Onkyo Goes High End

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
27 203
Kaupunki
Korvessa
Laitearvio 1/2

index.php


Tapaus Onkyo. Jo hieman varttuneemmat hifistit muistavat 1980- luvun Onkyon tekniikan. Laitteet olivat hyvin rakennetut ja ääneltään aikanaan hyvinkin korkeatasoiset. Musiikin Ääni lehti nosti esiin päätteet joita pidettiin aikalaisinaan yhtenä parhaista. Onkyo taittui tuon jälkeen monikanavaääneen ja kaks' kanava, ainakin Suomen markkinoilla merkin merkitys paremman hifin ystävien keskuudessa väheni. Tuosta on aikaa kulunut ja paljon on tapahtunut, monet tunnetut merkit ovat palaamassa takaisin musiikin ystävien keskuuteen. Tuli aika kokeilla digitaalisia päätteitä ja yrityksen ja erehdyksen kautta mennään. Jos osaisimme ratkoa digitaalisuudelle merkittäviä polkuja niin ääni varmaan monessakin mielessä nousisi jo nyky mittakaavassa uusille urille. Minulle tuli mahdollisuus tutustua Onkyon nykytekniikkaan. Tuo ilo tuli sen kautta kun etsin rakkaalle Proson RV 4200 vahvistimelle mustaa cd- soitinta. Mielessä kävi Xindak Muse 3, tuttavallani on tuollainen ja se vaikuttaa hyvältä kompromissilta, omassa hintaluokassaan todella hyvältä.

Tutkin kuitenkin taas netistä eri vaihtoehtoja, onko elämä pelkästään laitteiston parannusta varten, vai pitäisikö elääkin. Onkyo dx 7555 cd- soitin tuntui todella vakuuttavalta, netistä löytyy paljon tietoa laitteesta. Stereophilen Robert Deutsch kertoo paljon laitteesta, tietoa on toki paljon muutoinkin. Myöhemmin kuvailtava Onkyo A 9755 vahvistin onkin sitten vähemmän arvosteltu. Päätin tilata cd- soittimen ja sainkin kätevästi hommattua laitteen. Laite on nyt käytössä ja olen todella otettu. Sanotaan kuitenkin näin, että laite ei liikaa eroa edesmenneen Hifi- lehden 1990-2000- luvun vaihteen referenssistä Sony CDP-XA 50Es cd- soittimesta äänellisesti. Heti pakasta nostettuna laite otti tämän kuuntelijan ja paikan laitetasossa. No onko se tukeva ja hyvin rakennettu. Ennen laitteen hankintaa minulla oli mahdollisuus kuulla Onkyo dx 7355 cd- soitinta, tämä eroaa dx 7355- mallista vain hieman ulkoisesti. Suuremmat erot ovat käyttövalikoissa, Onkyo dx 7355 on rakennettu Wolfson WM8716 lastun pohjalle. Levykelkka on nykyisten cd- soitinten tapaan hieman heppoinen, mutta istuu tukevasti soittimen rungossa. Levykelkka avautuu ja sulkeutuu kuitenkin arvokkaasti ja koneiston toiminta on hiljaista, tuolta osin valittamista ei ole.

Luin huolellisesti ohjekirjaa, yleensähän Suomalainen mies ottaa minkä tahansa laitteen käyttöön ilman ohjekirjaa ja vasta viimeisessä hädässä tartutaan ohjeisiin, jopa joissakin tapauksissa tuntien työskentelyn jälkeen. Olenkin suosiolla jättänyt DVD- laitteen käytön vain katseluun ja aikoinaan ohjelmien äänittämiseen, tuon Panasonicin laitteen mukana tulee puhelinluettelon paksuinen opus laitteen käyttäjälle, hieman liioitellen. Tässä ohjekirja on selkeä ja riittävän ohut jotta sen jaksaa lukea, ohjekirjat on englanniksi.

Nyt kyllä täytyy tunnustaa, että Japanissa ovat nähneet paljon vaivaa minun vuoksi. Laitteessa on kiinteä virtajohto joka on, voisin sanoa perustason kaapeli, eräs arvostelija oli tuon vaihtanutkin ja saanut sitten huomattavasti paremman äänentoiston aikaan. Täytyy kuitenkin mainita, että laitteen virtajohtoon on merkitty vaihe valkoisella kaapelin toiseen reunaan. Laite tulee virtoihin vastavaiheessa Prosoniin nähden, kuten Sonykin, olettaen valkoisen menevän nollaan kuten Sonyssa. Laitteen mukana tulee myös hieman paksummat peruslakut kullatuin tukevin liittimin, käytän kuitenkin aluksi Schulz IK 5 välikaapelia jotta muuttujia ei ole liiaksi.

