Oskilloskooppi

Kyllähän skooppi on ehdottomasti hyödyllinen mittalaite oikeastaan minkä tahansa elektroniikan kanssa puljatessa. Oikeastaan hyödyllisin koska sillä voi mitata vähän kaikkea mitä erikoistuneimmilla mittalaitteilla mutta tarkkuus ei välttämättä vaan ole niin hyvä. Optimaalinen skooppivalinta riippuu hivenen siitä mitä aiot mittailla, mutta tietysti itse suosisin kyllä ihan erillistä fyysistä laitetta. Kätevämpi käyttää. Kannattaa huuto.netit ja muut vastaavat tsekata myös. Ainakin tällaisen ottaisin ennemmin kuin picoscopen, johtuen juuri tuosta että se toimii ilman tietokonetta. Nuo Agilent/HP:n vehkeet ovat kyllä kokemukseni mukaan hyviä käytettävyydeltään.

Digiskoopeissa on tietysti vähän se ikävä piirre että niillä ei näe signaalin verhokäyrää eikä "sävyjä" välttämättä hyvin (poislukien uudet kalliihkot digiskoopit) mutta sama vika kyllä picoscopessakin.

t. Janne
 
Kiitos vastauksesta, aika edullisesti löytyy näemmä ihan "tavallisiakin" käytettyjä skooppeja. Onhan noissa se käytettävyys parempi kuin tietokoneeseen liitettävässä palikassa.
 
Itsellä käytössä UT2025C digitaalinen skooppi suoraan Kiinan maalta. Toimii näppärästi i2c, mspsb ja SPI-väylillä. Taajuusalue 25 MHz. Hinta Suomessa lienee ~400€. Ei ole Techtronics, mutta kyllä sillä pärjää :)
 
Työmaalta löytyy noita isoja tekkiläisiä useampia. Jos pääsee sellaiseen käsiksi niin mielestäni ainakin Agilenttia parempia vaihtoehto. Jotenkin helpommin omaksuttavissa. Mutta tietysti, toinen tykkää äidistä ja toinen kummi pojasta...

-AL
 
Jatkan o-skooppeihin liittyvillä kysymyksilläni täällä. Koko päivä nyt tutkittu o-skooppeja ja löytynyt seuraavia varteenotettavia vaihtoehtoja:

1) PoScope Mega (http://www.poscope.com/product.php?pid=18) (149€ + pk)
* 12 bittinen vertikaalinen tarkkuus (72dB).
* Taajuusalue DC - 1MHz sekä skoopissa että spektrianalysaattorissa (Kysymys: riittääkö analogisten audiovahvistimien virtalähteiden rippeleiden sun muun mittailuun?)
* Jo ennestään halvan paketin mukana tulee 10x ja 100x mittasondit (voi mitata maks +/- 2000V p-p), eli kokonaisuutena paketti on erittäin edullinen.

2) RIGOL DS1052E (http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.30573) (~320€ tulleineen)
* Kaikilta osa-alueilta parempi kuin PoScope paitsi ADC:n resoluutiossa (joka Rigolissa on 8 bittiä), mutta myös noin tuplasti kalliimpi. 50MHZ kaistalla ja joillakin muilla ominaisuuksilla tosin tuskin tekee paljon mitään analogisten audiovahvistinten mittaamisessa. Tosin eipä sitä voi varmuudella tietää tarvitseeko joskus mitata myös digitaalivempeleitä.

Ensimmäisessä on kysymysmerkknäi taajuusvasteen ulottuvuuden ja sisääntulon herkkyyden riittävyys (1mHz v. 50mHz ja 100mV v. 2mV).

Särömittauksiin ei luultavasti ole kummastakaan, mutta niitä voisi mitata tietokoneen äänikortilla ja jollain netistä löytyvällä ilmaisella softaskoopilla, jos äänikortille tekisi jännitteen jakajan. Äänikorttia ei kuitenkaan voine käyttää rippeleiden ja erilaisten spektrien mittaamiseen, sillä taajuusvasteen ulottuvuus on liian pieni, joten skooppi tarvitaan.

Kumpi mainituista skoopeista olisi mahdollisesti parempi diili?
 
Legis sanoi:
Jatkan o-skooppeihin liittyvillä kysymyksilläni täällä. Koko päivä nyt tutkittu o-skooppeja ja löytynyt seuraavia varteenotettavia vaihtoehtoja:
...

Skoopissa riittä käytännössä 6-7bit resoluutio. Itellä on käytössä aikoinan henkilöauton verran maksanut HP 400MHz digiskooppi ja yhtään tilannetta että pitäisi olla enemmän resoluutiota ei ole tullut vastaan. Kaistaa on syytä löytyä 100MHz tuntumaan asti jotta värähtelyihin pääsisi kiinni edes auttavasti. Tämä jos kyse digiskoopista. Analogia skoopin kanssa pärjää pienemmällä kaistalla koska suuremmatkin taajudet näkee jos ei muuten niin verhona ja vaikka suuret taajuudet vaimeneekin niin loppujen lopuksi on tärkeämpää pystyä toteamaan onko värähtelyjä kuin niiden tarkka aaltomuoto.

