"Onko pituudella merkitystä?"

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
27 201
Kaupunki
Korvessa
Äänivarren pituuksia on monia ja valmistajat ovat etsineet omat rasian tarkistuspisteet varsilleen. Olen tutkiskellut asiaa ja henkilökohtaisesti tullut siihen tulokseen, että paras "Mounting
distance" on tuo 211/212 (8,6¨) ja paras varren pituus on niillä varasilla jotka omaavat tuon asennuspituuden. Tuolla asennuspituudella saavutetaan mielenkiintoinen ominaisuus. Lähes kaikki asennussapluunat osuvat kahdelta pisteeltään kohdalleen. Olen tehnyt tuon huomion useilla varsilla, kuten ProJect ja Linn.Tuolla mitalla siis saavutetaan optimaalisin tarkkuus neulan kulmaan ja näinolleen paras seurattavuus.
Mitä sitten saavutetaan pidemmällä varrella, on totta. Tuolloin kuitenkin varteen kohdistuu erilaisia voimia ja monilla materiaaleilla toteutettuna ei päästä kokonaisuudessa samaan lopputulokseen. Varmaakin yhtä puhdas toisto voidaan saavutta sisäurilla myös lyhyemmällä varrella kunhan varsi on rakennettu hyvin.

Tästä on hyvä aloittaa keskustelu parhaasta varren pituudesta.

http://www.vinylengine.com/tonearm_...r&ascdesc=ASC&type=1&pass=null&Search2=Search
 
Kertokaas nyt tässä yhteydessä tyhmälle noiden null pointsien tärkeys? Monesti kun noita korostetaan rasian kohdistuksessa yli kaiken. Itse kun ajattelen, että kun varsi on oikealla etäisyydellä, saadaan rasia suht yleismallisella sapluunalla kohdilleen. Kysehän on loppupeleissä kaaresta, jonka neula piirtää levyn pintaan poikkisuunnassa ja jos kaari on opitimikohdassa, nullipisteet ovat sen varrella, olivat ne missä kohtaa tahansa kaarta tahansa.
 
Tätä mäkin olen vähän ihmetellyt. Ja harmittaa kun vanhan foorumin artikkelit ei ole enää käytettävisä. Siellä kun oli hyviä artikkeleita levarin säädöistä.

Mulla on tähän liittyen pieni ongelma. Oman levarin kohdalla rasiaa säätäessa ihmettelin kun en saanut rasiaa kohdistettua täysin oikein kun rasiakelkan säätövara ei ihan riittänyt. Olisi pitänyt olla "pituutta" ehkä pari milliä enemmän.

Jotenkin lukemani perusteella olen sitä mieltä (arvaan?) että se sisempi null points on tärkeämpi. Mahdanko oll ayhtään oikeassa? ???
 
Null pointsien merkitys on todella tärkeä ja se sisempi on tärkeämpi äänen kannalta, ehkä myös vinyylinkin. Mikäli ulompi ei täsmää, niin se ei ole yhtään sen merkityksetömpi vinyylin kannalta vaikka äänen puhtaudessa anteeksi annetaankin.

On se nyt kumma, kun ei silmäaukisen varren pituus riittänyt. Littuna sinua auttoikin. Kuitenkin rasian kiinnitysreijät ja niiden suhde neulaan (ero) on aika pieni, vaikka eroavuuksia onkin. Tuosta taulukosta voit vertailla ja soveltaa kunhan mittaat sen keskitapin keskiosan ja laakerin välin.

