Mika K
Hifiharrastaja
No niin, jos kerran pienetkin ja alapäältään rajoittuneet SF:t voi soidan muhevasti ja dynaamisesti niin asiahan on just kuten kirjoitin eli me ollaan loppujen lopuksi aivan samaa mieltä tästä asiasta..Coltrane sanoi:
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Pöntöt vaihtoon, ehdotuksia?
- Keskustelun aloittaja mkutvonen
- Aloituspäivämäärä
Mika K sanoi:No niin, jos kerran pienetkin ja alapäältään rajoittuneet SF:t voi soidan muhevasti ja dynaamisesti niin asiahan on just kuten kirjoitin eli me ollaan loppujen lopuksi aivan samaa mieltä tästä asiasta..
Yep, Sonuksilla kun on tuota omaa magiikkaa.
Coltrane sanoi:Yep, Sonuksilla kun on tuota omaa magiikkaa.
Heh. Tuo SF:n magia menee samaan sarjaan kuin oma käsitykseni siitä, että vahvistimen pitää olla *painava*.
Lähinnä SF:n magia on loisteliaassa viimeistelyssä ja ulkonäöllisessä olemuksessa, IMHO. Vähän kuin Harrin Kaiutin täällä kotoisessa Suomessa. Huom: en väitä etteikö SF:n kajarit olisi hyviä, mutta italialainen on noissa asioissa aina italialainen... 8)Mutta vakavasti ottaen, ainoa tapa valita itselle sopivat pöntöt on juuri kuunteleminen. Aikaa tosin palaa rankasti.
t. jjahifi
jjahifi sanoi:Heh. Tuo SF:n magia menee samaan sarjaan kuin oma käsitykseni siitä, että vahvistimen pitää olla *painava*.
Mutta vakavasti ottaen, ainoa tapa valita itselle sopivat pöntöt on juuri kuunteleminen. Aikaa tosin palaa rankasti.
t. jjahifi
Niinpä, kuka sitä nyt rumia kaiuttimia tuijottelemaan vai mitä. Nuo Harrinkin kaiuttimet soivatkin ihan mukavasti ja valmistaja on ymmärtääkseni jopa valmis räätälöimään tuotteitaan asiakkaan maun mukaan. Tätä kutsun jo palveluksi. Sonuksien ohella Harria voisi jopa suositella. Estetiikkaa ja hyvää ääntä samassa paketissa.
mkutvonen
Hifiharrastaja
jjahifi sanoi:
Tai sitten se, että mennään XY-Hifikauppaan ja sanotaan että pitäs saada tän hintanen setti ja otetaan läjä brosareita. Koekuuntelu tarkottaa seisomista setin vierellä 15 sekuntia jonkin yli-imelän viihdejazzin soidessa ja todetaan että "tuleehan sieltä ääni joo. otetaan nä".
Aikaahan mulla on. Mulla vielä mitään rahojakaan ole. Tulee tosin koko ajan. Tommonen parin kuukauden aikataulu näin alustavasti. Ongelma on oikeastaan se, että kun budjetti on ~2k€ ja kaikki tarttis saada. Tähän mennessä parhaita kuulemiani kaiuttimia ovat mm. Crevasset ja Gradient Revot. Kun net katoaa äänellisesti jonnekin huitsin peräkuuseen ja jättävät vain musiikin jälkeensä. Näistä mitä nyt näissä sessioissa on tullut kuunneltua on lähinnä totuutta olleet Linnin Ninkat, mutta kun eivät nekään täysin moitteetta suoriutuneet Satyricon-Rebel Extravaganza -testistä. Eikä motivet suoriutuneet sen paremmin. Yläpää kiristyy tuolla lätyllä jo kirskunnaksi. Hauska tosin huomata, että noinkin edullinen pönttö kuin Prelu onkin, on hankalaa korvata lattiamallilla. No, ans kattoo mitä vastaan kävelee.