Laitteessa on Wolfson Microelectronics WMA8740 24-bit/192kHz DAC da- muunnin jossa on kaksi suodinta, Sharp ja Slow. Stereophilen testaaja piti Sharp suositusta parempana. Tällä suotimella pyritään tasaiseen vasteeseen 20kHz asti. Slow on näytteistykseltään korkeamman allonmuutoksen omaava suodin jolla saavutetaan attackiä ääneen, soittimet ovat tuolloin skarpimmat. Slow on ehkä lähempänä Sonyn soidin ykköstä, jota Hifi- lehti suosi. Slow on ehkä aavistuksen rasittavampi pidemmässä kuuntelussa, kun taas Sharp on "analogisempi". Tehdas suoittelee digitaalisten ulostulojen sulkemista mikäli käytetään analogista ulostuloa, tuokin toiminto tehdään kaukosäätimestä. Kun digiaaliset ulostulot (koaksiaali ja optinen) oli suljettu niin valitaan suodin ja päädyin siis ainakin aluksi Sharp asetukseen. Laitteen kaukosäätimestä saman valikon alta voidaan valita myös analogisen toiston vaihe, vaiheenkääntö siis onnistuu myös kaukosäätimestä. Tehdas suosittelee näiden asetusten sovittamista jotta saadaan paras lopputulos omaan korvaan sopivaksi kaiuttimet huomioon ottaen. Audiovalikon alla on myös CLOCK ADJ (Clock Adjustment) toiminto ja asteikko tuolle on -40/+40/tehtaan asetus nolla. Asteikko ei sinänsä kerro kuuntelijalle mitään, ei tulkintaan välttämättä ole mitään mitään faktaa miten pitäisi kulloinkin toimia. Tuon toiminnan ajatuksena on kellottaa kuunneltavien äänitteiden kellotusta suhteessa laitteen tehdasnäkemään, eli mikäli äänite tuntuu "sumuiselta", tai epäskarpilta niin säätämällä voi yrittää parantaa ulostulevaa ääntä. En ensikokeiluissani kuullut juurikaan eroja käyttämällä säätöä säätövarojen puitteissa. Toki näytteistämällä ylöspäin saatoin saada parannusta aikaan hieman tunkkaisten levyjen kanssa, ero ei kuitenkaan ole merkittävä. Ajatuksena lienee poltetut tiedostot. Tällaisesta minä pidän, siis siitä, että kuuntelijalla on mahdollisuus vaikuttaa laitteen ääneen ja annetuilla asetuksilla on myös merkitystä. Laitteen kaukosäätimen valikosta voi myös laajasti valikoida mp3- tiedostojen soittamiseen ja soittoa edeltävään tiedostojen tulkintaan liittyviä käyttöä helpottavia toimintoja, en kokeillut noita kuunteluiden tässä vaiheessa.


Cd- soitin siis oli löydetty taas nettiä penkomalla. Stereophile oli sitten kokeillut Onkyo a 9555 digivahvistimen ja käytössäni olevan soittimen kanssa nettikeskusteluista kävi ilmi, että oltaisiin lähempänä korkeampaa, uskollista äänen toistoa. Onkyo a 9555 oli houkutellutkin, mutta Hifimaailman hieman negatiivisten kokemusten perusteella en ollut täysin vakuuttunut. Netistä kuitenkin kävi ilmi, että eräs harrastaja oli tuolla dx 7555/a 9555 kokonpanolla herkkien torvien kanssa päässyt todella hyvään lopputulokseen. Ajattelin kuitenkin synergiaetujen vuoksi tilata Onkyon. Heitin tarjouspyyntöjä ympäri Suomea ja nappasin vahvistimen, en kuitenkaan a 9555, vaan a 9755- digivahvistimen. Onkyon a 9755 tarjoaa 150W 8Ohm, dynaamiset tehot ovat todella hyvää tasoa. Ajattelin siis laitteen istuvan hyvin käytettävissä olevien kaiuttimien Triangle Celius 202 Es:n seuraan. Tämän vahvistimen virtalähteisiin on kiinnitetty huomiota ja nousujen, sekä ykstyiskohtien poimiminen levyiltä pitäisi välittyä. Jo dx 7555 cd- soitin kaivaa tietoa levyiltä edeltäjäänsä Sony CDP-XA 50Es soitinta runsaammin, mutta perehdyn laitteiden ääneen myöhemmin. Häiriöetäisyydet ja säröarvot ovat hyvällä tolalla, Mielenkiintoa herättänyt kaiuttimien ja vahvistimen yhteensovittaminen hieman arvelutti, kaiuttimethan ovat herkät, mutta keskiäänielementti saattaa mennä jopa 3:n Ohmiin.
Mietin vahvistimen soveltuvuutta, mutta päätin kuitenkin tilata a 9755:n siitäkin huolimatta, että Proson RV 4200 toimi loistavasti Sony CDP-XA 50Es cd- soittimen kanssa. Kun Onkyon cd saapui niin kokeilin sitä samana iltana Prosonin kanssa ja tuokin toimi mainiosti Kiinavahvistimen kanssa.

