Pännärin vastavaiheisen vahvistimen modifiointi

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 198
Kaupunki
Orimattila
Mietinpä tässä, että onko kukaan täällä vaikuttavista kanssaharrastajista modifioinut tuollaista hra. M. Pännärin suunnitelman mukaista päätevahvistinta muille pääteputkille, kuten KT88, 6L6, tms.? Itse olen tässä jo tovin pähkäillyt KT88/6550:n käyttämistä EL34/KT77:n tilalla, johtuen ihan siitä faktasta, että äärimmillään ajetut kolmeneloset ovat kovin lyhytikäisiä lemmikeitä. "Pari" putkisarjaa näissä polttaneena alkaa kypsyttämään. Soundi on kuitenkin niin hyvä, ettei noista ilkiä luopua.

Olen tässä pari päivää kehitellyt sellaista suunnitelmaa, että biasoisin tuon KT88:lle, ja ehkäpä vielä niin, että tuon yhteisen katodibiasointivastuksen vain jatkaisi/shunttaisi toisella vastuksella jonka voisi vaikka kytkimellä oikosulkea, jolloin pääteputkityyppi olisi kytkimellä valittavissa EL34/KT77 ja KT88/6550 -putkien välillä. Huonona puolena on se, että KT88:n kanssa käyttöjännitteistä tulisi hukattua muutama voltti enemmän, kuin EL34:n kanssa, ehkä luokkaa kymmenen volttia. Tyhjäkäyntivirtaa voisi kuitenkin hieman nostaa samalla, kun "kasikasi" kestää kuitenkin enemmän. Reilusti.

No, tällaista pähkäilyä tällä kertaa. Jos joku näitä on tehnyt, niin ilmoittautukoot. Voin tietty omista modeistani kertoa, jahka vaan sitten joskus saan jostain röörit että voin testatakin. Ennen ei viitsi pistää vehkeitä päreiksi.
 
Mietinpä tässä, että onko kukaan täällä vaikuttavista kanssaharrastajista modifioinut tuollaista hra. M. Pännärin suunnitelman mukaista päätevahvistinta muille pääteputkille, kuten KT88, 6L6, tms.? Itse olen tässä jo tovin pähkäillyt KT88/6550:n käyttämistä EL34/KT77:n tilalla, johtuen ihan siitä faktasta, että äärimmillään ajetut kolmeneloset ovat kovin lyhytikäisiä lemmikeitä. "Pari" putkisarjaa näissä polttaneena alkaa kypsyttämään. Soundi on kuitenkin niin hyvä, ettei noista ilkiä luopua.


6L6 kuuluu lyhykäisiin Kans .Onko kytkentä saatavilla jossain ? Ennenkun Alkaa vääntää lisää virtaa tehokkaammille putkille kannattaa mitata vastus Tasurin kohdalta Pääteputken Anodi pinniin asti Jos vastus on useita satoja ohmeja niin jäännitteet putoo aika reippaasti . Lisäksi kannattaa varmistaa kuinka paljon virtaa irtoaa Anodikäämistä . Muutenhan noi putket on pinniyhteensopivia . Kannattaa olla varovainen


Pappa
 
pappa sanoi:
6L6 kuuluu lyhykäisiin Kans .Onko kytkentä saatavilla jossain ? Ennenkun Alkaa vääntää lisää virtaa tehokkaammille putkille kannattaa mitata vastus Tasurin kohdalta Pääteputken Anodi pinniin asti Jos vastus on useita satoja ohmeja niin jäännitteet putoo aika reippaasti . Lisäksi kannattaa varmistaa kuinka paljon virtaa irtoaa Anodikäämistä . Muutenhan noi putket on pinniyhteensopivia . Kannattaa olla varovainen


Pappa

Sitten fifi-lehden kuoleman ei tuota kovin helposti saa, mutta tuossahan tuo olisi kiintolevyllä fileenä. Ihe ku on väsännä, niin on sitten löytänä sopivan virtalähteen, ettei mehu heti lopahda.

Jottei päätemuuntaja kärsisi liikaa, ajattelin nostaa koko pääteasteen lepovirtaa vain n. 20 mA, eli 10mA/rööri. Tuohan futaa A-luokassa, siis. Vastavaiheinen A-luokkanen.