Lisätään vielä: Eikö se tuolla Baerwaldin Protractorilla, yleispätevä, (SME- läpyskä [66-120,89]) soi puhtaasti. Vai eikö siinä hahlossa mitta riittänyt. Sitten pitää vain soveltaa ja ekassa tarkistuspisteessä kääntää rasian kulmaa. Toisessa pisteessä työntää/vetää (ei saa enää kääntää). Sitten tarkistus molempiin pisteisiin enää rasiaan koskematta.


http://www.vinylengine.com/cartridge-alignment-protractors.shtml
 
Mun mielestä varren mitta voi olla ihan mitä vaan, kaikkea väliltä 0 (esim. tangentiaalinen) - 12". Tärkeää on se, että varsi on asennettu oikealle etäisyydelle keskitappiin nähden. Pivot -tyyppinen varsi tekee aina kaaren levyn yli (lyhyempi jyrkemmän, paitsi tangentiaalinen, ja pitempi loivemman). Null Pointsien tarkoitus on saada kohdistettua rasia niin, että kulmavirhe on levy ääriasennoissa mahdollisimman pieni ja yhtenäinen (ideaali < 2 astetta). Erilaisia protractoreita voi käyttää, mutta valmistajan suositukset ovat yleensä helpompia, varsinkin jos on ns. fixed headshell, jossa rasian asentoa ei voi muuttaa. Null pointsieen absoluuttista merkitystä voi jokainen miettiä mielessään siten, että huomaatko korvakuulolta milloin rasia on just oikeassa kulmassa. Tulee teille kaksi kertaa levypuolella ahaa-elämys, että nyt se kulki Null Pointsin yli? Ei mulle ainakaan.
 
silmaauki sanoi:
Ja harmittaa kun vanhan foorumin artikkelit ei ole enää käytettävisä. Siellä kun oli hyviä artikkeleita levarin säädöistä.

Webbiarkistoista voi noitakin kuikuilla: http://web.archive.org/web/20060502023935/http://koti.kontu.la/jsalonen/cgi/index.pl

Mulla on tähän liittyen pieni ongelma. Oman levarin kohdalla rasiaa säätäessa ihmettelin kun en saanut rasiaa kohdistettua täysin oikein kun rasiakelkan säätövara ei ihan riittänyt. Olisi pitänyt olla "pituutta" ehkä pari milliä enemmän.

Mulla kävi Denonin kanssa samalla tavalla, kun yritin käyttää jotain yleismallista sapluunaa. Aikani datalehtiä ym. lueskeltuani totesin Denonin suosineen sellaisia nullpointteja ettei niitä yleisistä sapluunoista löydy. Mittasin ja merkkasin sitten vielä itse yhteen yleissapluunaan (Baerwald?) nuo Denonin nullpointsit ja väänsin sillä kohdilleen. Manuskassa kerrottiin vaan neulan etäisyys rasiakelkan kauluksesta ja sitten vaan yrittää saada rasian asennettua suoraan.
 
Seppo Kaksonen sanoi:
Null pointsien merkitys on todella tärkeä ja se sisempi on tärkeämpi äänen kannalta, ehkä myös vinyylinkin. Mikäli ulompi ei täsmää, niin se ei ole yhtään sen merkityksetömpi vinyylin kannalta vaikka äänen puhtaudessa anteeksi annetaankin.

Niin, siis sen toki ymmärrän, että rasian on oltava oikeassa asennossa. Mutta onko lopputuloksessa oleellista eroa siinä mitä null pointseja on käytetty? Tosin luulen, että tuo Tawen vastaus oli se mitä hain.

Ja Silmäaukille: Oman varteni sapluunassa ei ole koko sisempää nullipistettä. Löytyy yksi ulompaa ja loppu säätö hoidetaan tarkkailemalla tuota neulan piirtämää kaarta, joka on sapluunaan sutaistu malliksi. On tuntunut tässä rasioiden kanssa sählätessä kaksipisteistä nopeammalta tavalta.
 
...oman äänivartein kanssa ei edes tule mitään mallinetta, eikä rasian paikkaa varressa voi muuttaa :D sillä mennään miten on annettu. Kyseessä tietenkin
p3aro100.jpg
 
Sam Other sanoi:
Oman varteni sapluunassa ei ole koko sisempää nullipistettä. Löytyy yksi ulompaa ja loppu säätö hoidetaan tarkkailemalla tuota neulan piirtämää kaarta, joka on sapluunaan sutaistu malliksi. On tuntunut tässä rasioiden kanssa sählätessä kaksipisteistä nopeammalta tavalta.