index.php


index.php


Onkyon a 9755 saapuikin sitten päivää myöhemmin. Hain paketin matkahuollosta, en ollut yhtään varma hankinnastani. Mielessä pyörivät Hifimaailmalehden käppyrät, eli se yhteensopivuus käyttämieni kaiuttimien kanssa. Avasin paketin ja kytkin laitteet huolellisesti, vahvistimen ominaisuuksiin kuuluu käyttöyhteensopivuus merkin muiden laitteiden kanssa. Tuo tarkoittaa sitä, että koko Onkyo laitteisto voidaan sammuttaa ja käynnistää yhden laitteen kaukosäätimestä (RI Remote Interactive). Vahvistimen kaukosäädin omaa hallinnan mm. cd- soittimen ja muidenkin merkin laitteiden kanssa. Nappia painamalla laitteet standby tilaan, sitten käynnistys vahvistimen kaukosäätimestä ja vain vahvistin lähti virtoihin. Ongelmaa tutkimaan. Sammutin laitteet ja vaihdoin RI- johdon cd- soittimen takaseinästä alempaan RI- blugiin ja taas käynnistys ja ei. Vaihdoin sitten vahvistimessa johdon alempaan ja nyt laitteisto käynnistyy cd- soittimesta ja laitteisto sammutetaan vahvistimen kaukosäätimestä, right. Tuota olisi toki voinut hieman jalostaa myös niin, että laitteisto todellakin toimii minkä tahansa laitteen kaukosäätimestä, tai ainakin toimisi tuolta osin vahvistimen säätimestä. Tosin täytyy mainita, että käynnistettäessä laitteisto cd- soittimen kaukosäätimestä source valikoituu cd:ksi oli se sitten jätetty vahvistimessa mihin kohtaan hyvänsä, äänenvoimakkuus jää siihen mihin se viime käyttökerran jälkeen jäi. Kuunteluiden edetessä jatkoin myös manuaalin selaamista. Olin oppinut mielestäni tarpeeksi, mutta mikäli olisin lukenut ohjekirjaa hieman pidemmälle niin olisin tullut huomanneeksi kuinka laitteet säädetään toimiviksi yhdellä säätimellä, vaikkapa vahvistimen säätimellä. Nyt siis vahvistimen säätimestä voin käynnistää myös cd- soittimen. Eli kun otetaan käyttöön RI- toiminto yhteiskäytössä muiden Onkyo tuotteiden kanssa pitää vahvistimen säätimestä painaa 16 sek jotta laitteisto kalibroituu vahvistimen säätimelle, toiminnon voi myös purkaa ja tuostakin on ohjeet.
Cd- soitinta voi normaali päiväkäytössä käyttää vahvistimen säätimestä mikäli ei ole tarvetta säätää soittimen vaihetta, tai da- muuntimen suodinta.

