OPA rolling -kokemuksia

Moro,

Sanoisin, että tuo opa627/637 on enemmän tai vähemmän ylihypetetty palikka. Laitoin niitä huolella koko kytkennän tunaten omaan kuulokedacciin ja rakensin toisen OPA134:lle edelleen huolella tunaten niin omaan korvaan tuo 134 soi kivemmin. Mittaustuloksissa ei mainittavia eroja.
 
Moro,

Sanoisin, että tuo opa627/637 on enemmän tai vähemmän ylihypetetty palikka. Laitoin niitä huolella koko kytkennän tunaten omaan kuulokedacciin ja rakensin toisen OPA134:lle edelleen huolella tunaten niin omaan korvaan tuo 134 soi kivemmin. Mittaustuloksissa ei mainittavia eroja.


Siis OPA627 vai OPA637? Aivan eri oparit kyseessä. 637 soveltuu vain kytkennöihin, joissa vahvistus suurempi kuin 5. Ja mitä olen tuota 134:sta mitannut, niin siinä alkaa särö melkoisesti kasvamaan yli 5mA:n lähtövirroilla, siinäkö syy mainioon sointiin :)
 
Tässä tapauksessa oli 627. Vahvistusta aika hintsusti, luokkaa 2. Oparin perässä on puskuripiiri, joten ei sieltä oteta kuin hituvirtaa. BTW, en näe mitään järkeä ajaa kuuloketta pelkälä oparilla, joku puskurointi on kyllä tarpeen jos ei muuten niin mielenrauhan takia. 637 kokeilin joskus eri kytkennässä 10 vahvistuksella, mutta muistikuvat on hatarat. Ei sekään voinu kauheen hyvä olla, kun ei mitään jääny mieleen. :D
 
Tässä tapauksessa oli 627. Vahvistusta aika hintsusti, luokkaa 2. Oparin perässä on puskuripiiri, joten ei sieltä oteta kuin hituvirtaa. BTW, en näe mitään järkeä ajaa kuuloketta pelkälä oparilla, joku puskurointi on kyllä tarpeen jos ei muuten niin mielenrauhan takia. 637 kokeilin joskus eri kytkennässä 10 vahvistuksella, mutta muistikuvat on hatarat. Ei sekään voinu kauheen hyvä olla, kun ei mitään jääny mieleen. :D

Kerrankin järkevä kuulokevahvistin :)
 
Onhan Bursonissa oikein "audio grade" trankut, mitä sitten lieneekään. Tosin veikkaisin, että sillä miten sitä trankkua käyttää on aika paljon enemmän merkitystä. Jos jollakulla on noita Bursoneita vielä näkyvillä niin olis kiva tietää mitä nämä audio grade trankut on, jotta pääsis ihan itse toteamaan taas tuonkin kusetuksen...
 
Onhan Bursonissa oikein "audio grade" trankut, mitä sitten lieneekään. Tosin veikkaisin, että sillä miten sitä trankkua käyttää on aika paljon enemmän merkitystä. Jos jollakulla on noita Bursoneita vielä näkyvillä niin olis kiva tietää mitä nämä audio grade trankut on, jotta pääsis ihan itse toteamaan taas tuonkin kusetuksen...

Kusetushan se on ja tilaan niitä varmaan lisää.
 
Siis onko kyse näistä Bursonin oparin korvikkeista? Eikös ne ole Toshiban 2SA970/SC2240 tjsp ja jotain paria muuta trankkua syönyt.

No, pakataanko ne trankut levälleen vai järkevästi tiiviisti yksiin kuoriin, eiköhän se tiivis päihitä tuollaisen kötöstyksen. Ainakin mitä itse tuota "oparia" katsellut, niin ei se ainakaan PCB-suunnittelultaan hyvin tehty ollut, tiedä sitten sähköisesti. No, eipä se kummoinen ominaisuuksiltaankaan ole :D
 
On se hyvä että täälläkin on näitä selvänkuulijoita :)

Eihän tässä selvännäkijä tarvitse olla.

Netissä löytyy mittaustuloksia ja sekä kaverini mittaili niitä (ja hänen yksilöitään itse olen niitä myös käpäillyt). Hyvät oparit päihittää tuollaiset viritelmät, tuollainen "roiskaistu" (PCB:tä ei ole suunniteltu, sen verran pkku mokia siitä ensi pyörittelyllä näkyy) kytkentä ei päihitä oparia.

Edit: Huom. insinöörin lähestymistapa mittaamalla ja mittaustuloksia vertailemalla. Kaiuttimienhalaajilla voi olla eri mielipiteet, kuuleehan he kaiutinkaapelien kytkentäsuunnankin :D
 
Jepjep.. Onaniemen väki tosiaan on enemmän kuulu mittarien halaamisesta kuin varsinaisen asian harrastamisesta.

Se mitä siitä seuraa oli muuten kuultavissa syksyn hifimessuilla. Olivat teekkarit(?) rakentaneet sellaiset kulmakaiuttimet ja isot sellaiset. Varmaan hyvin mitatut ja oikeaoppiset, mutta ehkä messujen mitättömin ääni. Mutta se on toinen tarina.

