Onnistuneita live-taltiointeja jossa läsnäolon tuntu on mielestäsi kohdallaan..

Markku

Käyttäjä
Liittynyt
2.8.2006
Viestejä
1 849
Mikä Live-tallenne on lähimpänä kokemusta, jotta olet tuntenut olevasi läsnä omalla laitteistollasi soitettuna. Mielellään kaksikanavalaitteistolle tarkoitettuja äänitteitä tässä hakisin.
Aloituksena "muniinpuhaltelulevynä" itselleni Laurie Anderssonin:Live in New York September 19-20 2001...
 
Vs: Onnistuneita live-taltiointeja jossa läsnäolon tuntu on mielestäsi kohdallaa

Tulee mieleen:

Talking Heads - Stop Making Sense
 
Kyllähän Jazz at the Pawnshop täytyy tässä mainita, sen verran kivasti porukat on läsnä siinä... tupakansavu tuntuu silmissä ja välillä joku läikyttää olutta sun vieressä.

Myös Jaco Pastorius - Live in NYC (yhteensä 7 CD:llistä rupisia bootlegeja) on aika live. En tosin suosittele audiofiileille :D
 
Bill Evans Trion Village Vanguard-levytykset sieltä 1960-luvun alusta, kivaa klubiambienssia: lasien kilinää, pientä puheensorinaa ja välillä kuuluu kassakoneenkin kilahdus. Mukavan savuista jazzklubin moodia.
 
vs

pakko tähän on heittää maidenin live after death, siihen on saatu yleisö hienosti mukaan.
 
Nirvana - Unplugged in New York

Erinomaisen kolmiulotteinen äänikuva ja pienen pieniä juttuja kuuluu läpi hienosti.
 
Vs: Onnistuneita live-taltiointeja jossa läsnäolon tuntu on mielestäsi kohdallaa

Kyllä täytyy todeta,että Deep Purplen Made in Japan kolahti jo silloin -70 luvulla.
 
Bill Evans Trio - Waltz for Debby

Siinä on sitä aitoa livemeininkiä, ambienssi on käsin kosketeltavissa!
 
Curtis Mayfield: Live .Bitter End klubilla äänitetty keikka jossa tunnelma välittyy,yksittäiset yleisön
huudot,rento vuorovaikutus, mielestäni hyvät saundit aidot ei mitään korjauksia.Harvoja levyjä
jossa todella tuntuu kuin itsekin olisi paikalla.
 
Vs: Onnistuneita live-taltiointeja jossa läsnäolon tuntu on mielestäsi kohdallaa

milesdavis sanoi:
Tulee mieleen:

Talking Heads - Stop Making Sense
Varsinkin kuvan kanssa aivan loistava, hienosti rakennettu alusta loppuun.
 
Hieman vierestä, mutta kaveri ei pitänyt Norah Jonesin studiolevystä, koska "näki" kaiuttimien välissä studion lasikopin. :)
 
Itte en kehdannut :-\ :D (kieltämättä: "kättäpäivää siinäkin sanotaan" :D)
 
Vs: Onnistuneita live-taltiointeja jossa läsnäolon tuntu on mielestäsi kohdallaa

Markku sanoi:
Itte en kehdannut :-\ :D (kieltämättä: "kättäpäivää siinäkin sanotaan" :D)

Kehtaa vaan. Kannessa tarra: "Maggie approved" :D
 
Vs: Onnistuneita live-taltiointeja jossa läsnäolon tuntu on mielestäsi kohdallaa

Ykkönen läsnäolon suhteen on Nina Simonen lätty Black Gold ja erityisesti biisi Who Knows Where the Time Goes. Mulla vain hopeana, nyyh...

Loistava levy noin muutenkin, Nina laulaa nää nykyiset hömppälaulajattaret suohon.
 
Tuli mieleen muitakin kun yön yli mietti, B.B. Kingin Live At The Regal vuodelta 1964 on ehkä se definitiivinen blueslive, BB ja bändi ovat tiukassa iskussa ja yleisö on hienosti mukana, on ollut tiivistunnelmainen iltama. Sitten soul-osastolta pari ehdottoman kovaa on Donny Hathawayn Donny Hathaway Live! vuodelta 1972, yleisö reagoi herkästi, "In The Ghetto"-biisissä Donny pistää yleisön naiset ja miehet laulamaan eri stemmoja ja toimii komeasti. Aretha Franklinin At The Fillmore West vuodelta 1971 on eloisa paketti ja bändi toimii kuin unelma. (Bonuksena King Curtisin At The Fillmore West, äänitetty samalla keikalla kuin Arethan livelevy, grooven riemujuhlaa.)
 
John Mayer Trio: Try! Toimii varsinkin tietyissä biiseissä, kun laittaa volyymit tooodella kovalle. Positiivista meininkiä.

Patricia Barberin live-levy (A Fotnight in France) on kieltämättä hyvin äänitetty, mutta jotenkin hermoille käyvää iltapuku-jazzia. Sen sijaan studiolevy Cafe Blue on huumetta minulle. Siitä löytyy läsnäoloa ja live-tunnetta. Jos ei musiikki nappaa, niin ainakin äänellisesti se on valioluokkaa. Suosittelen.

Ja live-tunnelmaa tarjoavat tietysti netistä imuroitavat katsojien keikkaäänitykset.
 
Michael Jacksonin versio on paaaljon parempi!
 
Back
Ylös