Muita täsmennyksiä: Nopea basso ei laske ulos matalaa bassoa jos ei kompromissia tarvitse tehdä. Usein tietenkin alapää joudutaan virittämään hieman "ohuemmaksi" ja ylempää laskevaksi, jottei kuminoita tai muita hallinnan puutteita syntyisi, tiedetään tämä. Emmie senttä ihan pystymetästä ole tullu. Dynaamisuutta kaipaan jotta musiikin emotionaalinen sisältö välittyisi. Oli se sitten vitutus tai joku muu tunne mikä sinne onkaan äänitetty. Flyygeli sais ja kuulostaa ihan flyygeliltä, eikä kilkuttimelta, kiitos. Ja tarkkuutta pitää olla, jotta rymistely mallia "Norjan kirkot tulessa" ei mene ohueksi ja rasittavaksi (joku tietenkin pitää norjalaisten pingviini-imitaatioiden tuotoksia joka tapauksessa rasittavina, mutta se on hänen oma tappionsa). Ja äänikuvakin on ihan kiva juttu, varsinkin kun on jotain sellaista musiikkia, jossa on tallennettu sisältöä juuri nimenomaan siihen äänikuvaan.
Toisin puhuen: Tahdon kaiuttimen, joka kuulostaa mahdollisimman vähän kaiuttimelta, ei maksa BMW 645Ci:n hintaa, ei vaadi tolkuttomia vahvistimelta ja niin edelleen... Että ehämmää iha mahrottomia senttäs...
Vaihdoinpa omat Tannoy Fusion 2:t Dynaudion 42:iin. Ei tuossa hintaluokassa kyllä kauheasti kilpailua ollut näille kaiuttimille. Uskomattoman hyvä ääni hintaisekseen. Kotikuuntelussa kävi mm. Monitor Audio RS1, Usher V601, Usher S520II, Totem Acoustics Dreamcatcher ja sitten Dynaudio A42. Liikkeessä tuli testattua mm. Quad 12L, Epos M5, Amphion Helium2, Proac Studio 110 ym. ja sitten monia kalliimpia kaiuttimia. Esimerkiksi Dynaudion Focus 110 ei tarjonnut mielestäni juurikaan lisää tuohon 42:n äänenlaatuun ja hintaa on kuitenkin tuplasti. Tuskin edes erottaisin noita sokkotestissä.
Usher V601 vetosi luonnollisella toistollaan, mutta se on niin kookas että sijoituksen kanssa tulee varmasti ongelmia. Totemin Dreamcatcher yllätti isolla äänellään vaikka kooltaan ne ovat aika olemattomat. RS1 toimii hyvin nopeatempoisella musiikilla mutta ei saanut jalkaa vipattamaan.
Totem Arrot olivat todella loistavat kun Kruunuradiossa niitä demosin. Suosikkini tuossa 1000-1600e hintaluokassa. Ei ihan budjetti vain taivu sinne asti tällä erää. Kenties seuraava päivitys sitten joskus tulevaisuudessa.
Niin ja muu laiteketjuhan näkyy tuossa signaturessa.
Usher V601 vetosi luonnollisella toistollaan, mutta se on niin kookas että sijoituksen kanssa tulee varmasti ongelmia. Totemin Dreamcatcher yllätti isolla äänellään vaikka kooltaan ne ovat aika olemattomat. RS1 toimii hyvin nopeatempoisella musiikilla mutta ei saanut jalkaa vipattamaan.
Totem Arrot olivat todella loistavat kun Kruunuradiossa niitä demosin. Suosikkini tuossa 1000-1600e hintaluokassa. Ei ihan budjetti vain taivu sinne asti tällä erää. Kenties seuraava päivitys sitten joskus tulevaisuudessa.
Niin ja muu laiteketjuhan näkyy tuossa signaturessa.
sonus faber
Käyttäjä
- Liittynyt
- 14.8.2006
- Viestejä
- 369
Coltrane sanoi:Yep, Sonuksilla kun on tuota omaa magiikkaa.
Sonus fabereilla (EA II) on tosiaan jotain magiikkaa, joka monilta muilta kaiuttimilta puuttuu.
Ottaen tietysti huomioon se, että oheislaitteisto on taiten valittu. Voi kuunnella hiljaa ja pukkaa silti auktoriteettiä ilmoille. Vuilu ei vingu, eikä tenorisaxofoni kuulosta sopraanosaxofonilta. Vokaalimusiikkiakin voi kuunnella kovempaa, nautinnollisesti.