Vahvistimen kaiutinterminaalit ja RCA- sisääntulot ovat lähinnä peruskamaa, varmaankin riittävän hyvät, mutta tuolla osa-alueella jäädään jo perushintaisista verrokkilaitteista. Toki liittimet ovat kullatut ja kaiutinliittimetkin suojatut jottei pelkää kaapelia käytettäessä paljaat johdot pääse missään olosuhteessa yhteyteen vahvistimen metallisen takalevyn kanssa. Kaiutinterminaaleihin käy myös banaanit. Laitoin pikimmiten musiikkia soimaan. Netissä oli maininnat "ykstyiskohtainen" ja "nopea" toisto mm. Kokeilin kaikilla kytketyillä ohjelmalähteillä jotta ne on kytketty oikein, olivat. Seuraavaksi kokeilin verrata sony CDP-XA 50Es cd- soitinta ja verrata sitä Onkyo dx 7555 soittimeen. Nyt täytyy myöntää, että yhteensopivuus Onkyo/Onkyo tasoitti dynamiikan saralla edellisiltaiseen Onkyo/Proso ja Sony/Proson demoon. Sony oli huomattavasti ruudikkaampi, mutta myös joillakin tallenteilla aavistuksen rasittavampi kuin Onkyo, tuo siis edellisenä iltana heti cd- soittimen saavuttua. Nyt Onkyo otti kiinni Sonya dynamiikassa. Äänikuva levisi isommaksi ja vapautuneemmaksi, mutta kontrolli myös aavistuksen herposi. Edellisen Onkyo/Proson nopeuden ja nopeiden alukkeiden sijaan sainkin ehkä aavistuksen "sivistyneemmän", mutta aavistuksen hillityn esityksen. Tosin täytyy tässä kohtaa huomioida ensimmäiset päivät Prosonin seurassa, ei missään tapauksessa referenssitasoa. Prosonissa oli tuolloin nopeutta kyllä, mutta tuo oli ihan tukossa. Nyt Onkyo on todella avoin ja nousut äänessä tapahtuvat nopeasti, mutta rytmilliset asiat ovat hieman rauhallisen puoleiset. Nuo ajatukset nousivat ensimmäisen levyn soidessa pintaan, Patricia Barber Nicht Club. Tuon jälkeen kokeilin Rodrigo Y Gabrielan rytmillistä tykitystä ja Live In Japan levyn viimeinen raita Diablo Rojo ponkaisikin ilmoille melkoisella atakilla, samat tunnelmat nousivat pintaan Charmett Moffetin soittaessa soolon veljensä Cody Moffetin Evidence äänitteellä. For You kappaleen kontrabasso soi uskottavasti ja jousen liikettä pystyi seuraamaan, myös voimakkaat näpläilyt välittyivät kivasti. Nyt ei kontrabasso "lehahda" alimpia vedettäessä, vaan pysyy kuosissa kuten Proson RV 4200 vahvistimen käsittelyssä. Denon/Sony yhteydessä mukaan liimaantuu houkuttelevaa, mutta uskoakseni tallenteelle kuulumatonta humahdusta niin että olohuoneen huonekalut ja iso ikkuna resonoivat "huippukohdissa", tuostakin tavasta pidetään, mikä on oikein...


Vahvistimen hyötysuhde on hyvä ja enimmilläänkin verkosta vedetään kahden hehkulampun verran virtaa. Laitteen tehoreservi riittää suuremmillekin kaiutinkokonaisuuksille kunhan kaiuttimien impedanssi ei mene järin alas, ainakin muutamien nähtyjen mittausten perusteella pienen impedanssin omaavat kaiuttimet saavat taajuuskäyrän vähemmän maarittelevan näköiseksi. Stereolaitteisiin perehtynyt tuttavani ajatteli kuitenkin vahvistimen kykenevän ajaa käytössäni olevia Triangle Celius kaiuttimia ja tuo arvaus meni oikein. Vahvistimen damping arvo voisi olla isompikin, mutta tuokin on tavanomainen kotilaitteille ja kokonaisuushan on kiinni kaiuttimien ja vahvistimen yhteensopivuudesta.

