Optimaalisin vastapainon muoto

[Spacek]

Kiinnostaisi tietää millaisten fysikaalisten näkökohtien mukaan "vastapaino 1" on huonompi (vai onko se?) kuin "vastapaino 2" ja miten "vastapaino 3" suhteutuu edellä mainittuihin, kun tarkastellaan vastapainon vaikutusta levysoittimen toimintaan ja sitä kautta äänenlaatuun. Toisin sanoen, teoriat muotokielen takana kiinnostavat. Onko muotoilu funktionaalista, jolloin muoto palvelee vain ja ainoastaan äänenlaatua eli objektia, vaiko kenties esoteerista metafysiikkaa, jolloin muodolla vaikutetaan ehkä ensisijaisesti äänenlaadun tarkkailijaan eli subjektiin vetoamalla ihmisen mielikuvitukseen sekä vaikuttamalla itsesuggestion syntymekanismeihin. Jos joku osaa selostaa asiain laidat selkokielellä, niin kiitän, parhaassa tapauksessa kumarran.

vastapaino 1

vastapaino 2

vastapaino 3

Mikä vastapainon muoto olisi optimaalisin tosiasiallista äänenlaatua ajatellen?

 

[tutkija]

täällä http://www.roksan.co.uk/art_tonearm.html ja pdf:ssä "Artemiz Precision Tone arm Design & Technical Document (Rseries-7)" vähän kerrotaan asiasta. etenkin pivot varsissa vastapainon painopisteen asemalla on paljonkin merkitystä.

kokonaisuus kumminkin ratkaisee, mikään vastapaino design ei välttämättä ole toista parempi.

 

[jiteko]

Kuvan 1 vastapaino toimii kojeessa kuin kojeessa (siis noin laakeroidussa varressa).
Kuvan 2 on periaatteessa sama kuin kuva 3 vastapaino. Toimivat klampattuna koska äänivarren pystysuuntainen heilunta aiheuttaa pientä neulapainon muuttumista.

Makuasia haittaako tuo neulapainon muuttuminen.

Tuon Roksanin vastapaino toimii sitten eritavalla. Siinä pyritään purkamaan varren värähtelyt vastapainoon tuon piikin kautta ja värähtelyt eivät pääse enää sitäkautta takaisin varteen. Lisäksi neulapainon vaihtelu pienenee koska vastapaino pysyy aina suorassa. Melko optimi toiminta tuollaiselle roikkuvalle vastapainolle.

 

[Jyri]

Kyllä kait nuo aika paljolti varren toteutuksesta on kiinni, mikä painotyyppi niille sopii. Unipivoteissa monesti roikotetaan tuo paino alhaalla koska sillä saadaan vakautettua varren sivusuuntaista kallistumista joka taas johtunee siitä, että varsi lepää yhden tapin varassa siinä laakerointipisteessä.

Saako tuolla roikottamisella sitten jotain hyötyä aikaan toisen laisessa laakeroinnissa, niin ei hajuakaan.

Jyri

 

[miksin]

Tota tota, tollaisessa Gimballed/akseli/laakeriripustetussa, siis ei-unipivpotissa, kyllä siinäkin tolla vastapainon roikottamisella on ainakin teoreettista eroa verrattuna tuohon kuvan 1) "perusmalliin" (a la Pierre Lurne ja centre of inertia).

Tossahan vastapainon massakeskipisteen etäisyys laakeointipisteestä muuttuu. Onko sillä sitten jotain merkitystä, se varmaan riippuu siitä keneltä kysyy mutta ainakin teoriassa tuo vastapainon roikottaminen vastustaa varren nousua ja tehostaa sen laskua, verrattuna siis kuvan 1) malliin. Ainakin näin äkkiseltään ajateltuna.

Toinen juttu on sitten se että värähtelyjen ja sisäisen vaimennuksen kannalta noi on tiätty ihan erilaisia elukoita. Siinä saattaa jopa olla enemmän eroa kun tolla painopisteen ja geometrian muutoksilla. Ehkä? Eos.


Unipivoteissahan toi on tietty ihan ilmiselvää miksi paino täytyy riiputtaa enemmän tai vähemmän laakerin alapuolella.

Nyt spinnaa Clashia: Cut the crap/ dirty punk. Ja aika kovvoo.
Unipivotilla jonka painopiste on pivotin yläpuolella, mutta pysyy silti pystyssä.


edit: jaa tarkemmin ajatellen, eipä tossa taidakaan olla eroa. Kai. Ei oo vektorianalyysi näitä mun leipälajeja