Ainoa kaiutin joka on päässyt aika lähelle tätä oli Druid, mikä lie MK I? vai II?. Eihän noista tiedä kun päästävät keskeneräisiä kaiuttimia markkinoille. Tuolla "alkupään" Druidilla ei vain voinut kuunnella musiikkia jossa oli enemmän informaatiota kun tuppas menemään pasmat sekaisin. Perussaundi oli kuitenkin kevyemällä jazzilla kokeiltuna hyvin sonusfabermainen.
Toisinkuulija
Kaupallinen toimija
- Liittynyt
- 31.7.2006
- Viestejä
- 1 490
Tässä ketjussa paljastuu hyvin joitakin perusjuttuja kajareiden suhteen.
Ensiksikin mkutvosella on oikea taju monessakin mielessä. Audioholicilla ei - hänen teoriansa bassojen nopeuksista on aivan tuubaa mielestäni. Ei bassojen nopeus ole suoraan verrannollinen taajuustoistoon. Ei todellakaan. Kysymys aistitusta nopeudesta on aivan jotain muuta. Bassojen laatu on sävelkorkeuksien ja ajoituksellisen koherenssin toistumista, ei taajuuskaistan ulottumista. Eli KYLLÄ, basso voi olla laadullisesti korkeatasoista, vaikka se toisto ei ulotu alimpaan viinikellariin. Ja toisinkin päin, basso voi olla laadullista potaskaa, vaikka toistokaista ulottuisi alimpaan viinikellariin ja lisäyksenä vielä, että juuri silloin basso useimmiten on laadultaan potaskaa, koska sellaisen laatua toistavan kaiuttimen tekeminen vaatii paljon.
Mitä tulee mkutvosen kuvaamiin yläpään kiristymisiin, tämän on juuri sitä, josta olen usein taittanut peistä joidenkin ymmärtämättömien kanssa: laadukas kaiutin soi kamalasti heikkolaatuisen systeemin perässä. Se vain toistaa alkupään virheet tarkasti. Näin heikompilaatuinen kaiutin soi miellyttävämmin, koska se oikaisee tarkkuudessa monia alkupään virheitä. Hyvää heikosta alkupäästä ei tietenkään saa millään kaiuttimella. mkutvosen tapauksessa testisysteemi ei suinkaan ole pahin mahdollinen,mutta siellä on PALJON parantamisen varaa ja hän tietää itsekin tämän hyvin. Systeemi on onnettomien sattumien summana osin väliaikaisesti normaalia heikompi.
Kaiuttimia ei siis oikeasti voi valita heikon systeemin perään. On tyydyttävä heikompiin kajareihin. Parempia ei jaksa kuunnella. Siksi on lähdettävä rakentamaan sitä systeemiä sieltä alkupäästä askel askeleelta. Tässä suomalaisilla harrastajilla on vielä paljon opittavaa.
Linn Ninkoista en tiedä, kuunteliko mkutvonen niitä liikkeessä vai kotona. Liikkeessa setti on tietenkin ollut erilainen, jos siellä. Kotona nekin saattaisivat näyttää yläpäässä systeemin virheitä selvästi.
Lisäksi kaiuttimen tuenta (ja sijoittelu) ja käytetyt kaapelit, ovat erittäin tärkeitä sille, miten se soi. Esimerkiksi yläpää - se on heti raaempaa, jos kajari ei ole tuettu piikeille hyvin huolellisesti jne. Tämä koskee nimenomaan tarkkaa kajaria. Eikä myöskään musikaalinen laatu voi olla kunnossa ennenkuin asennus ja setti (=maapallo ja systeemi) kykenee ajamaan kajaria kunnolla.
Maininta siitä, että jalustakaiuttimissa ei olisi dynamiikkaa, on ilmeisesti kotoisin juuri heikoista kajareista ja tuennasta, sekä systeemistä. Olen luvannut mkutvoselle piakkoin demon, jossa TODELLA tulee selväksi, millaista dynamiikkaa pienistäkin jalustakajareista lähtee. Oikeasti jalustakajarit hakkaavat useimmat lattiakajarit dynamiikassa, mikäli kaikki on tehty hyvin. Sillä tuenta on jäykempi, kuten kotelokin. Meillä ei vaan vielä perusasioita ymmärretä riittävän hyvin, jotta saataisiin parasta ulos systeemistä.
