Laitearvio 1/2
Tapaus Onkyo. Jo hieman varttuneemmat hifistit muistavat 1980- luvun Onkyon tekniikan. Laitteet olivat hyvin rakennetut ja ääneltään aikanaan hyvinkin korkeatasoiset. Musiikin Ääni lehti nosti esiin päätteet joita pidettiin aikalaisinaan yhtenä parhaista. Onkyo taittui tuon jälkeen monikanavaääneen ja kaks' kanava, ainakin Suomen markkinoilla merkin merkitys paremman hifin ystävien keskuudessa väheni. Tuosta on aikaa kulunut ja paljon on tapahtunut, monet tunnetut merkit ovat palaamassa takaisin musiikin ystävien keskuuteen. Tuli aika kokeilla digitaalisia päätteitä ja yrityksen ja erehdyksen kautta mennään. Jos osaisimme ratkoa digitaalisuudelle merkittäviä polkuja niin ääni varmaan monessakin mielessä nousisi jo nyky mittakaavassa uusille urille. Minulle tuli mahdollisuus tutustua Onkyon nykytekniikkaan. Tuo ilo tuli sen kautta kun etsin rakkaalle Proson RV 4200 vahvistimelle mustaa cd- soitinta. Mielessä kävi Xindak Muse 3, tuttavallani on tuollainen ja se vaikuttaa hyvältä kompromissilta, omassa hintaluokassaan todella hyvältä.
Tutkin kuitenkin taas netistä eri vaihtoehtoja, onko elämä pelkästään laitteiston parannusta varten, vai pitäisikö elääkin. Onkyo dx 7555 cd- soitin tuntui todella vakuuttavalta, netistä löytyy paljon tietoa laitteesta. Stereophilen Robert Deutsch kertoo paljon laitteesta, tietoa on toki paljon muutoinkin. Myöhemmin kuvailtava Onkyo A 9755 vahvistin onkin sitten vähemmän arvosteltu. Päätin tilata cd- soittimen ja sainkin kätevästi hommattua laitteen. Laite on nyt käytössä ja olen todella otettu. Sanotaan kuitenkin näin, että laite ei liikaa eroa edesmenneen Hifi- lehden 1990-2000- luvun vaihteen referenssistä Sony CDP-XA 50Es cd- soittimesta äänellisesti. Heti pakasta nostettuna laite otti tämän kuuntelijan ja paikan laitetasossa. No onko se tukeva ja hyvin rakennettu. Ennen laitteen hankintaa minulla oli mahdollisuus kuulla Onkyo dx 7355 cd- soitinta, tämä eroaa dx 7355- mallista vain hieman ulkoisesti. Suuremmat erot ovat käyttövalikoissa, Onkyo dx 7355 on rakennettu Wolfson WM8716 lastun pohjalle. Levykelkka on nykyisten cd- soitinten tapaan hieman heppoinen, mutta istuu tukevasti soittimen rungossa. Levykelkka avautuu ja sulkeutuu kuitenkin arvokkaasti ja koneiston toiminta on hiljaista, tuolta osin valittamista ei ole.
Luin huolellisesti ohjekirjaa, yleensähän Suomalainen mies ottaa minkä tahansa laitteen käyttöön ilman ohjekirjaa ja vasta viimeisessä hädässä tartutaan ohjeisiin, jopa joissakin tapauksissa tuntien työskentelyn jälkeen. Olenkin suosiolla jättänyt DVD- laitteen käytön vain katseluun ja aikoinaan ohjelmien äänittämiseen, tuon Panasonicin laitteen mukana tulee puhelinluettelon paksuinen opus laitteen käyttäjälle, hieman liioitellen. Tässä ohjekirja on selkeä ja riittävän ohut jotta sen jaksaa lukea, ohjekirjat on englanniksi.
