OPA rolling -kokemuksia

Onnittelut. Parasta mitä rahalla saa. Oon kuunnellu ne kaikki kolme tossa Bursonin purkissa tai oikeastaan kuusi koska ensin on i/v muunnos ja perässä bufferit. Vividit on parhaat buffereina mutta i/v roolissa ne hukkaa mikrodetskuja. Siinä Classicit on paras, vaikka bufferina häviävät dynamiikassa. 5:t häviää kaikilla osaalueilla, ainakin tossa purkissa. Jossain toisessa saattavat soida jopa paremmin kun ver 6.

Kiitokset, olet rohkea mies kun uskallat kertoa äänentoistoa käsittelevällä sivustolla kuuntelukokemuksia. Rovioita varmaan jo sytytellään 🙂
 
Kiinnostuneena kävin bursonin sivuilla, kovin yksinkertaistettua, eikä jurikaan teknisiä tietoja opareista.
Äänentoiston ammattilainen ja tekniikan selostusvideoiden ääni niin huono, että ei meinaa selvää saada?
Kehuu, että heidän opampit ei toimi radioasemilla?
 
Kiitokset, olet rohkea mies kun uskallat kertoa äänentoistoa käsittelevällä sivustolla kuuntelukokemuksia. Rovioita varmaan jo sytytellään 🙂
Arvaa heilauttaako mittareitaan tujottavien puukorvien ja LoFi harrastajien kommentit :) Ja jos asut pääkaupunkiseudulla niin voihan näitä vertailla livenä ja lainatakin.
 
Viimeksi muokattu:
Arvaa heilauttaako mittareitaan tujottavien puukorvien ja LoFi harrastajien kommentit :) Ja jos asut pääkaupunkiseudulla niin voihan näitä vertailla livenä ja lainatakin.
Mä asun täällä Turun seudulla... Olen kyllä aika surkea mittarimies, taannoin piti testata yhtä termostaattia, tuleeko jännitettä. Kauan ihmettelin mikä vikana kun ei numerot ilmesty. Sitten vihdoin huomasin että yleismittarin hold-nappi oli päällä.
 
Laitoin Bursonit tilaukseen, jään odottamaan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.

Saatte sitten viikon-parin sisään lukea kokemuksia sivustoltani 🙂

Olethan varmistanut Johanilta, että nuo voi sinun päätteeseen vaihtaa ilman muutoksia? Ihan vaan sen varalta jos siinä tuleekin joku ongelma tai pääte alkaa värähtelemään, niin voi tulla nopeasti paljon tuhoa.
 
Olethan varmistanut Johanilta, että nuo voi sinun päätteeseen vaihtaa ilman muutoksia? Ihan vaan sen varalta jos siinä tuleekin joku ongelma tai pääte alkaa värähtelemään, niin voi tulla nopeasti paljon tuhoa.
Näitä (ja paria muuta edullisempaa vaihtoehtoa) hän sanoi että kannattaa halutessa kokeilla
 
Jos jouluna on tylsää niin aina voi rakentaa oman oparin irtokomponenteista kuten alla tehdään :




Tai tällainen :


Nelson Pass versio j-feteillä :


Näitä voi sitten keskenään vaihdella ja kuunnella löytyykö eroja ?

---

Tilasin muuten Burson V5 oparit kokeeksi kun löytyi sopivanhintainen pari Suomesta. Näistä lisää kunhan saan rakennettua sopivan kytkennän vertailuja varten ... ainakin kyseessä on vakavassa mielessä tehty tuote, nämä tulevat muovikotelossa johon pakattu 2 oparia vaahtomuovisuojuksen keskelle !

Tämän sivuston alalaidassa mittauksia Burson Audio V5 oparista, näistä voi päätellä, että soundi voisi olla samankaltainen kuin SE putkipäätteellä. Kenties valmistaja tavoitellut tällaista ominaisuutta. Burson audion sivustolta on turha mittaustuloksia etsiä, ainakaan minä en niitä löytänyt. Näiden myynti tuntuisi perustuu kuulovaikutelmiin, mutta teknisestä tuotteesta haluaisi mielellään muutakin dataa nähtäväksi, yhtään väheksymättä kuunteluvaikutelmia.


Sparkoslabs ainakin laittaa rehellisesti mittaustulokset näkyville ja periaateskeman mitä on helppo arvostaa DIY harrastajana, näiden tuotteistaminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa, joten kopioita ei ihan heti tule kaupan hyllyyn ...