Tällainen toimii silloin kun asiat on mietitty ja mitattu valmiiksi. Esim. Graham äänivarteen rasia säädetään siten, että ensi haetaan varrelle ihan millilleen oikea paikka. Keskitappiin asennetaan sellainen "piikki", johon äänirasiattoman varren rasiakelkassa sijaitsevan reiän on istuttava (varren kiinnityskohtaa liikuttamalla). Tämän jälkeen varsi putki irrotetaan ja koko rasia kohdistaa erillisellä jigillä jos on kaksi kohdistus pistettä, joilla säädetään etäisyys (toinen oli muistaakseni baerwald ja toinen joku muu, mutta kumpaa vaan voi käyttää) ja kaksi linjaa, joilla säädetään kulma. Aika helppoa, nopeaa ja fiksua, mutta jopa niin, että tuossa unohdetaan kokonaan tracking forcen vaikutus, jolloin todellisessa tilanteessa neulankärki liukuukin edemmäksi. Että sellaista.... Jos oikein neuroottiseksi haluaa ryhtyä (mikä ei tiettyyn rajaan asti ole huono asia), niin jutskat voi ristitarkistaa useammallakin metodilla.
 
Mallas sanoi:
...oman äänivartein kanssa ei edes tule mitään mallinetta, eikä rasian paikkaa varressa voi muuttaa :D sillä mennään miten on annettu.

Tää ARO on just hyvä esimerkki siitä, että tietyn rajan sisällä kaikki toimii.
 
Tawe sanoi:
Aika helppoa, nopeaa ja fiksua, mutta jopa niin, että tuossa unohdetaan kokonaan tracking forcen vaikutus, jolloin todellisessa tilanteessa neulankärki liukuukin edemmäksi.

Muistaakseni kun sen kirkkaan palan (jonka läpi sitä neulan paikkaa siihen ristikkoon nähden tarkkaillaan) antaa painua selällään olevan rasian neulaa vasten koko massallaan se saa aikaan juuri vajaan parin gramman (vajaan parinkymmenen milli-Newtonin) voiman, jolloin...?  ;) ...mutta voin muistaa väärinkin.
 
Mallas sanoi:
Muistaakseni kun sen kirkkaan palan (jonka läpi sitä neulan paikkaa siihen ristikkoon nähden tarkkaillaan) antaa painua selällään olevan rasian neulaa vasten koko massallaan se saa aikaan juuri vajaan parin gramman (vajaan parinkymmenen milli-Newtonin) voiman, jolloin...? ;) ...mutta voin muistaa väärinkin.

Mä olen mittaillut sitä monen monta kertaa ja verrannut neulavarren kulmaa sillä ja ilman ja todellisella painolla... sen liuskan painovoima on olematon. IMHO. TTai kyllä se nyt ainakin gramman painaa, en muista. Lisäksi jigissä on se ongelma, ettei se huomioi erikorkuisia äänirasioita mitenkään ja tämä tuo pientä heitto lisää. Siis jos haluaa nyt neuroottinen olla.
 
Volta sanoi:
Webbiarkistoista voi noitakin kuikuilla: http://web.archive.org/web/20060502023935/http://koti.kontu.la/jsalonen/cgi/index.pl

Mulla kävi Denonin kanssa samalla tavalla, kun yritin käyttää jotain yleismallista sapluunaa. Aikani datalehtiä ym. lueskeltuani totesin Denonin suosineen sellaisia nullpointteja ettei niitä yleisistä sapluunoista löydy. Mittasin ja merkkasin sitten vielä itse yhteen yleissapluunaan (Baerwald?) nuo Denonin nullpointsit ja väänsin sillä kohdilleen. Manuskassa kerrottiin vaan neulan etäisyys rasiakelkan kauluksesta ja sitten vaan yrittää saada rasian asennettua suoraan.
Tuolta arkistosta ei vain löydy enää artikkelin kuvia. Ja ilman kuvia nuo tekstit on mulle hieman vaikeesti aukeavia. :-\

Tuuppa käymään meillä tässä joku päivä, niin saat itse ihmetellä tuota.
 
silmaauki sanoi:
Tuolta arkistosta ei vain löydy enää artikkelin kuvia. Ja ilman kuvia nuo tekstit on mulle hieman vaikeesti aukeavia. :-\

Tuuppa käymään meillä tässä joku päivä, niin saat itse ihmetellä tuota.