Nyt kyllä täytyy tunnustaa, että Japanissa ovat nähneet paljon vaivaa minun vuoksi. Laitteessa on kiinteä virtajohto joka on, voisin sanoa perustason kaapeli, eräs arvostelija oli tuon vaihtanutkin ja saanut sitten huomattavasti paremman äänentoiston aikaan. Täytyy kuitenkin mainita, että laitteen virtajohtoon on merkitty vaihe valkoisella kaapelin toiseen reunaan. Laite tulee virtoihin vastavaiheessa Prosoniin nähden, kuten Sonykin, olettaen valkoisen menevän nollaan kuten Sonyssa. Laitteen mukana tulee myös hieman paksummat peruslakut kullatuin tukevin liittimin, käytän kuitenkin aluksi Schulz IK 5 välikaapelia jotta muuttujia ei ole liiaksi.
Laitteessa on Wolfson Microelectronics WMA8740 24-bit/192kHz DAC da- muunnin jossa on kaksi suodinta, Sharp ja Slow. Stereophilen testaaja piti Sharp suositusta parempana. Tällä suotimella pyritään tasaiseen vasteeseen 20kHz asti. Slow on näytteistykseltään korkeamman allonmuutoksen omaava suodin jolla saavutetaan attackiä ääneen, soittimet ovat tuolloin skarpimmat. Slow on ehkä lähempänä Sonyn soidin ykköstä, jota Hifi- lehti suosi. Slow on ehkä aavistuksen rasittavampi pidemmässä kuuntelussa, kun taas Sharp on "analogisempi". Tehdas suoittelee digitaalisten ulostulojen sulkemista mikäli käytetään analogista ulostuloa, tuokin toiminto tehdään kaukosäätimestä. Kun digiaaliset ulostulot (koaksiaali ja optinen) oli suljettu niin valitaan suodin ja päädyin siis ainakin aluksi Sharp asetukseen. Laitteen kaukosäätimestä saman valikon alta voidaan valita myös analogisen toiston vaihe, vaiheenkääntö siis onnistuu myös kaukosäätimestä. Tehdas suosittelee näiden asetusten sovittamista jotta saadaan paras lopputulos omaan korvaan sopivaksi kaiuttimet huomioon ottaen. Audiovalikon alla on myös CLOCK ADJ (Clock Adjustment) toiminto ja asteikko tuolle on -40/+40/tehtaan asetus nolla. Asteikko ei sinänsä kerro kuuntelijalle mitään, ei tulkintaan välttämättä ole mitään mitään faktaa miten pitäisi kulloinkin toimia. Tuon toiminnan ajatuksena on kellottaa kuunneltavien äänitteiden kellotusta suhteessa laitteen tehdasnäkemään, eli mikäli äänite tuntuu "sumuiselta", tai epäskarpilta niin säätämällä voi yrittää parantaa ulostulevaa ääntä. En ensikokeiluissani kuullut juurikaan eroja käyttämällä säätöä säätövarojen puitteissa. Toki näytteistämällä ylöspäin saatoin saada parannusta aikaan hieman tunkkaisten levyjen kanssa, ero ei kuitenkaan ole merkittävä. Ajatuksena lienee poltetut tiedostot. Tällaisesta minä pidän, siis siitä, että kuuntelijalla on mahdollisuus vaikuttaa laitteen ääneen ja annetuilla asetuksilla on myös merkitystä. Laitteen kaukosäätimen valikosta voi myös laajasti valikoida mp3- tiedostojen soittamiseen ja soittoa edeltävään tiedostojen tulkintaan liittyviä käyttöä helpottavia toimintoja, en kokeillut noita kuunteluiden tässä vaiheessa.