Hieman enemmän kun googlettaa niin vastaavia diskreettiopareita löytyy pilvin pimein ja mitään uutta tässäkään ei taas ole. Timo Vehmaksen kirjassa Elektroniikka-askartelu vuodelta 1971 mitoitetaan ja suunnitellaan opari irtotransistoreista. Lopputulos on hyvin samankaltainen kuin ylläesitetyt kytkennät, tosin A- luokan pääteasteella.


Hyvää Joulua !
 
Jos jouluna on tylsää niin aina voi rakentaa oman oparin irtokomponenteista kuten alla tehdään :




Tai tällainen :


Nelson Pass versio j-feteillä :


Näitä voi sitten keskenään vaihdella ja kuunnella löytyykö eroja ?

---

Tilasin muuten Burson V5 oparit kokeeksi kun löytyi sopivanhintainen pari Suomesta. Näistä lisää kunhan saan rakennettua sopivan kytkennän vertailuja varten ... ainakin kyseessä on vakavassa mielessä tehty tuote, nämä tulevat muovikotelossa johon pakattu 2 oparia vaahtomuovisuojuksen keskelle !

Tämän sivuston alalaidassa mittauksia Burson Audio V5 oparista, näistä voi päätellä, että soundi voisi olla samankaltainen kuin SE putkipäätteellä. Kenties valmistaja tavoitellut tällaista ominaisuutta. Burson audion sivustolta on turha mittaustuloksia etsiä, ainakaan minä en niitä löytänyt. Näiden myynti tuntuisi perustuu kuulovaikutelmiin, mutta teknisestä tuotteesta haluaisi mielellään muutakin dataa nähtäväksi, yhtään väheksymättä kuunteluvaikutelmia.


Sparkoslabs ainakin laittaa rehellisesti mittaustulokset näkyville ja periaateskeman mitä on helppo arvostaa DIY harrastajana, näiden tuotteistaminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa, joten kopioita ei ihan heti tule kaupan hyllyyn ...

Hieman enemmän kun googlettaa niin vastaavia diskreettiopareita löytyy pilvin pimein ja mitään uutta tässäkään ei taas ole. Timo Vehmaksen kirjassa Elektroniikka-askartelu vuodelta 1971 mitoitetaan ja suunnitellaan opari irtotransistoreista. Lopputulos on hyvin samankaltainen kuin ylläesitetyt kytkennät, tosin A- luokan pääteasteella.


Hyvää Joulua !
Kirjoitin vuorokausi sitten valmiiksi juttuni Burson v6 vivid -opareista, huomenna julkaisuun...
 
Bursonin sivuilla neuvotaan parantamaan heidän operaatiovahvistimen suorituskykyä, kytkemällä kondensaattori käyttöjännitepinnien välille, herää kysymys, miksei sitä ole sisällytetty opariin itseensä, jolloinka sen vaikutuskin olisi paras mahdollinen?
 
Sparkoslabs näyttäisi tekevän hyviä opareita. Burson V5 on mittausten mukaan säröjen puolesta selvästi huonompi kuin tavalliset mikropiirit. Mutta varmastikin Burson on "musikaalinen"...
 
Bursonin sivuilla neuvotaan parantamaan heidän operaatiovahvistimen suorituskykyä, kytkemällä kondensaattori käyttöjännitepinnien välille, herää kysymys, miksei sitä ole sisällytetty opariin itseensä, jolloinka sen vaikutuskin olisi paras mahdollinen?
Tietenkin sen takia, että siinä voi kokeilla erilaisia konkkia ja kuuntelemalla hienosäätää äänen kohdalleen omassa laitteessa/systeemissä.
 

Voisiko tämän tiivistää sanalla "musikaalinen" opari ... ? Sitä kai tässä haettiin ja kohtuuhintainen twiikki, kun subjektiivisesti koettu äänenlaatu parani !

-----

Hyllystä löytyi muutama kpl TL071 ja NE5534 opareita jotka eivät nykypäivänä ole enää hinnan kiroissa. Audiolaitteissa näitä on kuitenkin käytetty yleisesti. Tein näille koekytkennän ei- kääntävässä moodissa vahvistuksella noin 5 ( = 1 + 3.9K/1K = 4.9 ). Oparia varten on kanta joten vaihdot onnistuvat helposti ja näiden tilalle sopii myös Burson V5, jota oli tarkoitus mitata. Kuormana 10Kohm vastus ja sisäänmenossa 100Kohm vastus. Samaan kytkentään menisi mikä vain nykyaikaisempi yksikköopari 8 pinnisellä DIP kannalla, mutta muita ei nyt ollut saatavilla ellei jostain hyllyjen kätköstä löytyisi 741 industrial mallia. Oletuksena tällä 741 oparilla todella huonot mittaustulokset ...