Niin ja onhan tuolla laatikossa myös pari Dexaakin http://www.newclassd.com/index.php?page=55 Ne oli myös pykälän parempia kuin AD797. Ne potkii ihan sikana, mutta ovat vähän kolkot. Käytin niitäkin siis i/v muuntoon DAC:a.

Ylipäätään näissä ja varsinkin highendissä kyse on myös makuasioista, kvalitatiivisistä ilmiöistä. Asioista jotka usein ovat perusinsinöörin ymmärryksen ja mittarien ohi sujahtavaa laatua.
 
Viimeksi muokattu:
Nojoo, aika pliisu oli se otaniemeläisten tuotos.

No, helpompi silti moni asia on mittaamalla todentaa, kuin korvilla luulemalla. Kun ihan alusta pitäen suunnittelee ja rakentaa, niin melko hankala ihan puhtaasti luulolla on mennä, kyllä mittauksey on toiminnan tarkistamisen kannalta tärkeät. Eriasia sitten on on joku oparinrassaaja ja nysvää oparia kannassa, silloin välttämättä ei mittailua tarvitse. Paitsi kun toteaa sen muuttuneen (kuulijan mielestä parantuneen) äänen johtuvan oskilloinnista ja sen myötä huonontuneesta suorituskyvystä :)
 
Todella laimea. Sensijaan krediittejä pitää vielä kerran antaa niille kaveruksille (Tampereelta? Joku AA-audio tms.) Systeemi todella potki ja soi PA systeemiksi harvinaisen hyvin, vaikka suuntaavuudesta en pidäkään. Mutta se on taas toinen juttu :)

Jep, ja tuosta on hankala olla eri mieltä. Mittaus ja laskeminen on hyvä lähtökohta. Hyvin soivaa systeemiä kun ei voi rakentaa jos perusasiat on kuralla. Mutta hienosäätö pitää ylensä tehdä korvalla, koska se kuitenkin on se varsinainen kohde mitä tässä harrastuksessa on tarkoitus viihdyttää.

Odotin että joku kuittaa miten huonosti Bursonit mittaa. On totta että ne ei mittaa särössä montaakaan nollaa, mutta niistä puuttuu parittomat täysin. Se on aika oleellinen juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Todetaan tässä vanhassa ketjussa vaan, että opareiden äänessä (samassa piirikytkennässä) on kuunneltavia eroja.
 
Todetaan tässä vanhassa ketjussa vaan, että opareiden äänessä (samassa piirikytkennässä) on kuunneltavia eroja.
Kiitos kommentista, kirjoitin tänne, kun ymmärsin että muualle ei saa aiheesta kirjoittaa. Rohkea olet tällä kommentilla.

Ensi viikolla saan uudet Bursonit, teen niistä jutun, ja jos kuulen eroja vanhoihin niin lynkkausjoukot jo odottavat soihtujen kanssa 🙂
 
Ensi viikolla saan uudet Bursonit, teen niistä jutun, ja jos kuulen eroja vanhoihin niin lynkkausjoukot jo odottavat soihtujen kanssa 🙂
On jo etukäteen selvää, että kuulet eroja. Nyt vaan jännitetään miten vilkas mielikuvitus sinulla on ;)
 
Opareita vaihtaessa sen verran olisi hyvä mitata että skoopilla katsoo ettei värähtele. Jotkut oparit on värähtelee joissain kytkennöissä helposti. Tehonsyötön by pass konkkien sijoittelu on kriittinen asia. Toisinaan pieni värähtely tuo ääneen ronskia menoa. No säröhän siinä on silloin lisääntynyt. Niinpä pelkästään korvin on vaikea tietää onko kyseessä virhe mikä saa äänen kuulostamaan menevämmältä tms. vai onko muutos aito parannus.
Sitten on tietysti se tärkein päätös/asia: kumpi soi paremmin vs. kumpi vääristää vähiten. Useimmiten jotenkin mielipiteitä herättämätön kliininen on se virheetön. Oma päätös kumpaa haluaa, sopivaa säröhumalaa vai virheettömyyttä.
 
On jo etukäteen selvää, että kuulet eroja. Nyt vaan jännitetään miten vilkas mielikuvitus sinulla on ;)
Ei näköjään tarvinnut teilaamiseen edes kirjoittaa juttua.

On joskus käynyt mielessä, että miksi eivät laudan übergurut suunnittele ja tee itse laitteita, kun tietävät niistä kaiken? 🙂
 
Laitoin Bursonit tilaukseen, jään odottamaan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.

Saatte sitten viikon-parin sisään lukea kokemuksia sivustoltani 🙂

Onnittelut. Parasta mitä rahalla saa. Oon kuunnellu ne kaikki kolme tossa Bursonin purkissa tai oikeastaan kuusi koska ensin on i/v muunnos ja perässä bufferit. Vividit on parhaat buffereina mutta i/v roolissa ne hukkaa mikrodetskuja. Siinä Classicit on paras, vaikka bufferina häviävät dynamiikassa. 5:t häviää kaikilla osaalueilla, ainakin tossa purkissa. Jossain toisessa saattavat soida jopa paremmin kun ver 6.

 
Back
Ylös