Ossi
Ensiksikin mkutvosella on oikea taju monessakin mielessä. Audioholicilla ei - hänen teoriansa bassojen nopeuksista on aivan tuubaa mielestäni. Ei bassojen nopeus ole suoraan verrannollinen taajuustoistoon. Ei todellakaan. Kysymys aistitusta nopeudesta on aivan jotain muuta. Bassojen laatu on sävelkorkeuksien ja ajoituksellisen koherenssin toistumista, ei taajuuskaistan ulottumista. Eli KYLLÄ, basso voi olla laadullisesti korkeatasoista, vaikka se toisto ei ulotu alimpaan viinikellariin. Ja toisinkin päin, basso voi olla laadullista potaskaa, vaikka toistokaista ulottuisi alimpaan viinikellariin ja lisäyksenä vielä, että juuri silloin basso useimmiten on laadultaan potaskaa, koska sellaisen laatua toistavan kaiuttimen tekeminen vaatii paljon.
Mitä tulee mkutvosen kuvaamiin yläpään kiristymisiin, tämän on juuri sitä, josta olen usein taittanut peistä joidenkin ymmärtämättömien kanssa: laadukas kaiutin soi kamalasti heikkolaatuisen systeemin perässä. Se vain toistaa alkupään virheet tarkasti. Näin heikompilaatuinen kaiutin soi miellyttävämmin, koska se oikaisee tarkkuudessa monia alkupään virheitä. Hyvää heikosta alkupäästä ei tietenkään saa millään kaiuttimella. mkutvosen tapauksessa testisysteemi ei suinkaan ole pahin mahdollinen,mutta siellä on PALJON parantamisen varaa ja hän tietää itsekin tämän hyvin. Systeemi on onnettomien sattumien summana osin väliaikaisesti normaalia heikompi.
Kaiuttimia ei siis oikeasti voi valita heikon systeemin perään. On tyydyttävä heikompiin kajareihin. Parempia ei jaksa kuunnella. Siksi on lähdettävä rakentamaan sitä systeemiä sieltä alkupäästä askel askeleelta. Tässä suomalaisilla harrastajilla on vielä paljon opittavaa.
Linn Ninkoista en tiedä, kuunteliko mkutvonen niitä liikkeessä vai kotona. Liikkeessa setti on tietenkin ollut erilainen, jos siellä. Kotona nekin saattaisivat näyttää yläpäässä systeemin virheitä selvästi.
Lisäksi kaiuttimen tuenta (ja sijoittelu) ja käytetyt kaapelit, ovat erittäin tärkeitä sille, miten se soi. Esimerkiksi yläpää - se on heti raaempaa, jos kajari ei ole tuettu piikeille hyvin huolellisesti jne. Tämä koskee nimenomaan tarkkaa kajaria. Eikä myöskään musikaalinen laatu voi olla kunnossa ennenkuin asennus ja setti (=maapallo ja systeemi) kykenee ajamaan kajaria kunnolla.
Maininta siitä, että jalustakaiuttimissa ei olisi dynamiikkaa, on ilmeisesti kotoisin juuri heikoista kajareista ja tuennasta, sekä systeemistä. Olen luvannut mkutvoselle piakkoin demon, jossa TODELLA tulee selväksi, millaista dynamiikkaa pienistäkin jalustakajareista lähtee. Oikeasti jalustakajarit hakkaavat useimmat lattiakajarit dynamiikassa, mikäli kaikki on tehty hyvin. Sillä tuenta on jäykempi, kuten kotelokin. Meillä ei vaan vielä perusasioita ymmärretä riittävän hyvin, jotta saataisiin parasta ulos systeemistä.
Ossi
audioholic
Käyttäjä
- Liittynyt
- 22.9.2006
- Viestejä
- 91
Toisinkuulija sanoi:
Olet väärässä, kuten aina.
Bassojen koettu nopeus huoneessa on itseasiassa suoraan verrannollinen ko.tilassa jylläävien seisovien aaltojen sointi- ja vaimentumisaikoihin ja niiden amplitudien voimakkuuksiin.Sointiajat näillä ongelmataajuuksilla ovat useista sadoista millisekunneista jopa sekunteihin, aiheuttamansa heitot taajuusvasteeseen jopa kymmeniä desibelejä.