Tasurina on diodisilta, joten siitä ei juurikaan tule jännitteenpurotusta, ja päätemuuntajan ensiön DC-resistanssi taisi olla luokkaa 130-150 ohmia. Että jos sinne nyt jää N volttia, niin sitten jää pari volttia lisää. Virtalähteen kapasitanssia kyllä voisi alkuperäisestä hieman kasvattaa, tuossa kun on ihan simppeli C-suodatus, ei mitään resistanssia/induktanssia tuon kapasitanssin lisäksi. Vaatii vaan aika hyvän jännitteenkeston, 500 volttia on ihan rajalla (tyhjäkäyntijännite tasurilla muistaakseni 507 volttia). Tuostahan se virran kulkiessa putkien lämmetessä karvan tippuu.

Korvaavana putkena olen jo tavallaan päätynyt tuohon KT88:iin. Ja tuon modifikaation laittaminen vipstaakkelin taakse tarkoittaisi sitä, että voisi vertailla samassa ympäristössä kahta eri putkea, joka taasen voisi tulevia kehitelmiä varten olla varsin rakentavaa. Toinen syy tuohon mieltymykseen kasikasia kohtaan on se, että verrattuna EL34:ään on KT77 paljon tiukempisoundinen putki, mutta kun nämä nykyversiot eivät ole kovinkaan kestäviä. Tosin tuo vahvistin käyttää tuota putkea aivan sen äärirajoilla, eli anodihäviöteho on n. 25 wattia. Olen hieman tuohon alkuperäiseen kytkentään kajonnut ja tiputtanut hieman tuota lepovirtaa, ettei noita röörejä sentään joka viikko tarvitsisi uusia, mutta tiuhaan niitä silti menee. Yhtä kaikki, lukemani mukaan KT88:n ja 77:n soundissa olisi jotain hengenheimolaisuutta. Eli kokeilla pitää. Ja kaiken järjen mukaan KT88 ajettuna n. 30 watilla 40:stä sallitusta anodihäviöwatista kestää pidempään kuin EL34 25:llä 25:stä sallitusta.
 
pappa sanoi:
6L6 kuuluu lyhykäisiin Kans .Onko kytkentä saatavilla jossain ? Ennenkun Alkaa vääntää lisää virtaa tehokkaammille putkille kannattaa mitata vastus Tasurin kohdalta Pääteputken Anodi pinniin asti Jos vastus on useita satoja ohmeja niin jäännitteet putoo aika reippaasti . Lisäksi kannattaa varmistaa kuinka paljon virtaa irtoaa Anodikäämistä . Muutenhan noi putket on pinniyhteensopivia . Kannattaa olla varovainen


Pappa

Tulipa ihasteltua niitä sinun putkipäätteitäsi messuilla, ja näyttipä toinen olevan KT88:lla? Minkäslainen vekotin tuo tarkemmin ottaen on? Ilmeisesti PP? Entäs biasointi? Ajattelin vaan, että jotain osviittaa tuohon omaan modiini voisin tuosta ottaa.
 
A-luokkalaisia ei kannata "lämmitellä" tai muiten pitää päällä "turhan päiten". Pääteputki on kuumimmillaan silloin kun ohjaus signaalia ei ole. Elikä luukutusta vain.
Itsellä samoja huolia kun on Leak 25/TL plus suunnitteilla ja olen ihmetellyt kun anodijännite on n.410V ja virta 68mA eli mennään yli 25W. Katodi biasoiduissa ei kaiketi ole mitään 70% sääntöjä.
 
Ei sitä rassukkaa viihti raksutella päälle/poiskaan koko ajan, kun jännitteiden kytkeminen kylmille putkillekin tekee aika nannaa. Ja tarkalleen ottaen siellähän häviää koko ajan jokseenkin sama teho. Musiikki tapaa tosin soimaan yleensä koko sen ajan kun kotosalla ollaan. Ei nyt ihan. Paljon kuitenkin. Joskus enemmän kuin toisinaan vähemmän.

No, päätin nyt tehdä hyppäyksen pimeään ja tilasin nuo KT88:t. Pitää nyt tuo katodivastus vielä laskea uudemman kerran, ja katsoa, teenkö muutoksen pelkästään sitä muokkaamalla. Pääsee mittailemaan ja pähkäilemään. Eiköhän tuosta hommasta selvitä näillä rahkeilla, kun paljoa Ohmin lakia enempää ei tarvita.