Cd- soitin siis oli löydetty taas nettiä penkomalla. Stereophile oli sitten kokeillut Onkyo a 9555 digivahvistimen ja käytössäni olevan soittimen kanssa nettikeskusteluista kävi ilmi, että oltaisiin lähempänä korkeampaa, uskollista äänen toistoa. Onkyo a 9555 oli houkutellutkin, mutta Hifimaailman hieman negatiivisten kokemusten perusteella en ollut täysin vakuuttunut. Netistä kuitenkin kävi ilmi, että eräs harrastaja oli tuolla dx 7555/a 9555 kokonpanolla herkkien torvien kanssa päässyt todella hyvään lopputulokseen. Ajattelin kuitenkin synergiaetujen vuoksi tilata Onkyon. Heitin tarjouspyyntöjä ympäri Suomea ja nappasin vahvistimen, en kuitenkaan a 9555, vaan a 9755- digivahvistimen. Onkyon a 9755 tarjoaa 150W 8Ohm, dynaamiset tehot ovat todella hyvää tasoa. Ajattelin siis laitteen istuvan hyvin käytettävissä olevien kaiuttimien Triangle Celius 202 Es:n seuraan. Tämän vahvistimen virtalähteisiin on kiinnitetty huomiota ja nousujen, sekä ykstyiskohtien poimiminen levyiltä pitäisi välittyä. Jo dx 7555 cd- soitin kaivaa tietoa levyiltä edeltäjäänsä Sony CDP-XA 50Es soitinta runsaammin, mutta perehdyn laitteiden ääneen myöhemmin. Häiriöetäisyydet ja säröarvot ovat hyvällä tolalla, Mielenkiintoa herättänyt kaiuttimien ja vahvistimen yhteensovittaminen hieman arvelutti, kaiuttimethan ovat herkät, mutta keskiäänielementti saattaa mennä jopa 3:n Ohmiin.
Mietin vahvistimen soveltuvuutta, mutta päätin kuitenkin tilata a 9755:n siitäkin huolimatta, että Proson RV 4200 toimi loistavasti Sony CDP-XA 50Es cd- soittimen kanssa. Kun Onkyon cd saapui niin kokeilin sitä samana iltana Prosonin kanssa ja tuokin toimi mainiosti Kiinavahvistimen kanssa.
Onkyon a 9755 saapuikin sitten päivää myöhemmin. Hain paketin matkahuollosta, en ollut yhtään varma hankinnastani. Mielessä pyörivät Hifimaailmalehden käppyrät, eli se yhteensopivuus käyttämieni kaiuttimien kanssa. Avasin paketin ja kytkin laitteet huolellisesti, vahvistimen ominaisuuksiin kuuluu käyttöyhteensopivuus merkin muiden laitteiden kanssa. Tuo tarkoittaa sitä, että koko Onkyo laitteisto voidaan sammuttaa ja käynnistää yhden laitteen kaukosäätimestä (RI Remote Interactive). Vahvistimen kaukosäädin omaa hallinnan mm. cd- soittimen ja muidenkin merkin laitteiden kanssa. Nappia painamalla laitteet standby tilaan, sitten käynnistys vahvistimen kaukosäätimestä ja vain vahvistin lähti virtoihin. Ongelmaa tutkimaan. Sammutin laitteet ja vaihdoin RI- johdon cd- soittimen takaseinästä alempaan RI- blugiin ja taas käynnistys ja ei. Vaihdoin sitten vahvistimessa johdon alempaan ja nyt laitteisto käynnistyy cd- soittimesta ja laitteisto sammutetaan vahvistimen kaukosäätimestä, right. Tuota olisi toki voinut hieman jalostaa myös niin, että laitteisto todellakin toimii minkä tahansa laitteen kaukosäätimestä, tai ainakin toimisi tuolta osin vahvistimen säätimestä. Tosin täytyy mainita, että käynnistettäessä laitteisto cd- soittimen kaukosäätimestä source valikoituu cd:ksi oli se sitten jätetty vahvistimessa mihin kohtaan hyvänsä, äänenvoimakkuus jää siihen mihin se viime käyttökerran jälkeen jäi. Kuunteluiden edetessä jatkoin myös manuaalin selaamista. Olin oppinut mielestäni tarpeeksi, mutta mikäli olisin lukenut ohjekirjaa hieman pidemmälle niin olisin tullut huomanneeksi kuinka laitteet säädetään toimiviksi yhdellä säätimellä, vaikkapa vahvistimen säätimellä. Nyt siis vahvistimen säätimestä voin käynnistää myös cd- soittimen. Eli kun otetaan käyttöön RI- toiminto yhteiskäytössä muiden Onkyo tuotteiden kanssa pitää vahvistimen säätimestä painaa 16 sek jotta laitteisto kalibroituu vahvistimen säätimelle, toiminnon voi myös purkaa ja tuostakin on ohjeet.
Cd- soitinta voi normaali päiväkäytössä käyttää vahvistimen säätimestä mikäli ei ole tarvetta säätää soittimen vaihetta, tai da- muuntimen suodinta.