Mieluusti tulen.
 
silmaauki sanoi:
Tuolta arkistosta ei vain löydy enää artikkelin kuvia. Ja ilman kuvia nuo tekstit on mulle hieman vaikeesti aukeavia. :-\

Overhang, eli keskitapin keskiosan ylitys. Mikäli varsi on kiinteästi paikallaan ja ollut siinä jo alusta asti, eli varsi ja soitin on suunniteltu toisilleen asettuu overhang kun kaksi pistettä (null points) on kohdistettu:
2pt_1.GIF

Mikäli lähdet vaihtamaan vartta niin pidä huoli, että asennuspituus todentuu. Eli varren reiän keskipisteestä/keskitapin keskelle (Mounting
distance). Mikäli haluat laittaa varren eri asennusmitalla soittimeen, ei varren null pointsit pidä, vaan joudut soveltamaan säätöä Baerwaldin sapluunalla, tai valmistamalla uuden asennuslevyn varrelle.

VTA, vartta nostaen, tai laskien silloin kun varressa on tämä ominaisuus. Yleensä katsotaan, että rasian pohja on samassa suhteessa levyn pintaan, mutta kaikissa rasioissa ei ole tasainen pohja. Itse olen laittanut varren vaateriin. Voit kohdistaa rasian, rasiasta suoraa pintaa hakien, vaikka yläosa (tuokaan ei välttämättä kaikissa ole suora...). Yleensä VTA asettuu kun rasia/varsi on vaaterissa, mutta...:
vta-20-degrees.jpg


vtaset1.jpg


vtaset2.jpg


Azimuth, eli rasia/neulavarren suhde levynpintaan. Jotkut katsovat, että neulavarsi on suorassa ja toiset taas katsovat, että rasian pohja on suorassa levyn pintaan verraten:

azimuth.jpg


Itse en ole koskaan oppinut noita lontoon murteella olevia "oikeita" termejä, vaan katsonut rasian suhdetta levyyn niin pysty kulmaa kuin rasian pohjan suhdetta levyn pintaan. Olen tehnyt säädöt omiin korviin luottaen ja kaveriporukassa pähkäillen. Tuo pähkäily tuotti tuloksen- Kuollut formaatti. Ehkäpä aloittelija saa kuitenkin paremmat ohjeet kuin mitä minä antaisin (laitoin johonkin ketjuun ohjeet rautalankaa vääntäen). Sitä Tawen oppikirjaa voi lueskella ja katsella tästä kuvia. Volta varmaan kertoo sinulle merkittävät huomioitavat.
 
Eilen "ähelsin" Linn Ittok äänivarren Thorens TD 320 lp- soittimeen. Linn Ittok varren asennusmitta on 211. Istutin varren Thorenssin asennuslevyyn jossa on reikä TP 90 varrelle- 210. Thorenssin varsi on ohuempi, siis viilasin reikää isommaksi ja pidin mielessä tuon millin. En viitsi vielä kuvaa räppästä ennen kuin hieman siistin soitinta ottamalla Thorenssin alkuperäisen varren nosto/lasku- napin irti ja laitan siihen peittolätkän.
Rasia istui mukavasti varteen ja sain sen paikoilleen käyttämällä netistä nappaamaani asennussapluunaa. Tämä sapluuna on siitä hyvä ettei tarvitse sapluunaa kääntää, vaan kohdistuspisteet on valmiiksi oikeassa asennossa yhdessä paperinpalassa. Todella hyvä sapluuna, en muista kuka tuon teki, mutta hyvän työn on tehnyt.

Muutin sapluunan JPEG muotoon kun sen pienensin niin on helpompi käsitellä/muokata.
index.php





[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Back
Ylös