Pieni linnunpönttö ei näitä matalimpia moodeja jaksa herättää kunnolla kuuluviin, iso subbari taas jaksaa.Ilman minkäänlaista toiston timpurointia esim. eq:lla, alas toistava iso kaiutin (l.subbari) on lapsipuolen asemassa näiden kahden vertailussa ja varmasti "hitaan" ja muiden usein käytettyjen negatiivisten adjektiivien kuvaamalla tavalla huonon kuuloinen.
Noista taajuuksien nopeuksista; mitä matalampi on taajuus, sitä hitaampi se luonostaan on: tämä on taivahan tosi.Se joka ei tätä usko, laskekoon itse: jaksonaika= 1/taajuus.Tällä nyt ei tosin ole huonemoodiasiaan verrattuna paljon mitään merkitystä, muistutinpa vain, kun porukka on mm. jyrkkien suotimien lisäviiveistä, yms. ykkösmillisekuntiluokan tekijöistä välillä niin kovin huolissaan basson "hidastajana".
P.S. Lisätään soppaan vielä matalalle toistavan kaiuttimen pienessä huoneessa aikaansaama massiivinen room gain -efekti, minkä hampaista paikat irrottava yleinen toiston "hitaus",raskaus ja jyräys anti-mittarihenkilöltä menee tietysti voodoon tai todella epämusikaalisen cd-soittimen piikkiin.
pari kommenttia:
-subbarilla voidaan saada sävykäs ja tarkka bassontoisto, mitään estettä tähän ei ole. Subbari ei tarvi olla taajuusalueiden kompromissi kuten pääkaiuttimien, se toistaa vain bassoa. Määrä ja laatu eivät ole automaattisesti toisiaan poissulkevia.
-kaiutinkin vaikuttaa koettuun "nopeuteen" jälkivärähtelyjensä ja siten myös huoneresonanssin herättämiskykynsä kautta(resonanssiin pitää syöttää energiaa riittävän kauan, jotta se herää täyteen voimaan).
-huoneresojen equttaminen voi helpottaa, mutta ei korjaa varsinaista syytä eli huoneen jälkivärähtelyä (aikatasossa). Näihin auttaa bassoalueen akustointi, kaiuttimen bassoalueen suuntaavuus, kaiuttimen sijoitus.
-subbarilla voidaan saada sävykäs ja tarkka bassontoisto, mitään estettä tähän ei ole. Subbari ei tarvi olla taajuusalueiden kompromissi kuten pääkaiuttimien, se toistaa vain bassoa. Määrä ja laatu eivät ole automaattisesti toisiaan poissulkevia.
-kaiutinkin vaikuttaa koettuun "nopeuteen" jälkivärähtelyjensä ja siten myös huoneresonanssin herättämiskykynsä kautta(resonanssiin pitää syöttää energiaa riittävän kauan, jotta se herää täyteen voimaan).
-huoneresojen equttaminen voi helpottaa, mutta ei korjaa varsinaista syytä eli huoneen jälkivärähtelyä (aikatasossa). Näihin auttaa bassoalueen akustointi, kaiuttimen bassoalueen suuntaavuus, kaiuttimen sijoitus.
Subbarivastaisuuden syyt:
1. Ei olla kuultu kunnon subbaria.
2. Huone on niin toivoton, että on parempi olla ilman alataajuuksia.
3. Omaan tuotevalikoimaan ei kuulu sellaisia >
Jos olisi luovuttava paneeleista niin mieluummin ottaisin kottaraispöntöt+subin kuin ns. lattiakaiuttimet. Sijoitus joka on paras ylä- ja keskiäänien toistolle ei valttämättä ole paras bassotajuuksien alimmille oktaaveille. Bassotoiston lopputuloksen hienosäätö jää näissä tapauksissa helposti soitinvaihtorumbaan, todella tehokasta.