Vahvistimen kaiutinterminaalit ja RCA- sisääntulot ovat lähinnä peruskamaa, varmaankin riittävän hyvät, mutta tuolla osa-alueella jäädään jo perushintaisista verrokkilaitteista. Toki liittimet ovat kullatut ja kaiutinliittimetkin suojatut jottei pelkää kaapelia käytettäessä paljaat johdot pääse missään olosuhteessa yhteyteen vahvistimen metallisen takalevyn kanssa. Kaiutinterminaaleihin käy myös banaanit. Laitoin pikimmiten musiikkia soimaan. Netissä oli maininnat "ykstyiskohtainen" ja "nopea" toisto mm. Kokeilin kaikilla kytketyillä ohjelmalähteillä jotta ne on kytketty oikein, olivat. Seuraavaksi kokeilin verrata sony CDP-XA 50Es cd- soitinta ja verrata sitä Onkyo dx 7555 soittimeen. Nyt täytyy myöntää, että yhteensopivuus Onkyo/Onkyo tasoitti dynamiikan saralla edellisiltaiseen Onkyo/Proso ja Sony/Proson demoon. Sony oli huomattavasti ruudikkaampi, mutta myös joillakin tallenteilla aavistuksen rasittavampi kuin Onkyo, tuo siis edellisenä iltana heti cd- soittimen saavuttua. Nyt Onkyo otti kiinni Sonya dynamiikassa. Äänikuva levisi isommaksi ja vapautuneemmaksi, mutta kontrolli myös aavistuksen herposi. Edellisen Onkyo/Proson nopeuden ja nopeiden alukkeiden sijaan sainkin ehkä aavistuksen "sivistyneemmän", mutta aavistuksen hillityn esityksen. Tosin täytyy tässä kohtaa huomioida ensimmäiset päivät Prosonin seurassa, ei missään tapauksessa referenssitasoa. Prosonissa oli tuolloin nopeutta kyllä, mutta tuo oli ihan tukossa. Nyt Onkyo on todella avoin ja nousut äänessä tapahtuvat nopeasti, mutta rytmilliset asiat ovat hieman rauhallisen puoleiset. Nuo ajatukset nousivat ensimmäisen levyn soidessa pintaan, Patricia Barber Nicht Club. Tuon jälkeen kokeilin Rodrigo Y Gabrielan rytmillistä tykitystä ja Live In Japan levyn viimeinen raita Diablo Rojo ponkaisikin ilmoille melkoisella atakilla, samat tunnelmat nousivat pintaan Charmett Moffetin soittaessa soolon veljensä Cody Moffetin Evidence äänitteellä. For You kappaleen kontrabasso soi uskottavasti ja jousen liikettä pystyi seuraamaan, myös voimakkaat näpläilyt välittyivät kivasti. Nyt ei kontrabasso "lehahda" alimpia vedettäessä, vaan pysyy kuosissa kuten Proson RV 4200 vahvistimen käsittelyssä. Denon/Sony yhteydessä mukaan liimaantuu houkuttelevaa, mutta uskoakseni tallenteelle kuulumatonta humahdusta niin että olohuoneen huonekalut ja iso ikkuna resonoivat "huippukohdissa", tuostakin tavasta pidetään, mikä on oikein...
Vahvistimen hyötysuhde on hyvä ja enimmilläänkin verkosta vedetään kahden hehkulampun verran virtaa. Laitteen tehoreservi riittää suuremmillekin kaiutinkokonaisuuksille kunhan kaiuttimien impedanssi ei mene järin alas, ainakin muutamien nähtyjen mittausten perusteella pienen impedanssin omaavat kaiuttimet saavat taajuuskäyrän vähemmän maarittelevan näköiseksi. Stereolaitteisiin perehtynyt tuttavani ajatteli kuitenkin vahvistimen kykenevän ajaa käytössäni olevia Triangle Celius kaiuttimia ja tuo arvaus meni oikein. Vahvistimen damping arvo voisi olla isompikin, mutta tuokin on tavanomainen kotilaitteille ja kokonaisuushan on kiinni kaiuttimien ja vahvistimen yhteensopivuudesta.
Tapaus Onkyo. Jo hieman varttuneemmat hifistit muistavat 1980- luvun Onkyon tekniikan. Laitteet olivat hyvin rakennetut ja ääneltään aikanaan hyvinkin korkeatasoiset. Musiikin Ääni lehti nosti esiin päätteet joita pidettiin aikalaisinaan yhtenä parhaista. Onkyo taittui tuon jälkeen monikanavaääneen ja kaks' kanava, ainakin Suomen markkinoilla merkin merkitys paremman hifin ystävien keskuudessa väheni. Tuosta on aikaa kulunut ja paljon on tapahtunut, monet tunnetut merkit ovat palaamassa takaisin musiikin ystävien keskuuteen. Tuli aika kokeilla digitaalisia päätteitä ja yrityksen ja erehdyksen kautta mennään. Jos osaisimme ratkoa digitaalisuudelle merkittäviä polkuja niin ääni varmaan monessakin mielessä nousisi jo nyky mittakaavassa uusille urille. Minulle tuli mahdollisuus tutustua Onkyon nykytekniikkaan. Tuo ilo tuli sen kautta kun etsin rakkaalle Proson RV 4200 vahvistimelle mustaa cd- soitinta. Mielessä kävi Xindak Muse 3, tuttavallani on tuollainen ja se vaikuttaa hyvältä kompromissilta, omassa hintaluokassaan todella hyvältä.
Tutkin kuitenkin taas netistä eri vaihtoehtoja, onko elämä pelkästään laitteiston parannusta varten, vai pitäisikö elääkin. Onkyo dx 7555 cd- soitin tuntui todella vakuuttavalta, netistä löytyy paljon tietoa laitteesta. Stereophilen Robert Deutsch kertoo paljon laitteesta, tietoa on toki paljon muutoinkin. Myöhemmin kuvailtava Onkyo A 9755 vahvistin onkin sitten vähemmän arvosteltu. Päätin tilata cd- soittimen ja sainkin kätevästi hommattua laitteen. Laite on nyt käytössä ja olen todella otettu. Sanotaan kuitenkin näin, että laite ei liikaa eroa edesmenneen Hifi- lehden 1990-2000- luvun vaihteen referenssistä Sony CDP-XA 50Es cd- soittimesta äänellisesti. Heti pakasta nostettuna laite otti tämän kuuntelijan ja paikan laitetasossa. No onko se tukeva ja hyvin rakennettu. Ennen laitteen hankintaa minulla oli mahdollisuus kuulla Onkyo dx 7355 cd- soitinta, tämä eroaa dx 7355- mallista vain hieman ulkoisesti. Suuremmat erot ovat käyttövalikoissa, Onkyo dx 7355 on rakennettu Wolfson WM8716 lastun pohjalle. Levykelkka on nykyisten cd- soitinten tapaan hieman heppoinen, mutta istuu tukevasti soittimen rungossa. Levykelkka avautuu ja sulkeutuu kuitenkin arvokkaasti ja koneiston toiminta on hiljaista, tuolta osin valittamista ei ole.
Luin huolellisesti ohjekirjaa, yleensähän Suomalainen mies ottaa minkä tahansa laitteen käyttöön ilman ohjekirjaa ja vasta viimeisessä hädässä tartutaan ohjeisiin, jopa joissakin tapauksissa tuntien työskentelyn jälkeen. Olenkin suosiolla jättänyt DVD- laitteen käytön vain katseluun ja aikoinaan ohjelmien äänittämiseen, tuon Panasonicin laitteen mukana tulee puhelinluettelon paksuinen opus laitteen käyttäjälle, hieman liioitellen. Tässä ohjekirja on selkeä ja riittävän ohut jotta sen jaksaa lukea, ohjekirjat on englanniksi.
