Veljelläni taas AES/EBU kaivoi Bencmarkista resoluutiota ulos enemmän kuin coax-liitäntä.Sama juttu Helmisellä Hyvinkäällä.Näköjään tämäkin riippuu laitteen suunnittelusta,kuten sanoit.Jos coax on tehty kunnolla,muut liitännät voi olla turhia.Itse olen coaxiin tyytyväinen.Mutta ainakaan minulla coax ei soi riittävän kokonaisen tuntuisena eräillä ohuilla digijohdoilla.Se vaati ainakin Thetoihin raskaampaa tavaraa.pmutanen sanoi:
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
-
Yhdistyksen nettikauppa on avattu! Ostoksille!.
-
Kiinnostaako muki? Kerro mielipiteesi!.
Onko da- muuntimissa eroja
- Keskustelun aloittaja kaksonen
- Aloituspäivämäärä
Eipäs hätäillä. Olikohan Ossilla ja pmutasella puhtaat kaapelit kokeiluissa mukana. Laitoin ensin kiinni epähuomiossa jo Sony CDP-XA 50 Es cd- soittimen ja vahvistimen välissä käyttämääni kaapeliparin toista kaapelia koaksiaalikaapelina. Kerroinkin aiemmin jossain keskustelussa kuinka suuri ero oli tuolla kaapeliparilla ja toisella parilla jonka teetin Denon CDC S10II välikaapeliksi. Sony oli ajanut kaapelin itselleen ja kaapelilla kuullut virheet äänessä hävisivät täysin, kun teetin Denonille uuden parin.
Koaksiaalikaapelin tulee olla uusi, tai ehkä soitettu käytössä olevalla cd- soittimella aiemmin.
Tuosta päätelmästä johtuen olisi järkevää vaihtaa myös da- muuntimen ja vahvistimen väliin täysin uusi kaapelointi. Käytän da- muuntimen ja vahvistimen välissä vanhaa cd- soittimen ja vahvistimen välissä käyttämääni kaapelointia.
Jo tämänkin tähden luotettavien arvioiden tekeminen vie vähintään puolivuotta. Denonin ja da- muuntimen väliin olen tilannut Analysis Digital Oval kaapelin.
Koaksiaalikaapelin tulee olla uusi, tai ehkä soitettu käytössä olevalla cd- soittimella aiemmin.
Tuosta päätelmästä johtuen olisi järkevää vaihtaa myös da- muuntimen ja vahvistimen väliin täysin uusi kaapelointi. Käytän da- muuntimen ja vahvistimen välissä vanhaa cd- soittimen ja vahvistimen välissä käyttämääni kaapelointia.
Jo tämänkin tähden luotettavien arvioiden tekeminen vie vähintään puolivuotta. Denonin ja da- muuntimen väliin olen tilannut Analysis Digital Oval kaapelin.
Samainen DAC1 buumi vallitsi myös Head-Fi palstoilla jokin aika sitten. Nyt on samassa hintaluokassa hieman enemmän kilpailua ja DAC1 on menettänyt kuninkuusasemansa. Taitaa Lavry DA10, Stello DA220 ja pari muuta olla kovia nimiä tällä hetkellä. Mutta kyllä sillä vielä oma kannattajakuntansa löytyy. Lukuisia arvosteluja ja kommentteja tuntuu yhdistävän muutamat huomiot laitteen äänestä. Sen sanotaan olevan jokseenkin kirkas, analyyttinen ja tarkka soinniltaan. Tämä sotii hieman omiakin "musikaalisuuden" käsityksiä vastaan, mutta kyseiset ominaisuudet ovat silti hyvin tärkeitä. Mitäs mieltä omistajat ovat? Pätevätkö adjektiivit?
Ikävää ettet kyseisestä DACista pitänyt Toisinkuulija. Ei tuo postauksesi ole sen informatiivisempi kuin kenen tahansa muunkaan käyttäjän kokemukset laitteesta.
Ikävää ettet kyseisestä DACista pitänyt Toisinkuulija. Ei tuo postauksesi ole sen informatiivisempi kuin kenen tahansa muunkaan käyttäjän kokemukset laitteesta.