Noissahan on tosiaan se onkelma, että kun pörisevät ihan siellä EL34:n sietokyvyn rajoilla, niin putkien elinikä on väkisinkin rajallinen. Ehkä maksimissaan tuhatta tuntia. Alkaa jyrsiä, kun ei vuotta pääse yksillä pääteputkilla. Ja onhan se aina mielenkiintoista hieman suorittaa kokeiluja.
 
Messujen KT88 Oli tehty Ciuffolin suunnitelmien mukaan

http://www.audiodesignguide.com/my/pp3.html

Amperexin 5842 putki ei mun mielestä soinu hyvin niin laiton 6c45 pi putken jossa on vähän enemmän vahvistusta .Katodissa en käyttänyt Vastusta vaan Vihreää Lediä jolloin sain hilan negatiiviseksi 2 volttia . Virtaa menee 10 ma

Vahvarissa Oleva Octal putki ei ollut käytössä. Tein sen varmuuden vuoksi Jos Mieli muuttuu .Kokeilin siinä myös rinnan kytkettyjä 6sl7 (Kummatki puolet) en päässy hyvään tulokseen.
6c45 soi Transistoriomaisesti (Hyvässämielessä) On todella tehokas putki ja paljon detailia Kaiken sydän on tietysti Lundahl 1660 välimuuntaja jolloin konkkia sarjassa ei tartte käyttää

Soittelen näitä kotosalla Jordan 92 MLTL kombinaatiossa soi todella hyvin OB käyttöön on vähän liian räväkät.

Harmillista että En laittanut päätemuuntajiin 4 ohmin tappia .Ei oikeen matsannu 4 ohmin Arieleiden kans 8 Ohmin tapista Messuilla ,Osat olivat Harrastajien huoneessa paljon paremmat kuin niiden summa !

Toinen Vaffari on Supravox käytössä Siinä On "Choke loaded " Siemens D3a Triodiksi kytkettynä (katodissa taas vihreä led) Mundorfin konkan läpi Emissoin labsin 300b putkille
Tämä on Supravox käytössä
Sun tapainen 2a3 oli ollut (oma suosikki) mut ei ollut sopivia kajareita laittaa näytille


pappa
 
Amperexin 5842 putki ei mun mielestä soinu hyvin niin laiton 6c45 pi putken jossa on vähän enemmän vahvistusta .Katodissa en käyttänyt Vastusta vaan Vihreää Lediä jolloin sain hilan negatiiviseksi 2 volttia . Virtaa menee 10 ma

Korjaus 20 ma


Pappa
 
pappa sanoi:
Messujen KT88 Oli tehty Ciuffolin suunnitelmien mukaan

http://www.audiodesignguide.com/my/pp3.html

Noita Ciuffolin kytkentöjä on tullut itsekin ihmeteltyä. Sehän soi vallan mukavasti siellä messuilla. En vain vielä ole ollut sataprosenttisen vakuuttunut noista, niin ovat jääneet pykeltämäti.

pappa sanoi:
6c45 soi Transistoriomaisesti (Hyvässämielessä) On todella tehokas putki ja paljon detailia Kaiken sydän on tietysti Lundahl 1660 välimuuntaja jolloin konkkia sarjassa ei tartte käyttää

Olisi muuten mielenkiintoista joskus rakentaa sellainen vahvistin, jossa voisi kokeilla samaa etuastetta ja pääteastetta sekä muuntajakytkennällä että kapasitiivisesti kytkettynä. Saisi vähän tolkkua, että kumpi niistä sitten oikeasti sössii soundia enemmän.

Kaikkea olis oikeastaan kiva kokeilla, mutta kun ei aika eikä lompakot riitä. EL84-pohjainenkin vahvistin voisi olla kiva kokeilla, sellaiset kun messuillakin tuppasivat synnyttämään aika hyvää soundia. 300B push-pullina voisi olla myös kokeilemisen arvoinen. Jossain vaiheessa sitten olen ajatellut suunnitella sellaisen 50-100 wattisen a-luokkaisen mörkövahvistimen. Ekotehokas kapine on sellainen. Useampi KT88 parallel pp:nä, esimerkiksi. Ja triodina tietty!
 
