Onnistuneita Cover-versioita

Metallica - whiskey In A Jar (okei, onko cover vai ei, sillä kyseessä kansanlaulu)
Viikate - Rauta-Airot (Motörhead - Iron Horse / Born To Lose)
Judas Priest - Diamonds And Rust (Joan Baez)
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Lintu (Marja Mattlar)
 
Loistavia versioita nuo Viikatteen Rauta-airot ja JP.n Diamonds and rust.
Lisäksi
CCR - I put a spell on you (Screamin Jay Hawkins)
Gov`t Mule - 30 Days in the hole (Humble Pie)
Corrosion of conformity - Lord of this world (Black Sabbath)
Swanö / Tägtgren - Country Girl (Black Sabbath)
Tool - No Quarter (Led Zeppelin)
 
Kaivoin esiin tämän kun sattui eteen tänään. Ostin muutama päivä sitten Spiritin:: The Mercury Era Anthology 8 CD boxin. Sen eka levyllä, Spirit of -76 on cover Dylanin Like a Rolling Stone. On tosi hieno ja mielenkiintoinen. Eihän tietenkään Hendrixin versiolle mitään voi, mutta on erilainen.
 
Olen aikaisemminkin kehunut Fogertyä, joka melkein millä mittarilla vain mitaten on aikamme suurimpia lauluntekijöitä. Jos ihan rehellinen olen, niin laulajana vähän, no... Ja CCR bändinä tietenkin tyylipuhdas, teknisesti taitava ja silleen, muttamutta...

Janiva Magness on melko tuntematon laulaja, mutta hän on coveroinut kokonaisen albumillisen CCR/Fogertyä. ”Change in the Weather” on levyn nimi, maistiaisiksi juubituubista yksi suosikeistani:

 
Heti kun näin topikin otsikon tuli tämä mieleen. Johnetten käsittelyssä jopa puhki kuluneesta 80-luvun "renkutuksesta" saadaan aikaan jotain aivan maagista. ✨👌😏

 
Tässä vähän aikaa sitten soittelin kotona Paul Anka Rock Swings -levyä. Levyllä on siis big band swing -versioita 80- ja 90-luvun hittibiiseistä. Levyllä on kyllä useampikin hyvin onnistunut versiointi, joten jos swingi maistuu, niin kantsii kuunnella.
 
EP:n "Polk Salad Annie" ... kipaleen tekijän TJW:n erinomainen versio alusta loppuun asti, teki v.1969.

 
Jäätävän kova:


Eikä tämä kauheasti jälkeen jää:


Daamin lavapreesens ei kyllä Porin Teatterissa jäänyt ykkösrivistä yhtään kenellekään jälkeen.
 
Van the Man nuorena miehenä:


Nuoren neitosen versio vuodelta 1968:


Joo, rouheutta on vaikkapa kitaroiden muodossa mutta kuunnelkaapa tätä versiota samaisen daamin esittämänä puoli vuosisataa myöhemmin:


Jonkin verran elettyä elämää paistaa läpi, huumehöyryiset vuodet, pari sydämenpysähdystä....ja joo, jos joku kelaa että onko siellä Nick Caven aisapari Warren Ellis taustalla viuluineen niin vastaan että kyllä on...
 
Viimeksi muokattu:
Geezer kehui tätä T-painin coveria, joten sen täytyy olla onnistunut...

Itse arvostan enemmän näitä Robyn Adele Andersonin Sapatti-covereita 🤪

Parasta sapatti-tulkintaa tarjoaa kuitenkin Jazz Sabbath...
 
Jazz sabbath ihan mielenkiintoisen kuuloista vaikka kaikki biisit ei itselle niin toimineetkaan.
 
Musta tää on ihan onnistunut, vaikka ei ois tarvinnu paikoitellen ihan niin ”täyteen tunkea”.

 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös