Oskilloskooppi

jännitteenjakajahan on kaksi vastusta, ei sitä tarvi valmiina ostaa. Eli se potikka toimii, kun valitsee soppelisti. Ja silti laittasin pari zeneriä suojaamaan linja/mikkituloja.

Miksi tehdä vastuslangasta sitä resistiivistä keinokuormaa, ostaa valmiin tehovastuksen ja pulttaa sen jähkäriin kiinni.
Toki isommat tehot on hmmm hankalahkoja=kalliita vastuksilla, mutta ei liene ihan helppo tolla vastuslangallakaan. Tehovastukset kestää jonkun aikaa ylitehoa, datasivuilta löytyy.
 
Legis sanoi:
Saako äänikortille jostain valmiita jännitteenjakajia? Jos ei, niin voisiko säädettävän jakajan tehdä jostain potikasta - liikkuuko tuollaisessa systeemissä tarpeeksi pienet virrat potikalle? Säädettävä olisi kai hyvä jos säröjä mittaa 0,5 - 2000W väliltä, mutta voinee sitä tehdä useamman eri tehoalueelle tarkoitettua kiinteääkin jännitteenjakajaa.

Toinen asia, mikä tarvitaan, on resistiivinen keinokuorma. Kelpaavatko esim. tällaiset vastuslangat tuollaisen keinokuorman rakentamiseen, vai onko parempia vaihtoehtoja? Kuinka paksu langan tulisi olla (jos vastuksen upottaa kylmään veteen mittauksen ajaksi)? Lanka varmaan kannattaa myös kiertää jonkun palamattoman materaalin ympärille; mikä tähän olisi hyvä?

Kotilabran oskilloskooppilla ei ole niin kiire, ajattelin kyttäillä ainakin muutaman viikon jotain hyviä käytettyjä. :)

Lankavastus ei ole välttämättä paras, se on melko induktiivinen, joka alkaa vaikuttaa jo kaistan yläpäässä. Jos tuo ei haittaa niin, sitten kyllä kelpaa. Äänikortin kytkentä vahvarin lähtöön vaatii hiukan varovaisuutta, en ihan pelkkään potikkaan luottaisi vaikka se periaatteessa toimii. Jos mitattava vahvistin sattuu olemaan siltakytketty, tarvitaan monimutkaisempaa kytkentää (jonkinlainen differentiaalivahvistin alle 1 gainilla), jolla saadaan molemmat tulot kellumaan.

t. Janne
 
Janne Ahonen sanoi:
Lankavastus ei ole välttämättä paras, se on melko induktiivinen, joka alkaa vaikuttaa jo kaistan yläpäässä. Jos tuo ei haittaa niin, sitten kyllä kelpaa. Äänikortin kytkentä vahvarin lähtöön vaatii hiukan varovaisuutta, en ihan pelkkään potikkaan luottaisi vaikka se periaatteessa toimii. Jos mitattava vahvistin sattuu olemaan siltakytketty, tarvitaan monimutkaisempaa kytkentää (jonkinlainen differentiaalivahvistin alle 1 gainilla), jolla saadaan molemmat tulot kellumaan.

t. Janne

Joo löytyy sillattuja, balansoituja vahvistimia. Niitä pitäis siis kai mitata vielä balansoidulla äänikortilla/tulolla, jotta suorituskyky olisi paras. Tarvitaanko silloinkin jotain erikoiskytkentää, vai voiko vahvistimen (aktiivisesta) miinusnavasta ottaa signaalit äänikortin balansoidun tulon miinusnavalle (ja sama positiiviselle navalle)?

Tehovastuksia joutuisi laittamaan kyllä aikamoisen nivaskan jos meinaa 2kW-tehon juoksuttaa niistä läpi. Tuleeko sarjaan- ja rinnankytketystä vastusverkosta kuitenkin vähemmän induktanssia kuin vastuslangasta? Vastuslangan voisi mahdollisesti jättää suoraksi, jos sille tekisi jonkin telineen.

edit. jännitteenjakaja toki paikallaan mittailussa, vähän yksoikoisesti sanoin. :)
 
tehovastukset voi valita sitten massavastuksinakin, jolloin induktanssi on piäni.