Nyt kyllä täytyy tunnustaa, että Japanissa ovat nähneet paljon vaivaa minun vuoksi. Laitteessa on kiinteä virtajohto joka on, voisin sanoa perustason kaapeli, eräs arvostelija oli tuon vaihtanutkin ja saanut sitten huomattavasti paremman äänentoiston aikaan. Täytyy kuitenkin mainita, että laitteen virtajohtoon on merkitty vaihe valkoisella kaapelin toiseen reunaan. Laite tulee virtoihin vastavaiheessa Prosoniin nähden, kuten Sonykin, olettaen valkoisen menevän nollaan kuten Sonyssa. Laitteen mukana tulee myös hieman paksummat peruslakut kullatuin tukevin liittimin, käytän kuitenkin aluksi Schulz IK 5 välikaapelia jotta muuttujia ei ole liiaksi.
Laitteessa on Wolfson Microelectronics WMA8740 24-bit/192kHz DAC da- muunnin jossa on kaksi suodinta, Sharp ja Slow. Stereophilen testaaja piti Sharp suositusta parempana. Tällä suotimella pyritään tasaiseen vasteeseen 20kHz asti. Slow on näytteistykseltään korkeamman allonmuutoksen omaava suodin jolla saavutetaan attackiä ääneen, soittimet ovat tuolloin skarpimmat. Slow on ehkä lähempänä Sonyn soidin ykköstä, jota Hifi- lehti suosi. Slow on ehkä aavistuksen rasittavampi pidemmässä kuuntelussa, kun taas Sharp on "analogisempi". Tehdas suoittelee digitaalisten ulostulojen sulkemista mikäli käytetään analogista ulostuloa, tuokin toiminto tehdään kaukosäätimestä. Kun digiaaliset ulostulot (koaksiaali ja optinen) oli suljettu niin valitaan suodin ja päädyin siis ainakin aluksi Sharp asetukseen. Laitteen kaukosäätimestä saman valikon alta voidaan valita myös analogisen toiston vaihe, vaiheenkääntö siis onnistuu myös kaukosäätimestä. Tehdas suosittelee näiden asetusten sovittamista jotta saadaan paras lopputulos omaan korvaan sopivaksi kaiuttimet huomioon ottaen. Audiovalikon alla on myös CLOCK ADJ (Clock Adjustment) toiminto ja asteikko tuolle on -40/+40/tehtaan asetus nolla. Asteikko ei sinänsä kerro kuuntelijalle mitään, ei tulkintaan välttämättä ole mitään mitään faktaa miten pitäisi kulloinkin toimia. Tuon toiminnan ajatuksena on kellottaa kuunneltavien äänitteiden kellotusta suhteessa laitteen tehdasnäkemään, eli mikäli äänite tuntuu "sumuiselta", tai epäskarpilta niin säätämällä voi yrittää parantaa ulostulevaa ääntä. En ensikokeiluissani kuullut juurikaan eroja käyttämällä säätöä säätövarojen puitteissa. Toki näytteistämällä ylöspäin saatoin saada parannusta aikaan hieman tunkkaisten levyjen kanssa, ero ei kuitenkaan ole merkittävä. Ajatuksena lienee poltetut tiedostot. Tällaisesta minä pidän, siis siitä, että kuuntelijalla on mahdollisuus vaikuttaa laitteen ääneen ja annetuilla asetuksilla on myös merkitystä. Laitteen kaukosäätimen valikosta voi myös laajasti valikoida mp3- tiedostojen soittamiseen ja soittoa edeltävään tiedostojen tulkintaan liittyviä käyttöä helpottavia toimintoja, en kokeillut noita kuunteluiden tässä vaiheessa.