index.php


index.php
 
Laitearvio 2/2

Onkyo/Onkyo

No niin nyt päästään itse kokonaisuuteen, eli kuuntelemaan laitteistoa kun yhteensopivuus on tullut todettua. Ensimmäinen huomio kiinnittyi siihen kuinka äänitteiden kerroksellisuus läpivalaistaan kuulijalle. Esimerkiksi Herbie Hancockin Future Shock äänitteellä voimme kuulla kuinka pintaan miksatut yksityiskohdat erottuvat selvästi ja taustalta nousee esiin yksityiskohtia jotka selvästi erottuvat omikseen. Tämä kaikki toteutuu niin, että missään kohtaa ei mennä rasittavan esityksen puolelle, vaan ne yksityiskohdat ovat sieltä helposti huomattavissa, mutta eivät sotke kokonaisuutta. Mainitsen tämän siksikin etten ole vielä kuullut vastaavaa huomattavasti kalliimmillakaan kokonaisuuksilla. Tuo sama tarina sopii klassisten teosten sointimaailmaan ja salit avautuvat kuulijalle, samoin myös se kuinka orkesteri soittaa. Soittimien erottuminen stereokuvassa nostaa kuuntelun mielekkyyttä kunhan mistään yksityiskohdasta ei tehdä liian tärkeää, eikä sitä nosteta liikaa pintaan, ne vain tulee huomatuksi. Ääni on samalla iso ja vapautunut. Jo pohjatyötä tehdessä sain lukea, että basso-osasto on lähinnä erotteleva ja tarkka sen sijaan että se olisi jykevä ja voimaisa. Minulle tulee olla bassoa, jos sitä ei ala tulemaan niin laitteet vaihtuvat hyvinkin nopeasti. En edes harkitse ostavani laitteita mikäli bassotoisto ei ole riittävä. Tämä ei tarkoita sitä, että bassoa tulisi olla vähintään riittävästi. Olen jo aikaisemminkin kertonut, että bassoa tulee olla jos tallenteella sitä on. Monet setit on kasattu niin, että basson tasoa on pudotettu liiaksi jolloin äänitteiden ja äänimaailman pohja katoaa. Mm. Whitney Houstonin My Love Is Your Love tallenteen nimikkoraidalla sitä on, haluttiin sitä tahi ei ja itseasiassa nyt osuttiin nappiin. Tuo levy toki ei nykyisin ole kuuntelulistalla ykkösenä, mutta tuokin huomio oli kiva tehdä. Ykköskappaleen tila toistuu mukavasti ja muidenkin tallenteiden tila soi todella mukavasti. Tilan toistuminen ei tietenkään ole musiikin ykkösasia ja voihan kuunnella kuulokkeillakin jos tuota yksityiskohtaa haluaa bongailla, mutta kivan lisän se antaa soiviin kappaleisiin ja nimenomaan äänenvärein taustalta. Läsnäolo on tällä kokonaisuudella todella hyvää tasoa. Laulaja ei ole naamalla, mutta hieman kaiutinlinjan ulkopuolella kuitenkin . Läsnäoloa on koko takaseinärintamalta, eikä vain jotkin tietyt yksityiskohdat nouse stereokuvasta pintaan, sieltä voi nousta milloin basisti, tai vaikka kitarat kuin myös puhaltimetkin. Selvä äänenlaadun leima tuolla osa-alueella. Kaikki tallenteille äänitetty siis välittyy.

index.php


The next day

Alkuinnostuksen jälkeen tulee aina se seuraava päivä, vai pitäisikö näissä yhteyksissä mainita sisäänajon merkityksestä. Muutaman käyttötunnin jälkeen ääni alkoi pikkuhiljaa ajautua ylemmiltä keskiääniltä hieman karkeaksi ja ässiin liimautui pientä metallisuutta. Samassa yhteydessä ilmeni myös ylemmän keskiäänen puuroutumista. No onhan laitteita tullut soitettua sisään aiemminkin ja ajattelinkin nyt kokeilla monessakin yhteydessä hehkutettua riaa. Audiomeca käyntiin ja "savikiekkoja" (vinyylejä) etsimään. Tuoreessa muistissa oli monen monituiset illat vinyylin parissa Prosonilla. Proson RV 4200 vahvistimen riaa sai Ruotsalaisen Bild&Ljus arviossa riian osalta 3/10, eli ei varsin maarittelevat arviot. No nyt oli aika kokeilla Onkyon riaa. Natalie Colen Urforgettable lautaselle ja pyörimään, täältähän kuuluu napsuja. Jos jokin meni Prosonilla oikein niin napsut eivät kuuluneet, ei myöskään pohjajyrinä. Denon keskittyi vain noihin kahteen, napsuihin ja jyrinään mikäli niitä vinyylillä oli. Onkyo tarjoilee terävät napsut (ei niin häiritsevät), noin ainakin aluksi. Nyt täytyy huomauttaa, että olen todella arka napsuilla ja muullekin ulkomusiikilliselle vinyyleiden yhteydessä. Rasiana minulla on Benz Ace High. Nyt kävi myös niin, että vinyyleiden ja cd:n äänenvoimakkuus oli lähellä toisiaan, voimakkuutta tulee vain lisätä hieman vinyyleihin siirryttäessä. Prosononilla täytyy ottaa todella harppaus vinyyleitä soitettaessa ja tuolloinkin aavistuksenomainen pidättyvyys jää pintaan, ehkä se 3/10 tulee juuri tuosta, mutta kun napsuja ja vinyylin pohjaääniä ei kuulu niin arvostus täällä nousee useamman pykälän. Voimakkuuserojen suhteen Denon PMA 2000IVR menee noiden kahden väliin. Ai niin, meillähän oli se Natalie Cole nyt soimassa, kerrompa siitä. Tässä kohtaa täytyy huomauttaa, että sisäänajon vaikutukset ovat tälläkin formaatilla kuultavissa, mutta odotukset on kovat. Ääni on todella lupaava, nopeutta on hyvin ja nyt meillä on sitä bassoakin juuri sopivasti makuuni. Tilat toistuu ja soittimet fokusoituu, tuntuma on hyvä. Yksi huomio tuli lisää, eli jos olen valinnut lähteeksi vinyylin niin en pysty vahvistimen kaukosäätimellä ohjaamaan cd- soitinta. Vaihtamalla kaukosäätimestä lähteeksi cd- toiston, voin nyt pysäyttää cd:n joka jäi pohjalle soimaan, soimaan siksi että voin kuunnella tuleeko cd:n ääni läpi soitettaessa muun valikon kautta - Ei tule, lähteet ei siis sotke toinen toisiaan.