P
PPU
Onpas syväluotaavaa dac-analyysiä. 
Saakos (edullisia) RCA-BNC koksupiuhoja jostain valmiiksi tehtyinä? Vai onko ihan sama käyttääkö tavan RCA piuhaa + Benchmarkin mukana tulevaa RCA-BNC adapteria (tällaisen peruskäyttäjän näkökulmasta) ?
Saakos (edullisia) RCA-BNC koksupiuhoja jostain valmiiksi tehtyinä? Vai onko ihan sama käyttääkö tavan RCA piuhaa + Benchmarkin mukana tulevaa RCA-BNC adapteria (tällaisen peruskäyttäjän näkökulmasta) ?
P
PPU
Patu sanoi:
Tuolaisia kuvauksia ensivaikutelmaan tuli kirjoiteltua. Nyt sitä pari kk käytettyäni, en enää tiedä oliko noilla ensivaikutelmilla miten paljon virkaa.
Pasi P sanoi:
Liekö korvat tottuneet tai sitten sisäänajo. Uskon itsekin vahvasti sisäänajoon, mutta jos kyseessä on esimerkiksi kirkkaat kuulokkeet niin korvani yksinkertaisesti tottuvat niiden ääneen. Näin kävi kun ensiksi kuuntelin Gradoja (HF-1). Sointi oli kovin kirkas ja melkein liian kirkas Sennheisereiden (HD650) tummempaan soundiin tottuneena. No vajaan kuukauden päästä sointi taas oli mielestäni vallan miellyttävä ja Sennheiserit taas saattoivat kuulostaa tumpeloilta ajoittain. Nyt taas Sennheisereita pitkään kuunnelleena vaikutelmat voisivat olla samat jos siirtyisin Gradoihin.
Patu sanoi:
Minulla on hyvikin henkilökohtaisia kokemuksia DAC 1 muuntimesta, jotka sotivat noita yleisiä arvioita vastaan. Sointia kuvastaa paremminkin ääntekohtainen puhtaus, joka on kuultavissa selvästi. Laite pureutuu äänitteeseen tuoden esiin soinnilista tarkkuutta.
Laitan tähän eilisiä muistiinpanojani sisäänajautumisen muutoksista. Laite on siis soinut vasta alle 50h ja näitä kuvauksia ei pidä lukea sanatarkasti, vaan löytää ydin. Sisäänajo kestää yleensä huomattavan pitkään ja tilauksessa oleva Digital Oval muuttaa vielä tilannetta.
SISÄÄNAJOA
Aluksi sointi oli tosi tukossa, mutta kuitenkin niin, että esim pellit, rumpujen iskut ja laulajien äänien korottaminen, ehkäpä myös terävä kitarointi nousi pintaan todella jyrkästi. Ääni tuosta jo tasoittui parissa päivässä. Myös basson osalta niin, että vaikka basso tuntuu edellenkin runsaalta, niin se on huomattavasti sävyyttynyt. Huomata pitää kuitenkin se, että sitä on siltikin hieman runsaasti.
Olen erittäin tarkka bassotoiston määrästä ja laadusta, myönnettävää on, että monien tarpeisiin basso saattaa täällä tuntua runsaalta. Tuo on kuitenkin paljon kiinni äänitteestä ja mielestäni bassoa tulee olla sellaisilla äänitteillä joilla sitä on. Sitävastoin äänitteillä joilla sitä ei ole, niin sitä ei sinne tarvitse lisätä.
Tarkkuus on sinäänsä mielenkiintoinen. Tuossa ei voida puhua niinkään stereokuvallisesta tarkkuudesta, vaan tulisikin puhua soinnillisesta. Soittimet sinällään toistuvat tuntumattomasti ja niitä ei niinkään tule havaittua stereokuvassa pistemäisenä, lähinnä sielläpäin. Soittimet ovat sävyiltään tarkemmat ja tarkkuudella tässä tapauksessa tarkoitetaankin soittimien toistumista.
Laulajien, joiden ääni on enempi kirkas, toistuvat hyvin värein, kun taas tummemman sointivärin laulajat toistuvat viimeisintä tarkkuutta ja soinnillista nautittavuutta vailla.