Cd- soitin siis oli löydetty taas nettiä penkomalla. Stereophile oli sitten kokeillut Onkyo a 9555 digivahvistimen ja käytössäni olevan soittimen kanssa nettikeskusteluista kävi ilmi, että oltaisiin lähempänä korkeampaa, uskollista äänen toistoa. Onkyo a 9555 oli houkutellutkin, mutta Hifimaailman hieman negatiivisten kokemusten perusteella en ollut täysin vakuuttunut. Netistä kuitenkin kävi ilmi, että eräs harrastaja oli tuolla dx 7555/a 9555 kokonpanolla herkkien torvien kanssa päässyt todella hyvään lopputulokseen. Ajattelin kuitenkin synergiaetujen vuoksi tilata Onkyon. Heitin tarjouspyyntöjä ympäri Suomea ja nappasin vahvistimen, en kuitenkaan a 9555, vaan a 9755- digivahvistimen. Onkyon a 9755 tarjoaa 150W 8Ohm, dynaamiset tehot ovat todella hyvää tasoa. Ajattelin siis laitteen istuvan hyvin käytettävissä olevien kaiuttimien Triangle Celius 202 Es:n seuraan. Tämän vahvistimen virtalähteisiin on kiinnitetty huomiota ja nousujen, sekä ykstyiskohtien poimiminen levyiltä pitäisi välittyä. Jo dx 7555 cd- soitin kaivaa tietoa levyiltä edeltäjäänsä Sony CDP-XA 50Es soitinta runsaammin, mutta perehdyn laitteiden ääneen myöhemmin. Häiriöetäisyydet ja säröarvot ovat hyvällä tolalla, Mielenkiintoa herättänyt kaiuttimien ja vahvistimen yhteensovittaminen hieman arvelutti, kaiuttimethan ovat herkät, mutta keskiäänielementti saattaa mennä jopa 3:n Ohmiin.
Mietin vahvistimen soveltuvuutta, mutta päätin kuitenkin tilata a 9755:n siitäkin huolimatta, että Proson RV 4200 toimi loistavasti Sony CDP-XA 50Es cd- soittimen kanssa. Kun Onkyon cd saapui niin kokeilin sitä samana iltana Prosonin kanssa ja tuokin toimi mainiosti Kiinavahvistimen kanssa.
Onkyon a 9755 saapuikin sitten päivää myöhemmin. Hain paketin matkahuollosta, en ollut yhtään varma hankinnastani. Mielessä pyörivät Hifimaailmalehden käppyrät, eli se yhteensopivuus käyttämieni kaiuttimien kanssa. Avasin paketin ja kytkin laitteet huolellisesti, vahvistimen ominaisuuksiin kuuluu käyttöyhteensopivuus merkin muiden laitteiden kanssa. Tuo tarkoittaa sitä, että koko Onkyo laitteisto voidaan sammuttaa ja käynnistää yhden laitteen kaukosäätimestä (RI Remote Interactive). Vahvistimen kaukosäädin omaa hallinnan mm. cd- soittimen ja muidenkin merkin laitteiden kanssa. Nappia painamalla laitteet standby tilaan, sitten käynnistys vahvistimen kaukosäätimestä ja vain vahvistin lähti virtoihin. Ongelmaa tutkimaan. Sammutin laitteet ja vaihdoin RI- johdon cd- soittimen takaseinästä alempaan RI- blugiin ja taas käynnistys ja ei. Vaihdoin sitten vahvistimessa johdon alempaan ja nyt laitteisto käynnistyy cd- soittimesta ja laitteisto sammutetaan vahvistimen kaukosäätimestä, right. Tuota olisi toki voinut hieman jalostaa myös niin, että laitteisto todellakin toimii minkä tahansa laitteen kaukosäätimestä, tai ainakin toimisi tuolta osin vahvistimen säätimestä. Tosin täytyy mainita, että käynnistettäessä laitteisto cd- soittimen kaukosäätimestä source valikoituu cd:ksi oli se sitten jätetty vahvistimessa mihin kohtaan hyvänsä, äänenvoimakkuus jää siihen mihin se viime käyttökerran jälkeen jäi. Kuunteluiden edetessä jatkoin myös manuaalin selaamista. Olin oppinut mielestäni tarpeeksi, mutta mikäli olisin lukenut ohjekirjaa hieman pidemmälle niin olisin tullut huomanneeksi kuinka laitteet säädetään toimiviksi yhdellä säätimellä, vaikkapa vahvistimen säätimellä. Nyt siis vahvistimen säätimestä voin käynnistää myös cd- soittimen. Eli kun otetaan käyttöön RI- toiminto yhteiskäytössä muiden Onkyo tuotteiden kanssa pitää vahvistimen säätimestä painaa 16 sek jotta laitteisto kalibroituu vahvistimen säätimelle, toiminnon voi myös purkaa ja tuostakin on ohjeet.
Cd- soitinta voi normaali päiväkäytössä käyttää vahvistimen säätimestä mikäli ei ole tarvetta säätää soittimen vaihetta, tai da- muuntimen suodinta.