Audio taajuuksien särömittaukseen pitää olla erilainen ratkaisu. Hyvä ulkoinen äänikortti on lähtökohtana oiva. ite olen käyttänyt EMU 0404 USB korttia jolla pääsee säröjen suhteen ihan hyvään tulokseen. Loppujen lopuksi on ihan sama kykeneekö mittaamaan 0.02 vai 0.002% resoluutiolla. Kumpikin on kuulon kannalta täydellinen kun puhutaan harmonisesta säröstä mukaan lukien modulaatiosäröt. Dynaamiset säröt vaatii sitten taas aivan omat mittakalusteensa.

Skooppihommissa mittapäihin kannattaa vähän satsata. Joku 50-100e/pää lienee lähtökohtana sopiva taso.

Muistan Kiinan kauppojen kanssa, että käytännössä skooppia et kuitenkaan lähetä takuukorjuuseen niinpä lähde siitä olettamuksesta ettei takuuta ole.
 
Käytettyä 80-90-luvun Tektronixia kannattaa myös harkita. Niitä saa muutamasta kympistä ylöspäin ja ovat superluotettavia ja "Made in USA".
 
Putkihörhö sanoi:
Käytettyä 80-90-luvun Tektronixia kannattaa myös harkita. Niitä saa muutamasta kympistä ylöspäin ja ovat superluotettavia ja "Made in USA".

FFT on varmaan kiva ominaisuus, joka noissa digiskoopeissa löytyy. Voiko häiriöiden taajuuksia arvioida analogisen skoopin aallon muodosta jos zoomaa ja laskee härön nousunopeuden, vai onko turhan työlästä, vaikeaa ja aloittelijan tekemänä epätarkkaa? Mietin myös slew ratejen laskentaa ja sen semmoista, että miten sen aikajakson pituuden ja nousumäärän näkee siitä analogisen skoopin näytöltä. Analogista skooppia joutuisi myös valokuvaamaan urakalla. Olen siis harkinnut myös analogista skooppia, koska niitä näkee suositeltavan usein. Mielipiteen muodostus on vain vaikeaa, koska ei ole käyttänyt kumpaakaan tai lähinnä mitään skooppia. :)
 
Legis sanoi:
FFT on varmaan kiva ominaisuus, joka noissa digiskoopeissa löytyy. Voiko häiriöiden taajuuksia arvioida analogisen skoopin aallon muodosta jos zoomaa ja laskee härön nousunopeuden, vai onko turhan työlästä, vaikeaa ja aloittelijan tekemänä epätarkkaa? Mietin myös slew ratejen laskentaa ja sen semmoista, että miten sen aikajakson pituuden ja nousumäärän näkee siitä analogisen skoopin näytöltä. Analogista skooppia joutuisi myös valokuvaamaan urakalla. Olen siis harkinnut myös analogista skooppia, koska niitä näkee suositeltavan usein. Mielipiteen muodostus on vain vaikeaa, koska ei ole käyttänyt kumpaakaan tai lähinnä mitään skooppia. :)

FFT on oman kokemukseni mukaan vähän sellainen "kyllä, mutta..."-ominaisuus. Kovin varovainen saa olla mittaillessa ettei mittaa aliasoituneita taajuuksia. Digiskooppien näytteenottotaajuus kun riippuu muistin määrästä ja time/div-nupin asennosta. Tämä on tietenkin luonnollista koska jotta tietty aika pitää saada dataa mahtumaan muistiin. Mainitun Rigolin FFT:n hyödyllisyyttä laskee amplitudiasteikon lineaarisuus, joten edes suurta säröä ei oikein saa näkyviin järkevästi.
Kyllähän slew raten mittaus tietty analogisellakin onnistuu, vaatii vaan näytön lukutaitoa eikä välttämättä kamalan miellyttävää hommaa jos kovin paljon tekee.

Häiriöiden mittaus skoopilla on sikäli vaikeaa, että skooppi on aikatason laite ja tietenkään ei erottele eri taajuuksia toisistaan. Voihan sitä jos onnistuu triggaamaan johonkin häiriön kohtaan niin arvailla jaksonajasta taajuutta, mutta kokemukseni mukaan homma on melkoista mutua noin toimien. Myöskään skoopin herkkyys ei ole ehkä paras mahdollinen kun puhutaan pienitasoisista (<<10 mV) MHz- ja GHz-taajuuksien häiriöistä. RF-spektrianalysaattori on siihen parempi laite. Se vaan omaa kapeamman sovellusalueen joten sitä ei kannattane hankkia ihan kevyin perustein. Toki vahvistimen ihan ilmeisen värähtelyn näkee kyllä skoopillakin. Käyttisten mittaus ei enää sitten olekkaan niin yksinkertaista.

t. Janne
 
14 vuotta työkseni skooppailleena, tuo skooppien fft on aika turhake(puuttuu kunnon markkerit, vaikia säätää rbw/vbw jne), toki kun töissä on oikeita spektrejä, niin niillä....