Diskantin toisto tuntuu vielä hieman rajoittuneelta, mutta toisaalta pellit soivat tarpeentullen hyvinkin terävästi ja niidenkin sävyissä on havaittavissa enemmän sävyjä. Toisaalta joillakin tallenteilla pellit saattavat toistua vajavaisesti.
Musiikillisesti rytmillisesti vaihteleva musiikki toimii todella mukavasti. Samoin klassinen on omimillaan da- muuntimen kautta. Levyt joilla äänikuva on avara toimivat myös mukavasti. Joillakin pop ja rock tallenteilla basson runsaus uuvuttaa ainakin tämän kuulijan. Äänitteillä toistuva tila ei toistu aivan kuten oletin, eli seinät ei soi, tässäkin siis jäädään vielä hieman.
Yhteenvetona laite kuitenkin kelpaa jo tuollaisenaan. DLS:n kaapelin vaihto muutti tilannetta basson ja tilatoiston suhteen, joten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Pasi P sanoi:Onpas syväluotaavaa dac-analyysiä.
Saakos (edullisia) RCA-BNC koksupiuhoja jostain valmiiksi tehtyinä? Vai onko ihan sama käyttääkö tavan RCA piuhaa + Benchmarkin mukana tulevaa RCA-BNC adapteria (tällaisen peruskäyttäjän näkökulmasta) ?
BNC liittimessä on ideana oikeanlainen impedanssisovitus. Välissä oleva adapteri ei ainakaan paranna tilannetta. Itse vaihdoin soittimen digitaaliulostulon RCA liittimen BNC liittimeksi. BNC liittimet ovat mekaanisesti mainioita ja lisäksi huomattavasti edullisempia kuin vastaavanlaatuiset RCA liittimet.
P
PPU
DIA,
Kas, hyvä idea. Voisin pultata tuohon wanhaan sonnyyn surutta BNC:n. Ei siis tarvitse mitään sen kummempia kytkentöjä, vain liittimen vaihto?
Kas, hyvä idea. Voisin pultata tuohon wanhaan sonnyyn surutta BNC:n. Ei siis tarvitse mitään sen kummempia kytkentöjä, vain liittimen vaihto?
DIA, tuli vaan mieleen että kun vaihdoit sitä liitintä, cd-soittimen perään, niin kuinka mahdoit kiinnitellä sen bnc-liittimen sitten sinne laitteen piirilevylle? meinaan vaan että sillä kaapelin ja liittimen välisellä impedanssisovittamisella saavutetaan kovin vähän jos laitteen sisällä kiemurtelee jotain epämääräistä kaapelia siltä liittimeltä piirilevylle... 
Muutenkin kuulostaa jo jotenkin suht. uskomattomilta minulle nämä kaapeleiden sisäänajamiset yms vastaavat.. mutta eipä kai siinä, jos porukka silleen tykkää harrastella
Olisi kyllä pelkästään fiksua jos noista rca-liittimistä luovuttaisiin kokonaan digitaalisen signaalin vetämisessä, ja käytettäisiin vaikka niitä bnc:tä. Varmaan olisivat ihan riittäviä, ollen samalla myös edullisia ja kuten dia sanoikin, myös mekaanisesti parempia vaikka ovatkin RF-mielessä vaan kohtalaisia.
Tuosta lähettävien laitteiden (pyörittimien) välisistä eroavaisuuksista tuli mieleen tämä:
http://members.chello.nl/~m.heijligers/DAChtml/jittermeas/jitter.html
Eli kyllä se pyöritinkin ilmeisesti jossain määrin voi vaikuttaa signaalin ajoitusvirheen ja kohinan kautta siihen miltä vastaanottopään DA-muunnoksen jälkeinen ääni kuulostaa, riippuen sitten siitä mikä on korvan herkkyys minkäkin tyyppiselle virheelle, ja miten immuuni vastaanottopään laite on em. häiriöille. Nykyään ainakin mainosmiesten puheiden perusteella on jonkinverran saatu aikaan kehitystä tuossa jitterinsietokyvyssä, mutta niihin puheisiinhan ei voi luottaa, että pitäis olla ihan faktaa ennenkuin tuosta osaa mitään sanoa..