Tarttet vähintään jännitejaot tuossa balansoidussakin tapauksessa, muuten kuolee äänikortti.
 
Itse askartelin viime kesänä mittailuja varten tällaisen:

http://www.pmillett.com/ATEST.htm

On vain jäänyt vielä melkolailla käyttämättömäksi, kun on harraste ollut ajanpuutteen takia tauolla. Tarkoitus olisi mittailla M-Audion FW410 kautta SoundEasy softan skoopilla ja spektrianalysaattorilla, mitä nyt sitten opinkaan niillä ikinä tekemäänkään :) Kunhan noihin hommiin enempi perehdyn ja innostun, niin lähtee varmaan äänikorttikin vaihtoon.
 
Osaako joku antaa ohjeet, ennen kuin kärväytän mitään, että miten:

1) vahvistimen virtalähteen rippeliä tarkastellaan? Skooppi ac-coupling, mittapää kiinni diodin dc-puolelle ja maa-hakanen virtalähteen jonkun suotokonkan maapinniin, kö? Vai mittapää kenties diodin ac-puolelle?
2) Miten verkkosähköä mitataan? Laitoin kiinni 1:10 -jännitteenjakajan, jolloin skoopin pitäisi kestää kaiketi +/-2500V. Tämän jälkeen skooppi ac-coupling ja mittapää laitejohdon kuumaan karvaan. Sain lukemaksi ~7vRMS/~11Vp-p, eli jossain oli/on vikaa. Minne maahakanen tulee kytkeä, laitejohdon maapinniin vai jopa neutraaliin?

Asetusten säädöstä ei tarvitse huolehtia, sillä skooppi osaa säätää oikeat vaaka- ja pystyakselin asetukset nappia painamalla.
 
Legis sanoi:
Osaako joku antaa ohjeet, ennen kuin kärväytän mitään, että miten:

1) vahvistimen virtalähteen rippeliä tarkastellaan? Skooppi ac-coupling, mittapää kiinni diodin dc-puolelle ja maa-hakanen virtalähteen jonkun suotokonkan maapinniin, kö? Vai mittapää kenties diodin ac-puolelle?
2) Miten verkkosähköä mitataan? Laitoin kiinni 1:10 -jännitteenjakajan, jolloin skoopin pitäisi kestää kaiketi +/-2500V. Tämän jälkeen skooppi ac-coupling ja mittapää laitejohdon kuumaan karvaan. Sain lukemaksi ~7vRMS/~11Vp-p, eli jossain oli/on vikaa. Minne maahakanen tulee kytkeä, laitejohdon maapinniin vai jopa neutraaliin?

Asetusten säädöstä ei tarvitse huolehtia, sillä skooppi osaa säätää oikeat vaaka- ja pystyakselin asetukset nappia painamalla.

1) Juuri noin, tai oikeastaan parempi laittaa suotokonkan yli, maa kiinni konkan maapisteeseen ja mittapään kärki sitten mitattavaan jännitteeseen.

2) Yleisohjeena voisi sanoa että skooppia ei pidä milloinkaan kytkeä suoraan verkkosähköön kiinni, se on vaarallista. BNC-liittimien rungot (eli mittauskanavien maat) kun ovat tiukasti kiinni suojamaassa. Käytä CAT-luokiteltua erotettua differentiaalimittapäätä, kuten Fluke DP120. Poikkeuksena jo erotetut ja CAT-luokitellut skoopit, kuten Tektronixin TPS2000 tai Fluken Scopemeter tjsp.

t. Janne
 
Legis sanoi:
Asetusten säädöstä ei tarvitse huolehtia, sillä skooppi osaa säätää oikeat vaaka- ja pystyakselin asetukset nappia painamalla.

Kutsutaan myös insinöörinapiksi. ;)

-A
 
sitten kun oppii käyttämään skooppia oikeesti, ei tuu koskaan painettua insinöörinappia. Se vetää vaan laitteen sekasi.
 