Vahvistimen kaiutinterminaalit ja RCA- sisääntulot ovat lähinnä peruskamaa, varmaankin riittävän hyvät, mutta tuolla osa-alueella jäädään jo perushintaisista verrokkilaitteista. Toki liittimet ovat kullatut ja kaiutinliittimetkin suojatut jottei pelkää kaapelia käytettäessä paljaat johdot pääse missään olosuhteessa yhteyteen vahvistimen metallisen takalevyn kanssa. Kaiutinterminaaleihin käy myös banaanit. Laitoin pikimmiten musiikkia soimaan. Netissä oli maininnat "ykstyiskohtainen" ja "nopea" toisto mm. Kokeilin kaikilla kytketyillä ohjelmalähteillä jotta ne on kytketty oikein, olivat. Seuraavaksi kokeilin verrata sony CDP-XA 50Es cd- soitinta ja verrata sitä Onkyo dx 7555 soittimeen. Nyt täytyy myöntää, että yhteensopivuus Onkyo/Onkyo tasoitti dynamiikan saralla edellisiltaiseen Onkyo/Proso ja Sony/Proson demoon. Sony oli huomattavasti ruudikkaampi, mutta myös joillakin tallenteilla aavistuksen rasittavampi kuin Onkyo, tuo siis edellisenä iltana heti cd- soittimen saavuttua. Nyt Onkyo otti kiinni Sonya dynamiikassa. Äänikuva levisi isommaksi ja vapautuneemmaksi, mutta kontrolli myös aavistuksen herposi. Edellisen Onkyo/Proson nopeuden ja nopeiden alukkeiden sijaan sainkin ehkä aavistuksen "sivistyneemmän", mutta aavistuksen hillityn esityksen. Tosin täytyy tässä kohtaa huomioida ensimmäiset päivät Prosonin seurassa, ei missään tapauksessa referenssitasoa. Prosonissa oli tuolloin nopeutta kyllä, mutta tuo oli ihan tukossa. Nyt Onkyo on todella avoin ja nousut äänessä tapahtuvat nopeasti, mutta rytmilliset asiat ovat hieman rauhallisen puoleiset. Nuo ajatukset nousivat ensimmäisen levyn soidessa pintaan, Patricia Barber Nicht Club. Tuon jälkeen kokeilin Rodrigo Y Gabrielan rytmillistä tykitystä ja Live In Japan levyn viimeinen raita Diablo Rojo ponkaisikin ilmoille melkoisella atakilla, samat tunnelmat nousivat pintaan Charmett Moffetin soittaessa soolon veljensä Cody Moffetin Evidence äänitteellä. For You kappaleen kontrabasso soi uskottavasti ja jousen liikettä pystyi seuraamaan, myös voimakkaat näpläilyt välittyivät kivasti. Nyt ei kontrabasso "lehahda" alimpia vedettäessä, vaan pysyy kuosissa kuten Proson RV 4200 vahvistimen käsittelyssä. Denon/Sony yhteydessä mukaan liimaantuu houkuttelevaa, mutta uskoakseni tallenteelle kuulumatonta humahdusta niin että olohuoneen huonekalut ja iso ikkuna resonoivat "huippukohdissa", tuostakin tavasta pidetään, mikä on oikein...
Vahvistimen hyötysuhde on hyvä ja enimmilläänkin verkosta vedetään kahden hehkulampun verran virtaa. Laitteen tehoreservi riittää suuremmillekin kaiutinkokonaisuuksille kunhan kaiuttimien impedanssi ei mene järin alas, ainakin muutamien nähtyjen mittausten perusteella pienen impedanssin omaavat kaiuttimet saavat taajuuskäyrän vähemmän maarittelevan näköiseksi. Stereolaitteisiin perehtynyt tuttavani ajatteli kuitenkin vahvistimen kykenevän ajaa käytössäni olevia Triangle Celius kaiuttimia ja tuo arvaus meni oikein. Vahvistimen damping arvo voisi olla isompikin, mutta tuokin on tavanomainen kotilaitteille ja kokonaisuushan on kiinni kaiuttimien ja vahvistimen yhteensopivuudesta.