Tällaisia ajatuksia vaan tällä kertaa tuli mieleen.
Muutenkin kuulostaa jo jotenkin suht. uskomattomilta minulle nämä kaapeleiden sisäänajamiset yms vastaavat.. mutta eipä kai siinä, jos porukka silleen tykkää harrastella
Olisi kyllä pelkästään fiksua jos noista rca-liittimistä luovuttaisiin kokonaan digitaalisen signaalin vetämisessä, ja käytettäisiin vaikka niitä bnc:tä. Varmaan olisivat ihan riittäviä, ollen samalla myös edullisia ja kuten dia sanoikin, myös mekaanisesti parempia vaikka ovatkin RF-mielessä vaan kohtalaisia.
Tuosta lähettävien laitteiden (pyörittimien) välisistä eroavaisuuksista tuli mieleen tämä:
http://members.chello.nl/~m.heijligers/DAChtml/jittermeas/jitter.html
Eli kyllä se pyöritinkin ilmeisesti jossain määrin voi vaikuttaa signaalin ajoitusvirheen ja kohinan kautta siihen miltä vastaanottopään DA-muunnoksen jälkeinen ääni kuulostaa, riippuen sitten siitä mikä on korvan herkkyys minkäkin tyyppiselle virheelle, ja miten immuuni vastaanottopään laite on em. häiriöille. Nykyään ainakin mainosmiesten puheiden perusteella on jonkinverran saatu aikaan kehitystä tuossa jitterinsietokyvyssä, mutta niihin puheisiinhan ei voi luottaa, että pitäis olla ihan faktaa ennenkuin tuosta osaa mitään sanoa..
Tällaisia ajatuksia vaan tällä kertaa tuli mieleen.
M
mmetsala
Sinänsä ei ole mielestäni kovinkaan yllättävää, että lähtökohtaisesti pro-sovelluksiin suunniteltu da-muunnin ei miellytä Linn/Naim -akselin kuuntelijaa. Erikoista on vain Ossin tapa vetää johtopäätöksiä yleensä erillisistä da-muuntimista yhden kokeillun laitteen perusteella. Sillä olettettavasti muuntimissa on keskimäärin yhtä paljon eroja kuin "yhden laatikon" cd-soittimissa.
Jospa tämä on käänteistä markkinointia. Ossi haukkuu da- muuntimensa tietäen, että jotkin saattavat pitää siitä. Pojat sitten kilvan kehuu muunninta ja Ossi hieroo käsiään tilausten toivossa.
Miksi et vastaa kysymyksiini kaapeloinnista Ossi. Jospa muunnin onkin loppupelissä täysi susi, tiedän tuon vasta puolen vuoden päästä.
Miksi et vastaa kysymyksiini kaapeloinnista Ossi. Jospa muunnin onkin loppupelissä täysi susi, tiedän tuon vasta puolen vuoden päästä.
P
PPU
Ette kai te(kään) halua olla alakastia jolle myydään pa*kaa
http://www.pinkfishmedia.net/forum/showpost.php?p=327273&postcount=122
>
http://www.pinkfishmedia.net/forum/showpost.php?p=327273&postcount=122
>
Toisinkuulija
Kaupallinen toimija
- Liittynyt
- 31.7.2006
- Viestejä
- 1 490
Hei! Kuulkaas nyt, olen testannut useita kertoja DAC1:stä eri pyörittimillä, eri DAC1:llä ja eri liittimillä. Siis optisella ja koaksiaalisella sisääntulolla. Toki, DACin ja soittimen yhteensovittaminen saattaa olla varsinaista taidetta. Mutta toisaalta, kuten jo sanoin, kyllä siitä elkeet havaitsee, jos musikaalisuutta on tiedossa.
Havaintoni on varsin vahvasti vahvistettu PFM:n innokkaassa keskustelussa. Hifistit tykkää, kuin hullu puurosta. Ne, jotka kuulevat musikaalisen laadun, eivät ole innoissaan.