Perusmittaus 1kHz sini- tai kanttiaallolla ei paljasta mitään erityistä paitsi, että Burson käyttäytyy leikkausrajalla ja sen jälkeen mukavammin ja antaa hieman enemmän jännitettä ulos ennen leikkausrajaa, siniaallolla tietenkin. Tästä musikaalisuuspiste Bursonille.

Vaativampi mittaus 100 kHz sini- ja kanttiaallolla paljastaa jo mielenkiintoisia asioita. TL071 selviää mittauksesta kunnialla, joten kytkennässä ei sinänsä voi olla mitään vikaa. NE5534 ja Burson värähtelevät 100 kHz kanttiaallolla, tällaista signaalia ei tietenkään ole tarkoitus Hifi vahvistimella toistaa, mutta jos vahvistimen sisään pääsee ei toivottuja häiriösignaaleja niin ääni voi kuuulostaa aika kummalliselta tämän takia.

Oskilloskooppia ja signaaligeneraattoria kummempia mittausvälineitä tähän ei tarvita. Virtalähde syntyy kätevästi kahdella 9V paristolla jolloin ei tarvitse pelätä sähköverkosta tulevia häiriöitä, jotka voisivat sotkea mittausta. Näkisin itse, että nämä mittaustulokset tukevat jollain tavalla "soikin" kuunteluvaikutelmia.

Ja vielä jotain : TL071 DC offset oli kaikkein pienin luokkaa 1.5 - 2 mV, Bursonissa noin 5 - 6mV ilman mitään kompensointia. TL071 piirissä on tätä varten kompensointimahdollisuus trimmerillä ja Burson ei anna mitään tietoja saako DC offsettia kompensoitua, varmaan vastaisivat jos joku kysyisi asiaa ... NE5534 antoi tässä kytkennässä yli 200mV DC offsettia ulostuloon ( kenties sopimaton kytkentä ? ) , jokin merkitys näilläkin seikoilla voi olla ja tähän ei tarkkaa yleismittaria kummempaa laitetta tarvita. Itse käytin Fluken 115 mittaria joka näyttää tällaiset arvot mukisematta.

Kuviakin voisin lisätä , mutta niitä ei vielä ole. Ehkäpä seuraavaan postaukseen ...

Edit. Lisätty kuvat Burson 100kHz ja 1kHz leikkausrajalla.
 

Liitteet

  • IMG_20211225_184618.jpg
    IMG_20211225_184618.jpg
    77 KB · Katsottu: 17
  • IMG_20211225_184736.jpg
    IMG_20211225_184736.jpg
    72,4 KB · Katsottu: 15
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Burson kyllä leikkaa nätisti mutta 100 kHz kantilla näkyy pientä soimista joka miltä ilmeisimmin vaimenee kohtuunopeasti. Leikkaus muistuttaa joidenkin putkivahvistimien käytöstä, samoin säröspektri. Miltäs ne muut verrokit näyttivät skooppikuvissa?
 
Tässäpä vastaavat kuvat TL071 oparista. 100k kantti vasemmalla ja 1k sini leikkautuneena. NE5534 jossain näiden välillä, ei huono toki sekään. Kuten näkyy TL071 ei lähde soimaan...

Nyt työn alla todellinen diskreetti opari kahdella fetillä ja transistorilla. Mittaukset muistuttavat etäisesti Bursonia joten jotain siitäkin voi päätellä.
 

Liitteet

  • IMG_20211225_185255.jpg
    IMG_20211225_185255.jpg
    65,8 KB · Katsottu: 10
  • IMG_20211225_185130.jpg
    IMG_20211225_185130.jpg
    75,3 KB · Katsottu: 10
Nyt alkaa epäilyttää, että Bursoneista on jätetty VAS asteen kompensointikonkka pois ja opari alkaa värähdellä suurtaajuuksilla saatuaan sopivan herätteen. Tämä vaatisi toisen Burson kotelon purkamisen ja kytkennän selvittämisen enkä ole varma haluanko tehdä sitä ?