1. Ei olla kuultu kunnon subbaria.
2. Huone on niin toivoton, että on parempi olla ilman alataajuuksia.
3. Omaan tuotevalikoimaan ei kuulu sellaisia >
Jos olisi luovuttava paneeleista niin mieluummin ottaisin kottaraispöntöt+subin kuin ns. lattiakaiuttimet. Sijoitus joka on paras ylä- ja keskiäänien toistolle ei valttämättä ole paras bassotajuuksien alimmille oktaaveille. Bassotoiston lopputuloksen hienosäätö jää näissä tapauksissa helposti soitinvaihtorumbaan, todella tehokasta.
audioholic sanoi:
Voisitko esittää laskuesimerkin? Ei ääniaallon nopeudella ja jaksonajalla ole tekemistä keskenään. Nopeus on likimain vakio (taajuudesta riippumatta) normaalissa huoneilmassa. Joissain muissa väliaineissa asia voi olla toisin.
audioholic
Käyttäjä
- Liittynyt
- 22.9.2006
- Viestejä
- 91
Jani P sanoi:
Korkeampaa matematiikkaa a'la Online AV-Messiah
:Otetaan 20 herzeliä.Yhden sentaajuisen ääniaallon koko jakson toistumiseen kuluu aikaa 1/20 Hz= 50 ms.
Otetaan 150 herzeliä.Yhden sentaajuisen ääniaallon koko jakson pyörähtämiseeen tärvääntyy 1/150 Hz= 6,7 ms.
Ääni sinänsä kulkee n. 20 C lämpöisessä ilmassa tietysti 343 m/s.Eritaajuiset äänet kuitenkin tapahtuvat omaa luonnollista vauhtiaan, kuten yllä selviää.Niinpä 20 Hz ei lähde ruoskansivallusta vastaavalla nopeudella koskaan eikä ikinä edes maailman esoteerisimmalla HighEnd kaiuttimilla.Tällaisen tavoittelu on siis ns. mahdottoman tavoittelua.
audioholic sanoi:
Käytännössä kaikki taajuudet "syntyvät samalla hetkellä" (vaihelineaarinen kaiutin), joten ne ovat myös samaan aikaan kuulijan aistittavissa. Tässä mielessä on outoa puhua nopeudesta? Bassojen nopeus on riippuvaista bassokaiuttimen laadusta. Periaatteessa Q-arvo määrittelee miten hyvin se elementti seuraa signaalia. Huonetilan vaikutus bassotoistoon on eri asia, vaikka toki ylimääräinen soiminen voi aiheuttaa epätarkkuutta. Asiaa on helppo tarkastella hakemalla kokeiluun erilaisia subbareita. Jotkut niistä ovat nopeita ja toiset eivät. Toistokaistaa kaikissa on riittävästi.
audioholic
Käyttäjä
- Liittynyt
- 22.9.2006
- Viestejä
- 91
Jani P sanoi:
Niin, mutta tuottaakseen levylle tallennetun kokonaisen jakson 20 Hz:ä, bassokartion pitää vispata kokonaiset 50 ms.150 Hz:llä kartio selviää 6,7 ms:n rykäisyllä yhden jakson ilmoille saattamisesta.
Syyt eri subbarien erilaisiin "nopeuksiin" selviävät mittaamalla niiden taajuusvaste huoneessa.20 Hz:ä kutitteleva toisto on yllä ilmenneistä seikoista + mahdollisista huonemoodeista johtuen "hitaamman" kuuloinen, kuin jo 50 Hz:stä putoavan leikkisubbarin.
audioholic sanoi:
Ei tällä ole mitään merkitystä koska vaihelineaarinen järjestelmä toistaa kaikki taajuudet samanaikaisesti.
audioholic sanoi:
Ei taajuusvaste itsessään kerro asiasta mitään. Rymäviive yhdistettynä taajuusvasteeseen kertoo aiheesta jotakin. Ei kyllä koko totuutta valitettavasti sekään.
punssi sanoi:
Laadukas bassokaiutin on helpointa määrittää kuuntelemalla. Ominaisuuksista tietävät enemmän niiden suunnittelijat. Valitettavasti oma asiantuntemus ei riitä sillä saralla, vaikka ehkä perusteet "hyvään ääneen" ovatkin tiedossa. Laadukas bassotoisto on sävykäs, neutraali ja napakka. Sellainen joka ajaa tukevasti musiikkia eteenpäin ja saa jalan vispaamaan. Vaihelineaarisuus ideaalisena voi olla harvinaista herkkua. Kotikutoisilla toistimilla se ainakin onnistuisi. Kaupalliset sovellukset varmaankin pilaa osien toleranssit.