pappa sanoi:
Messujen KT88 Oli tehty Ciuffolin suunnitelmien mukaan

http://www.audiodesignguide.com/my/pp3.html

Amperexin 5842 putki ei mun mielestä soinu hyvin niin laiton 6c45 pi putken jossa on vähän enemmän vahvistusta .Katodissa en käyttänyt Vastusta vaan Vihreää Lediä jolloin sain hilan negatiiviseksi 2 volttia . Virtaa menee 10 ma

Vahvarissa Oleva Octal putki ei ollut käytössä. Tein sen varmuuden vuoksi Jos Mieli muuttuu .Kokeilin siinä myös rinnan kytkettyjä 6sl7 (Kummatki puolet) en päässy hyvään tulokseen.
6c45 soi Transistoriomaisesti (Hyvässämielessä) On todella tehokas putki ja paljon detailia Kaiken sydän on tietysti Lundahl 1660 välimuuntaja jolloin konkkia sarjassa ei tartte käyttää

Soittelen näitä kotosalla Jordan 92 MLTL kombinaatiossa soi todella hyvin OB käyttöön on vähän liian räväkät.

Harmillista että En laittanut päätemuuntajiin 4 ohmin tappia .Ei oikeen matsannu 4 ohmin Arieleiden kans 8 Ohmin tapista Messuilla ,Osat olivat Harrastajien huoneessa paljon paremmat kuin niiden summa !

Toinen Vaffari on Supravox käytössä Siinä On "Choke loaded " Siemens D3a Triodiksi kytkettynä (katodissa taas vihreä led) Mundorfin konkan läpi Emissoin labsin 300b putkille
Tämä on Supravox käytössä
Sun tapainen 2a3 oli ollut (oma suosikki) mut ei ollut sopivia kajareita laittaa näytille


pappa

Ihan hirveetä, putkivahvistimessa ei pitäisi käyttää puolijohteita katodilla! Se on Synti ja Häpeä! Led on sitäpaitsi kamalan epälineaarinen. Mä käytän omassa vahvistimessa ihan vaan hyvälaatuista vastusta 6SN7:n vastaavassa paikassa. Pääteputkellakaan ei ole puolijohteita edes hehkuille. Huolella kun tekee niin ei hurise vaikka kytkentä on SET.
 
mkutvonen sanoi:
...Jossain vaiheessa sitten olen ajatellut suunnitella sellaisen 50-100 wattisen a-luokkaisen mörkövahvistimen. Ekotehokas kapine on sellainen. Useampi KT88 parallel pp:nä, esimerkiksi. Ja triodina tietty!

Ei mitää PSE:tä. GU-81M SE. 1,5 kV, 0,3A. Sopiva konservatiivinen toimipiste:D

Mulla muuten olis tuohon sopiva poweri valmiina. Puretusta keskiaaltolähettimestä. Antoi 3.3kv kuormittamattomana. ( Tai oikeastaan 1,6, kun ei voinut ajaa kuin 110 volttiin asti. Roineen Variac alkoi äännellä 80 voltissa ja haista tuossa 110:ä, katsottiin parhaaksi lopettaa testaus. Ehkä se oli vähän alamittainen tuohon hommaan. Mutta _periaatteessa_ tuon pitäis olla kunnossa.) Ensiöpuoli on kätevästi 230v, harvinaisempaa tollaisissa mörköraudoissa. Pistä privaa jos kiinostaa :D :D
 
Ihan hirveetä, putkivahvistimessa ei pitäisi käyttää puolijohteita katodilla! Se on Synti ja Häpeä! Led on sitäpaitsi kamalan epälineaarinen. Mä käytän omassa vahvistimessa ihan vaan hyvälaatuista vastusta 6SN7:n vastaavassa paikassa. Pääteputkellakaan ei ole puolijohteita edes hehkuille. Huolella kun tekee niin ei hurise vaikka kytkentä on SET.