Kuten jo aiemmin todettiin Sparkoslabs on mittaustuloksiltaan parempi, mutta eri asia on sitten miltä se kuulostaa ... hmmm ?

NE5534 on mahdollista kompensoida myös ulkopuolisella konkalla ja TL071 on sisäisesti kompensoitu eikä lähde värähtelemään.

Voisiko olla niin, että tämmöinen mitattavissa oleva ilmiö vaikuttaa koettuun vahvistimen "musikaalisuuteen" ja on ehkä jopa tarkoituksella leivottu sisään kytkentään ? Ilmiön pitäisi olla kyllä ns. "kaikkien" tiedossa jotka näitä suunnittelevat myyntiin ... kokonaisuutena tämä vahvistimen koettu "musikaalisuus" on aika merkillinen ilmiö !
 
Veikkaan että värähtelytaipumus ei kyllä paranna musikaalisuutta mutta pehmeä leikkaaminen ja sopiva säröspektri saattavat miellyttää korvaa.

Toisinaan värähtelytaipumus saattaa korostua jos inputissa on "vääränlainen" impedanssi. Kokeile laittaa inputtiin vaikka 470 ohm vastus ja joku 15 pF konkka maihin siten että vastus on konkan ja oparin inputin välissä. Jos tämä ei auta niin takaisinkytkentään voi kokeilla laittaa kaistanleveyttä rajoittavan kondensaattorin niin että rajoitus alkaa tuntua jossain 200 kHz paikkeilla. Luulisi että rauhoittuminen näkyy selvästi skooppikuvassakin ja soiminen häviää. Muunlaisiakin kompensointikeinoja on jotka toimivat purkamatta oparia.
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaan että värähtelytaipumus ei kyllä paranna musikaalisuutta mutta pehmeä leikkaaminen ja sopiva säröspektri saattavat miellyttää korvaa.

Toisinaan värähtelytaipumus saattaa korostua jos inputissa on "vääränlainen" impedanssi. Kokeile laittaa inputtiin vaikka 470 ohm vastus ja joku 15 pF konkka maihin siten että vastus on konkan ja oparin inputin välissä. Jos tämä ei auta niin takaisinkytkentään voi kokeilla laittaa kaistanleveyttä rajoittavan kondensaattorin niin että rajoitus alkaa tuntua jossain 200 kHz paikkeilla. Luulisi että rauhoittuminen näkyy selvästi skooppikuvassakin ja soiminen häviää. Muunlaisiakin kompensointikeinoja on jotka toimivat purkamatta oparia.
hyvä idea, kokeilen huomenna näitä
 
Kanttiaallon jyrkkä nousu/lasku saa helposti vahvistimen sisäisesti yliohjautumaan (TIM). Se ei ole todellisuutta koska nousun kaista voi olla kymmeniä megahertsejä. Sellaisia ei noin isolla tasolla audiolaitteiden osoitoissa esiinny koskaan.
Pitää aina muista nousunopeusrajoitus minkä reilu ylitys johtaa aina sisäiseen yliohjautumiseen ja useimmiten myös värähtelyyn.
 
Voisiko virtalähteen impedanssilla olla vaikutusta värähtelyominaisuuteen?
 
Kanttiaallon jyrkkä nousu/lasku saa helposti vahvistimen sisäisesti yliohjautumaan (TIM). Se ei ole todellisuutta koska nousun kaista voi olla kymmeniä megahertsejä. Sellaisia ei noin isolla tasolla audiolaitteiden osoitoissa esiinny koskaan.
Pitää aina muista nousunopeusrajoitus minkä reilu ylitys johtaa aina sisäiseen yliohjautumiseen ja useimmiten myös värähtelyyn.
Tämä mitä sanot tuossa alussa on täysin totta. Kyseessä on teoreettinen tilanne jota ei välttämättä tule musiikkisignaalilla koskaan vastaan mutta jos kanttiaallon reunan nousunopeus on järkevästi valittu ja taso myös niin testi voi olla hyvinkin musiikin iskuääniä vastaava.

Toinen tärkeä seikka on että jos kanttiaallon etureunalla näkyy selvää overshoottia ja sen jälkeen värähtely vielä jatkuu, se on melko luotettava varoitus riittämättömästä vaihevarasta. Hyvä vahvistin ei kerta kaikkiaan jää soimaan. Pieni ylitys ja sen jälkeen nopeasti vaimeneva värähtely voi vielä olla OK.
 
Back
Ylös