Itellä on analoginen skooppi kotona, ja tikutaalista tahtois.
 
Ei ole omaa skooppia ollu koskaan, eikä tule heti mieleen mihin olis välttämättä tarvinnu. Aika iso investointikin "kiva tietää" -tyyppisiin tarpeisiin.
 
Voiko häiriöiden taajuuksia arvioida analogisen skoopin aallon muodosta jos zoomaa ja laskee härön nousunopeuden, vai onko turhan työlästä, vaikeaa ja aloittelijan tekemänä epätarkkaa?

Käytännössä skoopin normaalinäytöltä (ei FFT) ei näe särön määrää. Vasta kun korvakin alkaa jo kuulla säröä äänessa, alkaa se näkyä skoopin näytöltä.

Mutta, paljon muuta skoopilla näkee, eikä audiorakentelua voi toteuttaa, kuin puuhasteluna ilman oskilloskooppia.
 
Jep, särön mittaaminen audiolaitteissa (tai muissakaan analogiavehkeissä) ei ole kovin helppoa. Tähän tarkoitetut mittalaitteet maksaa muutaman kymmenen kiloeuroa. Harkinnassa on ollut jo pitkään jonkinlaisen systeemin värkkääminen esim. Matlabin/Octaven päälle, mutta kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja viikossakin päiviä vain seitsemän :(. Tietysti jos olisi innokkaita ja osaavia harrastajia liittymään projektiin niin se saattaisi jopa nytkähtää liikkeelle piakkoin...

-AL
 
Salo sanoi:
eikä audiorakentelua voi toteuttaa, kuin puuhasteluna ilman oskilloskooppia.

Hyvin on sujunut audiorakentelu ilman skooppia kymmeniä vuosia. Audio kun on aika laaja kenttä eikä kaikissa sovelluksissa tarvitse päästä katselemaan äänitaajuuksien yläpuolisia taajuuksia.
 
No kyllä sitä säröä on audiotaajuuksillakin ja sehän se merkittävin asia taitaa olla?? Ilman skooppia tai noilla vanhoilla analogiaskoopeilla ja niiden hitailla passiiviprobeilla mitään värähtelyjä tms. ei pysty todentamaan. Parhaassa tapauksessa kapasitiivisen mittapään tökkääminen väärään paikkaan kytkennässä tai sen maadoitus väärin saattaa itsessään aiheuttaa ongelmia.

-A
 
leino_antti sanoi:
Jep, särön mittaaminen audiolaitteissa (tai muissakaan analogiavehkeissä) ei ole kovin helppoa. Tähän tarkoitetut mittalaitteet maksaa muutaman kymmenen kiloeuroa. Harkinnassa on ollut jo pitkään jonkinlaisen systeemin värkkääminen esim. Matlabin/Octaven päälle, mutta kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja viikossakin päiviä vain seitsemän :(. Tietysti jos olisi innokkaita ja osaavia harrastajia liittymään projektiin niin se saattaisi jopa nytkähtää liikkeelle piakkoin...

-AL

MATAA (Mat's Audio Analyzer) sisältää jonkinlaisen särömittauksen.
 
Katos vaan, herra Mat lukee näköjään ajatuksia. Tuohon kun saisi kunnollisen analg front-endin ja hiukan enempi sämppeleitä per sekunti kuin nuo äänikortit tarjoaa niin olisi käytännössä juurikin se mitä olin suunnitellut.

-A
 
Saako äänikortille jostain valmiita jännitteenjakajia? Jos ei, niin voisiko säädettävän jakajan tehdä jostain potikasta - liikkuuko tuollaisessa systeemissä tarpeeksi pienet virrat potikalle? Säädettävä olisi kai hyvä jos säröjä mittaa 0,5 - 2000W väliltä, mutta voinee sitä tehdä useamman eri tehoalueelle tarkoitettua kiinteääkin jännitteenjakajaa.

Toinen asia, mikä tarvitaan, on resistiivinen keinokuorma. Kelpaavatko esim. tällaiset vastuslangat tuollaisen keinokuorman rakentamiseen, vai onko parempia vaihtoehtoja? Kuinka paksu langan tulisi olla (jos vastuksen upottaa kylmään veteen mittauksen ajaksi)? Lanka varmaan kannattaa myös kiertää jonkun palamattoman materaalin ympärille; mikä tähän olisi hyvä?

Kotilabran oskilloskooppilla ei ole niin kiire, ajattelin kyttäillä ainakin muutaman viikon jotain hyviä käytettyjä. :)
 
Back
Ylös