18548932_1df2ffdea1.jpg


Päivät kuluivat ja kuuntelut jatkuivat. Viimeksi mainitun vinyylitoiston jyvät alkavat erottumaan. Sade Promise vinyylin ensimmäisen puolen viimeinen kappale Jezebel toistui toki mukavasti, mutta puhaltimet eivät saa ihan herkintä otettaan läpi ja koko levyllä hieman ylempi keskiäänialue nousee pintaan. Kauttaaltaan bassojen toisto vinyyleillä on aavistuksen kuivahkoa, mutta tukevat yläbassot potkivat joillakin raidoilla hieman liikaa. Sisäänajon jatkuessa tuokin ominaisuus silottui ja minun täytyy myöntää riaan olevat todella hyvätasoinen MM. Benz Ace High sopii riaalle hyvin, paremmin kuin odotin. Benzin rasioiden todellinen vahvuus on keskiäänialue ja testaillessani eri levyillä huomasin sisäänajon edetessä tuon keskiäänialueen pääsevän kohtuullisesti läpi. Todellinen hyppäys tapahtui cd- toistossa. Kun kokeilin päivä/pari laitteiden asennuksen jälkeen Sinfonia tykitystä Earquake tallenteen muodossa. Tuota levyä ei kehoteta soittamaan liian lujilla voimakkuuksilla vahvan dynamiikan vuoksi. Etenkin kappale 16 , Hekla, on vahvaa percusioiden juhlaa. Koko tallenne kuitenkin toistui yhtenä mössönä vailla vahvaa erottelevuutta sisäänajon väillä. Muutaman päivän käytön jälkeen alun kerroksellisuus ja erottelu palasi ja yhtenäisyys säilyi. Onkyon dx 7555/a9755 kerrotaan olevan vahvoilla juurikin klassisen parissa. Tuota tukee aavistuksen kuulas yläpää käytössänikin olevilla kaiuttimilla, tätä pakettia voi siis suositella koska Triangle Celius 202Es kaiuttimet paljastavat hyvin herkästi jos tuolta osin joku on pielessä. Se, että setti toimii klassisella niin yhdessä nuo kaksi toimii myös rokimmalla materiaalilla. Maailmalla on varoiteltu ettei Onkyon vahvistin välttämättä toimisi rankemman musiikin parissa, tuo perustuu varmaan hieman kuivahkon alapään toistoon. Toki metallimusiikin kuuntelijat näkevät hyveenä hieman rehevämmän basson esillepanon, mutta kun kokonaisuuteen lisätään kontrolli niin tuo palvelee mielestäni jo suurempaakin yleisöä myös rankemman musiikin kuuntelijoita. Onkyot on toki parhaimmillaan erittäin hyvin tehtyjen äänitteiden parissa, itse en kuitenkaan pystyisi elämään vain ns. hifipainosten varassa, vaan musiikin tulee toistua kokonaisvaltaisesti. Tunnustan itseni basson ystäväksi, mutta kun se tarjoillaan niin että sitä on muttei siihen kiinnitä huomiota niin ollaan jo pitkällä. Pyörittelin myös niitä levyhyllyn tallenteita jotka eivät ole hifiä silmälläpitäen tehty, lähinnä musiikin itse ja tuottaminen yleisön tietoon ollut pääasiassa. Myös nuo tallenteet toistuivat hyvin.