Legis sanoi:
Osaako joku antaa ohjeet, ennen kuin kärväytän mitään, että miten:

1) vahvistimen virtalähteen rippeliä tarkastellaan? Skooppi ac-coupling, mittapää kiinni diodin dc-puolelle ja maa-hakanen virtalähteen jonkun suotokonkan maapinniin, kö? Vai mittapää kenties diodin ac-puolelle?
2) Miten verkkosähköä mitataan? Laitoin kiinni 1:10 -jännitteenjakajan, jolloin skoopin pitäisi kestää kaiketi +/-2500V. Tämän jälkeen skooppi ac-coupling ja mittapää laitejohdon kuumaan karvaan. Sain lukemaksi ~7vRMS/~11Vp-p, eli jossain oli/on vikaa. Minne maahakanen tulee kytkeä, laitejohdon maapinniin vai jopa neutraaliin?

Asetusten säädöstä ei tarvitse huolehtia, sillä skooppi osaa säätää oikeat vaaka- ja pystyakselin asetukset nappia painamalla.


1) jep mittaat suotokonkan yli olevan jännitteen. 1/10 mittapäästä on hyvä käyttää. Muistithan muuttaa skoopin asetuksista mittapäätiedon 1/10 jotta lukemat on oikein.

2) muista, että skoopin mittapään vaippa on aina verkkomaassa. Skoopit eivät ole kelluvia. Ei siis missään tapauksessa saa mennä mittaamaan mitään laitetta missä on maadoitettu pistoke ilman että skoopin sähkö tulee erotusmuuntajan kautta. Erotusmuuntaja on välttämätön myös verkkosähköä mitattaessa. Syynä oma ja skoopin henki.
 
Analog sanoi:
2) muista, että skoopin mittapään vaippa on aina verkkomaassa. Skoopit eivät ole kelluvia. Ei siis missään tapauksessa saa mennä mittaamaan mitään laitetta missä on maadoitettu pistoke ilman että skoopin sähkö tulee erotusmuuntajan kautta. Erotusmuuntaja on välttämätön myös verkkosähköä mitattaessa. Syynä oma ja skoopin henki.

Tuokin tapa on kyllä vaarallinen sikäli että skooppi on tällöin kiinni verkkojännitteessä ja näin ollen jännitteinen kaikkeen ympärillä olevaan. Mieluummin erotetaan se tutkittava laite verkosta ja pidetään skooppi kiinni suojamaassa (näin kertoo useimpien skooppien manuska). Jos haluaa mitata verkkojännitettä niin käytetään soveliasta vähintään CAT-III-luokiteltua differentiaalimittapäätä.

t. Janne
 
2) muista, että skoopin mittapään vaippa on aina verkkomaassa. Skoopit eivät ole kelluvia. Ei siis missään tapauksessa saa mennä mittaamaan mitään laitetta missä on maadoitettu pistoke ilman että skoopin sähkö tulee erotusmuuntajan kautta. Erotusmuuntaja on välttämätön myös verkkosähköä mitattaessa. Syynä oma ja skoopin henki.

TV-huoltojen skoopit kytketty on (tai ainakin olivat ennen) kytketty aina erotusmuuntajan kautta verkkoon.
Syy on siinä, että TV:t ovat (tai ainakin olivat ennen) ns. yleisvirtakoneita, joissa oli aina puolet verkkojännitteestä rungossa.

Tuokin tapa on kyllä vaarallinen sikäli että skooppi on tällöin kiinni verkkojännitteessä ja näin ollen jännitteinen kaikkeen ympärillä olevaan.

Tämä tapa on turvallinen, vain kun tietää mikä on nolla- ja mikä vaihejohdin.
Jos kytkee skoopin maan suojamaahan (se keltavihreä johdin sähkölaitteissa) ei ole ongelmaa.
En kuitenkaan suosittele alkaville rakentelijoille.

Minulle ei ole vielä koskaan tullut tarvetta mitata skoopilla mitä verkosta tulee.
 
En tiedä onko joskus käytäntö ollut erilainen, mutta edellisessä elämässäni kun työskentelin enemmän RTV-huollon parissa (90-luvulla) niin silloin nimenomaan tutkittava laite kytkettiin aina suojaerotusmuuntajan kautta. Samaan lähtöön tietenkin sai laittaa ainoastaan yhden laitteen.