Mikä ihmeen synti ???? 6sn7 ei ledi käy kun virrat on pieniä . En ole lukenut mitattua tietoa Ledien lineaarisuuksista . Diyaudiossa on ainakain ledit Pop verrattuna vastukseen sieltä sen vinkin sain . Soundi on mielestäni selvästi parempi kun vastuksilla . Zenerilläkin pääsee hyvään tulokseen
Olikohan TL 731 näin ulkomuistista .Nää viritykset skulaa jos virta on yli 20 ma

Hifihommissahan sääntö on se et tee toisin kun muut niin se on itseisarvoisesti parempi ??? :)

Pappa
 
miksin sanoi:
Ei mitää PSE:tä. GU-81M SE. 1,5 kV, 0,3A. Sopiva konservatiivinen toimipiste:D

Mulla muuten olis tuohon sopiva poweri valmiina. Puretusta keskiaaltolähettimestä. Antoi 3.3kv kuormittamattomana. ( Tai oikeastaan 1,6, kun ei voinut ajaa kuin 110 volttiin asti. Roineen Variac alkoi äännellä 80 voltissa ja haista tuossa 110:ä, katsottiin parhaaksi lopettaa testaus. Ehkä se oli vähän alamittainen tuohon hommaan. Mutta _periaatteessa_ tuon pitäis olla kunnossa.) Ensiöpuoli on kätevästi 230v, harvinaisempaa tollaisissa mörköraudoissa. Pistä privaa jos kiinostaa :D :D

Ei PSE vaan PPP. Noi järkkyröörit olis kyllä varmasti hauskoja, muttei viihti lähteä leikkimään noilla kilovolttijänöillä. Tekevät jo turhankin kipiää ja saa varoa entistä enemmän. Näillä pienemmillä raasuilla kun selviää sentään hieman helpommin hengissä. Parantaa muuten kuuntelunautintoakin kun henki on vielä tallella.

Puolijohteiden pelko putkilaitteissa on ihan pöhköä. Varsinkin vakiovirtageneraattoreiksi ne sopivat erittäin hyvin. Noista diodeista sitten niin tiedä, mutta onhan niiden I/U-käyrä melko pirun lineaarinen kun mennään sopivasti kynnysjänöstä ylitse. Tuleehan siitä LED:istäkin snadisti paikallista vastakytkentää, mutta kannattaako sitä nyt niin pahana pitää?

Tuossa Pännärissäkin on puolijohtehia: ensimmäisen asteiden yhteinen katodivastus on korvattu J-FET-vakiovirtageneraattorilla, joka itseasiassa parantaa asteen toimintaa aika reilusti. Tuohan on differentiaalivahvistin, joten yhteiseen katodipisteeseen pitääkin tuoda vakiovirta. Toiminta ei ole läheskään yhtä ideaalinen, jos tuohon lykättäisiin esimerkiksi resistori. Voisihan tuossa putkeakin käyttää, mutta negatiivisen puolen jännitteitä pitäisi kasvattaa silloin aika reilusti. Eikä tuo fetti tuossa varsinaisesti signaalitiellä ole, riippuen katsantokulmasta.

Olen myös kuullut saman herran etuvahvistinta, jossa oli puolijohteita ensimmäisen asteen anodilla sekä toisen asteen katodilla. Erittäin soinnikas peli: todella tarkka bassotoisto yhdistettynä putkien parhaisiin ominaisuuksiin. Pehmoilevaksi ei voisi sanoa, lähinnä tarkaksi, mutta piti useimmista transistorilaitteista poiketen asiat oikeissa mittasuhteissa: pikkuasiat olivat pikkuasioita, mutta erottuivat kyllä. Rytmiikka pelasi kuin junan vessa.
 
No, nyt se on sitten tehty: KT88:t koristavat pännäreiden kansia. Laskelmani menivät jopa jokseenkin kohdilleen! Eli kaikki OK heti alunalkaenkin.

Kiinnostuneille tiedoksi: Homma onnistuu käyttämällä pääteasteella 270 ohmin sijaan 350 ohmin vastusta. Tein tämän jatkamalla vanhaa vastusta, jota olin joutunut jo kolmenelostenkin kanssa jatkamaan. Helppo homma, ja vastus on helppo oikosulkemalla ohittaa, jos tahtoo palata takaisin kolmenelosiin.
 
Vois kommentoidakin jos näkis skeman jossain?


pappa
 
No, tehrään sitten skema. Ohessa liitteenä muokatun version skema. Komponenttiarvoja laittelin lähinnä sinne, mihin olen tehnyt muutoksia alkuperäiseen nähden. Tuota pääteputkien katodeilla olevaa vastusryvästä selittää se, että alkuperäistä piti jatkaa jo kolmenelosilla, ja jatkoin sitä edelleen. Siksi siellä on ensin 280, sitten 47 ja lopuksi 22 ohmia.

Homma toimii, ja kuulostaa hyvältä.
 

