan.

Ite tein DIAn kotisivujen laskurin avulla resonattoreita ja pistetaajuuksia soittamalla ne värisee eniten juuri mitoitustaajuudella.

Lattian ja katon välille ei tule resonansseja kun käyttää täysdipoleita ja kun subin jako on riittävän alhainen.
 
sepi_1 sanoi:
Ite tein DIAn kotisivujen laskurin avulla resonattoreita ja pistetaajuuksia soittamalla ne värisee eniten juuri mitoitustaajuudella.

Riittikö niiden vaikutus korjaamaan ongelmat?Olisiko ennen/jälkeen resonaattoreiden asennuksen mitattuja bassovasteita vilauttaa todisteeksi?

Tosin, onhan resonaattoreista hyötyä, vaikka aivan kaikkea niillä ei saisikaan kuntoon.Mutta EQ:lle jäisi kuitenkin vielä tekemistä.

Jep, dipoleilla lattia/katto välin varmasti saisikin haltuun.Tilalle saattaisi tosin tulla muita ongelmia, mm. dipolin vastavaiheisesta takasäteilystä.
 
audioholic sanoi:
Riittikö niiden vaikutus korjaamaan ongelmat?Olisiko ennen/jälkeen resonaattoreiden asennuksen mitattuja bassovasteita vilauttaa todisteeksi?

Tein päätynurkkiin 8kpl 60x80 cm kokoisia lootia, puolet n.55hz ja toiset n. 80hz:n päälle. En sano kuulohavainnosta mitään mutta pistetaajuuksilla mitaten piikit ja kuopat tasaantuivat muutamia desibelejä. Kun sain ne ylemmän taajuuden resonaattorit paikalleen mittasin samalla ennen ja jälkeen vaikutukset, samat pari db:tä. Alin resonanssitaajuus, 27hz on imutettu DD-Velon digikorjauksella.

Sitä en tiedä kuinka paljon mittaustulokset muuttuisi jos niiden lodjujen tilalle tekisi saman kokoiset tiilimuuraukset. Osa mennee muuttuneiden huoneenmittojen piikkiin. Mutta kivi ei värise kuten kumimatto.
 
Back
Ylös