i_ddpath_la02.jpg


Tässäpä hieman arvioita perinteisen hifivalmistajan uudesta tulemisesta. Minulle tämänhetkinen kokemus tästä on, että ollaan jo hyvin korkealla äänentoistossa. Musiikin kuuntelu ilman rasittavuutta on High Endiä, onko tämä. Tallenteet toistuvat mukavasti ja yksityiskohtaisesti, kokonaisuutena ollaan analogisen äänen alkulähteillä. Eräässä arvostelussa kerrottiin vahvistimen olevan hyvinkin putkilaitteiden oloinen, putkiääntäkö siis ihannoidaan. Minulle putkiääni kelpaisi kyllä, mutta tässä yhteydessä täytyy huomauttaa, että mikäli haluat putkiääntä niin sinun tulee hankkia putkivahvistin.
Äänitteet kuitenkin aukeavat laajalle takaseinään, äänikuva on iso ja fokusoitunut, laitteen mukana saat hyvän riaa vahvistimen niin voin toki suositella tätä yhdistelmää pienin varauksin. Testivoittajat ovat testivoittajia, harvoin kokonaisuus kuitenkaan pelkkiä testivoittajia yhdistelemällä aukeaa. Mitä pidemmälle kuuntelut ovat edenneet niin sitä paremmalta tuntuu. Laitteet on ollut käytössä vajaan viikon ja kelpaavat minulle jo nyt. Tapanani on silloin tällöin kokeilla erilaisia kokonaisuuksia ja kohtuu edullisesti näin monipuoliset toiminnot edustavaa cd- soitinta ja edistyksellistä tekniikkaa edustavaa vahvistinta on nyt tarjolla.

Cd- soittimen suositushinta Suomessa on 599.00€ ja vahvistimen 999.00€. Pääedustaja Simex.
http://www.simex.fi/
 
Mukava oli lukea kokemuksista (vaikka pari kappalejakoa tuonne olisi voinut hukuttaa mukaan). Olen itsekin tuota Onkyon vahvaria miettinyt jossain vaiheessa, mutta tietojen puutteen vuoksi en sitten lähtenyt sen kanssa arpomaan. Lisää tällaisia tietoiskuja niin palstan informaatioarvo nousee rakettina.
 
Mahtava artikkeli. Näitä enemmän ja säilöön!
 
Kiitos Seppo, hienoa tarinaa. Laitteet ovat melko vaikuttavia myös sisuskaluiltaan :)
 
Littunatelkkari sanoi:
Vau, melkoinen artikkeli.
Nostan hattua vaivannäöllesi.

Samat sanat. Hienoa, että joillakin on viitseliäisyyttä kirjoittaa näin perusteellisia juttuja.
 
Hieno juttu! Kiinnostavaa olisi tietää miten Onkyon A-1VL ja C-1VL suhtautuisivat noihin testaamiisi malleihin.
 
pölsä sanoi:
Hieno juttu! Kiinnostavaa olisi tietää miten Onkyon A-1VL ja C-1VL suhtautuisivat noihin testaamiisi malleihin.

Kävi mielessä, mutta en kyennyt sijoittamaan ~2600€. Todella vakuuttavan näköiset nuo 1VL- mallit ja ainakin tehtaan mukaan rakennettu täysin tinkimättä, parhaista materiaaleista. Jos mietimme hinnan ja laadun suhdetta niin alkaa olla kohdallaan...
 
Näyttää Onkyo A-1VL olevan sellainen idioottimaisuus, että kaukosäätimessä ei ole power-nappulaa. Tuskin tuo sentään ihan parin watin kulutuksella idlaa, joten tuo jättää kyllä toivomisen varaa...
 
Gretch sanoi:
Näyttää Onkyo A-1VL olevan sellainen idioottimaisuus, että kaukosäätimessä ei ole power-nappulaa. Tuskin tuo sentään ihan parin watin kulutuksella idlaa, joten tuo jättää kyllä toivomisen varaa...

Onkohan korkeammassa Japanihifissä ihan yleinen ominaisuus, eihän Accuphasessakaan ole stand-by tilaa, miten lienee Luxmanneissa?
 
sihvis sanoi:
Onkohan korkeammassa Japanihifissä ihan yleinen ominaisuus, eihän Accuphasessakaan ole stand-by tilaa, miten lienee Luxmanneissa?
Vanhoissa Luxmanin vaffeissa on stand-by -tila lähinnä täysin A-luokkaisissa. Niissäkin stand-by syö tehoja enemmän kuin moni sumujen saaren ratkaisu normitilassa. Uusista en tiedä kun en omista.