Liitteet

  • ppkt88.jpg
    ppkt88.jpg
    83,2 KB · Katsottu: 133
Eli siis on Katodi bias mut lyyttiä ei kuviossa näy?? Paljonko jännitettä anodilla sekä Katodivastusryppään yli mitattuna? (349 ohm)
Mikä mahtaa olla etuputki ? 12ax7 kenties???


Pappa
 
Katodibiasointi, puhdas A-luokka, joten sen katodivastusryppään yli ei tarvita lyyttiä, virta siinä on vakio, tai pitäisi olla vakio jos putket ovat hyvät. Tuo on periaatteessa differentiaaliasteen alkio. Toimisi paremmin vakiovirtageneraattorilla, mutta menee noinkin. Jännitettä tuon ryväskän yli on sellaiset 42 volttia, anodilla n. 460 volttia maita vasten, virtaa per putki sellainen 60-65 milliämpäriä. Tähtäsin 70 milliämpäriin, että ei se nyt hirveästi mennyt persiölleen tuo laskelma. Eivät taida nämä uustuotanto KT88:t olla ihan yhtä jyrkkiä kuin NOS:it..?

Etuasteputkena ECC81. 12AX7 taitaa antaa jo turhankin paljon vahvistusta tuohon, eikä sen kanssa tuloon jäisi juurikaan headroomia. Tuo vastakytkentälenkki oli 6dB, ja minulla kytkin on ollut auki 99,9999999999999999999% ajasta, eli silloin kun en ole halunnut leikkiä masokistia. Myös triodi/UL-vipstaaki löytyy. Joskus soitellut tunnin pari UL:na.
 
Katodibiasointi, puhdas A-luokka, joten sen katodivastusryppään yli ei tarvita lyyttiä, virta siinä on vakio, tai pitäisi olla vakio jos putket ovat hyvät. Tuo on periaatteessa differentiaaliasteen alkio. Toimisi paremmin vakiovirtageneraattorilla, mutta menee noinkin. Jännitettä tuon ryväskän yli on sellaiset 42 volttia, anodilla n. 460 volttia maita vasten, virtaa per putki sellainen 60-65 milliämpäriä. Tähtäsin 70 milliämpäriin, että ei se nyt hirveästi mennyt persiölleen tuo laskelma. Eivät taida nämä uustuotanto KT88:t olla ihan yhtä jyrkkiä kuin NOS:it..?

Etuasteputkena ECC81. 12AX7 taitaa antaa jo turhankin paljon vahvistusta tuohon, eikä sen kanssa tuloon jäisi juurikaan headroomia. Tuo vastakytkentälenkki oli 6dB, ja minulla kytkin on ollut auki 99,9999999999999999999% ajasta, eli silloin kun en ole halunnut leikkiä masokistia. Myös triodi/UL-vipstaaki löytyy. Joskus soitellut tunnin pari UL:na.

Missäs muualla tällästä kytkentää on käytetty en ole nähnykkään jos lyyttiä ei tarvita katodissa niinku tässä tapauksessa ? R21 potikassa on mystinen +9 volttia ??? Jos se olis noin -70 volttia niin ymmärtäisin koko skeman ja katodilyytin puuttumisen nyt en? Lyytin puuttuminen tässä tietääkseni lisää pääteputken ulostuloimpedanssia huomattavasta joka taasen muutta koko ensiön käyttäytymisen (=Bassot häipyy)

Mun Ciuffoli klooni käyttää 150 ohmia kummatkin putket ja jännitettä on reilut 300 vdc vistaa menee 75ma per putki ja lyytti on .

Pappa

Pappa
 
Ohituskonkan puuttuminen katodeilta lisää paikallista takaisinkytkentää päätteelle ja pienentää näin vahvistusta. Samalla kait tosiaan kasvattaa lähtöimpedanssia.

Tuo 9 volttia, joka potikalla tuodaan hilalle on varmaan tarkoitettu pääteputkien biasoinin tasaamiseen. Koska kyseessä on kuitenkin katodibiasoitu laite (ei fixed-bias) niin tuota positiivista jännitettä voidaan käyttää säätämään anodivirtaa. Toki katodivastuksien pitää olla normaalikatodibiasointia suuremmat ettei lähde virrat käsistä.

Tälläisiä ajatuksia kitaravahvistinkokeilujen perusteella...

Pekka
 
Back
Ylös