Tietenkin "toisin päin kytkettäessä" jos voi skoopin maan aina kytkeä nollaan tai suojamaahan ei ole ongelmaa, mutta yleensä kun tohinalla häärää ja säätää niin jossain vaiheessa tarkkaavaisuus herpaantuu ja tuloksena on paha mieli. Varsinkin jos käytetään useampaa kuin yhtä mittauskanavaa. Tämä tapa ei ole millään kytkennällä turvallinen nykyisillä verkko-osilla joissa on tasasuuntaus.

Ohessa ote skooppini manuaalista jossa nimenomaan käsketään säilyttää maakytkentä vaikka sitten skooppi olisi akkukäytöllä, joku peruste tuohon lienee. Poislukien alle 30 voltin jännitteet mitattavassa kohteessa.

t. Janne
 

Liitteet

  • ScopeGrounding.png
    ScopeGrounding.png
    45,6 KB · Katsottu: 9
Tekisikö tällaisella skoopilla mitään:

http://www.fpga4fun.com/Hands-on_Flashy.html
http://www.fpga4fun.com/Hands-on_Flashy_USB.html

Tuosta myös kaksikanavainen versio, onkos kahdesta kanavasta merkittävää hyötyä käytännössä?
Nähdäkseni tuosta puuttuu myös kunnollinen etuaste, ja tulojännite on melko rajoitettu (sopivalla mittapäällä voi käyttää isomman tulojännitteen kanssa). Digisignaaleille ok?

Entäs tällainen analoginen skooppi:

http://cgi.ebay.co.uk/HAMEG-HM203-7...&otn=5&po=LVI&ps=63&clkid=6912376864203224242

Ilmeisesti vanhahko mutta käyttämätön skooppi.
 
Tere,

Ei tuollasella sarjakaapelivirityksellä kyllä tee mitään muuta kuin tarkistaa, että liikkuuko väylällä ylipäätään mitään.

Tuolla on jotain mielenkiintosita kamaa:http://www.thelabeshop.com/fi/

Laitteen kaistavaatimuksia miettiessä kannattaa pitää mielessä 1:10 nyrkkisääntö. Eli jos vaikka digiväylän kellotaajuus on 1MHz niin minimissään tarttis olla analogia kaistaa 10MHz, jotta tulos olisi realistinen. Mielelään vieläkin enemmän. Analogia mittauksissa taasen kohina on aika kriittinen parametri.

-A
 
leino_antti sanoi:
Tere,

Ei tuollasella sarjakaapelivirityksellä kyllä tee mitään muuta kuin tarkistaa, että liikkuuko väylällä ylipäätään mitään.

Enpä sanoisi noin jyrkästi, tuo FPGA:han downsämplää tuon AD:n mittausdatan näytölle sopivaksi, turhia bittejä ei siirrellä. Voihan tuohon laittaa jonkun USB 2.0 versionkin noista FPGA-levyistä (Saxo tms.) jos se siitä on kiinni. A/D muuntimenkin (ADC08200) voi kellottaa aina 230 MHz asti, ja tuo softa tukee myös equivalent-time sämpläystä jolla saa huomattavasti parempaa jälkeä (esim. 27 MHz taajuudesta napattuna 100 MHz näytteistyksellä: http://www.fpga4fun.com/digitalscope.html ). Eri asia tietty on näkyisikö ja erottuisiko tuollainen mutta heikompitasoinen signaali "oikeasta" kohinaisesta signaalista eikä vain jonkin oskillaattorin tuottamasta suurempitasoisesta.
 
En tiedä onko joskus käytäntö ollut erilainen, mutta edellisessä elämässäni kun työskentelin enemmän RTV-huollon parissa (90-luvulla) niin silloin nimenomaan tutkittava laite kytkettiin aina suojaerotusmuuntajan kautta.

Olet aivan oikeasssa. Muisti teki tepposet, eikä järkikään toiminut (taaskaan) kuten pitäisi.
Syynä lienee osittain, että kosketukseni TV-huoltoon on 70-luvulta.
 
^Mites korkeelle pitäis päästä? Jos ei ole huonemittauksia kummempi ylärajavaatimus ja mitattavassa laitteessa on sekä input että output, niin samat laitteet ja ohjelmat käy kuin kajarimittauksiinkin. Vain mikkietunen jätetään välistä pois.
 
Back
Ylös