Pitäähän systeemi pitää lämpimänä... :D

t. jjahifi
 
sihvis sanoi:
Onkohan korkeammassa Japanihifissä ihan yleinen ominaisuus, eihän Accuphasessakaan ole stand-by tilaa, miten lienee Luxmanneissa?

Onkyo a 9755:ssa ja dx 7555 on standby toiminto. Onkyo A-1VL tarjoaa myös hieman pienemmät tehot, mutta toteutus näyttää hyvältä rengassydänmuuntajineen. Valitsemani a 9755 on hieman järeämpi, mutta toteutukseltaan ei välttämättä niin tinkimätön.

Onkyo A-1VL:
15282198_0c0d4e8f5c.jpg
 
Yksi mielenkiintoinen seikka jäi laitearvioon kirjoittamatta, mutta kuvat valaisevat asiaa. Vahvistimessa ei ole kanavatasapainosäädintä (balance). Nykyään tosin vahvistimet on rakennettu niin ettei kanavatasapainossa esiinny järin suuria heittoja. Voimakkuuden säätöhän on digitaalinen, lue Hifimaailma.
 
Kiitos hienosta jutusta! Olen tässä hankkimassa ensimmäistä hifilaitteistoa ja tässä näyttäisi olevan sopivia laitteita.
 
roomus sanoi:
Kiitos hienosta jutusta! Olen tässä hankkimassa ensimmäistä hifilaitteistoa ja tässä näyttäisi olevan sopivia laitteita.

Kiitos. Kaiuttimet saisivat olla herkät, tai ainakin tulisi olla kuormaltaan yli 4Ohm. Onkyon cd- soitin ja tämä kyseinen vahvistin toimii nimenomaan optimaalisti keskenään. Cd ei tarjoile kovinkaan ruudikasta esitystä esim. Denon PMA 2000IVR ja Proson RV 4200 vahvistimen seurassa. Onkyo/Onkyo- setti on todella kovaa tasoa keskenään, analogismainen (vinyylimäinen). Kaapelointi minulla on Schulz BX 4 kaiutinkaapeli ja Schulz IK 5 välikaapeli. Kaiuttimien optimi voimankäsittely voisi olla luokkaa 125W - 250W nimellisipedanssilla ~5 - 8Ohm, impedanssi voi toki olla suurempikin.
Kirjoitin juttua mahdollisimman syventävästi, mutta laitteet olisi toki kiva kuulla ennen ostoa jotta saisit parhaan käsityksen. Lue myös Hifilehti 10/2006 (arvio 8.4).
 
Seppo Kaksonen sanoi:
Yksi mielenkiintoinen seikka jäi laitearvioon kirjoittamatta, mutta kuvat valaisevat asiaa. Vahvistimessa ei ole kanavatasapainosäädintä (balance). Nykyään tosin vahvistimet on rakennettu niin ettei kanavatasapainossa esiinny järin suuria heittoja. Voimakkuuden säätöhän on digitaalinen, lue Hifimaailma.

Tää balanssisäädön pois jättö on kyllä typerää, minusta. Askelvaimennin ei auta, jos kaiutinten sijoittelua ei vaan kerta kaikkiaan saa symmetriseksi. Vahvistimiin kyllä tungetaan jotain äänitysvalitsimia, vai mitä ne on, vrt. Audiolab. Siis kuka muka vielä tallentaa jotain, ainakaan vahvistimen kautta. Purismia kai olevinaan, minä sanon stupidismia. Ai niin, Seppo: upea juttu!
 
poppa-joe sanoi:
Tää balanssisäädön pois jättö on kyllä typerää, minusta. Askelvaimennin ei auta...

...vaan sähköinen säätö jopa teknissti mahdollistaisi täysin läpinäkyvän balanssisäädön, kuten joissain kehittyneemmissä laitteissa on tehtykin - asetetaan vain tarvittaessa eri arvot kanavien volalle, ilman siis analogisäädössä tarvittavaa toista potentiometriparia. Ei siis peräkkäisiä säätöjä vaan vain yksi.
 
Sepon artikkelin, voisi nimetä vuoden artikkeliksi! Saisimpa tulevaisuudessa lukea vastaavia syvällisiä juttuja itseäni kiinnostavista laitteista!
 
Back
Ylös