Tämä ei suinkaan tarkoita, että kaikki erilliset DACit olisivat sama juttu. Itse lähtisin tutkailemaan vanhaa Numerikia maailmalta, jos haluaisin erillisen DACin. Siitä voi olla varma, että myös musikaalisuus on kunnossa. Mutta huom! Siitäkin valmistaja on luopunut. Mutta on sitä kautta täysin selvää, että otsikon kysymys, onko eroja, saa vastauksen, on aivan varmasti eroja D/A muuntimissa.
Ulkoinen DAC saattaa todella olla haaste, johon ei ole syytä mennä. On saatavana integroituja soittimia, joilla pääsee varmemmin hyviin lopputuloksiin, luultavasti parempiinkin, ja toisinaan vielä edullisesti. Sitä paitsi vähemmän laatikoita ja piuhoja.
Ossi
Havaintoni on varsin vahvasti vahvistettu PFM:n innokkaassa keskustelussa. Hifistit tykkää, kuin hullu puurosta. Ne, jotka kuulevat musikaalisen laadun, eivät ole innoissaan.
Tämä ei suinkaan tarkoita, että kaikki erilliset DACit olisivat sama juttu. Itse lähtisin tutkailemaan vanhaa Numerikia maailmalta, jos haluaisin erillisen DACin. Siitä voi olla varma, että myös musikaalisuus on kunnossa. Mutta huom! Siitäkin valmistaja on luopunut. Mutta on sitä kautta täysin selvää, että otsikon kysymys, onko eroja, saa vastauksen, on aivan varmasti eroja D/A muuntimissa.
Ulkoinen DAC saattaa todella olla haaste, johon ei ole syytä mennä. On saatavana integroituja soittimia, joilla pääsee varmemmin hyviin lopputuloksiin, luultavasti parempiinkin, ja toisinaan vielä edullisesti. Sitä paitsi vähemmän laatikoita ja piuhoja.
Ossi
Oikein.Mielestäni tässä taas törmätään tuohon pyörittimeen.Sen laatua ei voi väheksyä.Kaikki Cd soittimet ei ole riittävän hyviä tai sopivia pyörittimiksi.Ei välttämättä kalliskaan soitin sovi monellekaan dacille tuohon tarkoitukseen.Se kuuluu äänen epämääräisyytenä.Erilliset pyörittäjät ilman da muunninta ovat aika kalliita,yleensä tuhdin panssarilaivan näköisiä.Ne on nimenomaan suunniteltu huomioimaan dacien eri oikut.Toisinkuulija sanoi:
Tietenkin,jos ei halua kuulla äänestä sitä viimeistä silausta,pyörittimen virkaa kelpaa hoitamaan mikä vain.Mutta silloin ei pidä kummastella,jos setin ääni ei pysy kurissa eri levyillä.Yleensä kompromissattu yhdistelmä soittaa tietyt levyt hyvin,mutta sitten tulee ongelmalevy,myös levyn luennan kannalta.Patu sanoi:
Tarkoitan.ettei kaikki äänilähteet mielestäni selvitä levyä kuunneltavasti varsinkaan isommilla tehoilla,joita itse käytän.Lukuvirheet kuuluvat äänessä.Kirjaston levyt varsinkin on monelle laserille todellinen koetinkivi.
Sen mitä tuota hommaa on töikseen puuhannut olisin sitä mieltä ettei ehjän levyn lukemisessa ole minkäänlaisia ongelmia. Tähän pystyy muutaman kympin romppuasema suurilla nopeuksilla. Virheelliset, likaiset tai naarmuiset levyt on sitten asia erikseen.
Jos tuota lukemisen luotettavuutta haluaa käytännössä pohtia yksi esimerkki on ihan minkä tahansa softan asentaminen rompulta tietokoneelle. Asennusohjelma ei kysele mitään nopeuksia vaan laulattaa dataa kovalevylle sillä vauhdilla kuin romppuasema ehtii sitä lukemaan. Ja ne ohjelmat ei toimi jos sinne alkaa järjestelmällisesti tulla lukuvirheitä.
Tässä suhteessa tuo datan saaminen levyltä ei pitäisi olla millekään soittimelle ongelma. Mitä sille tapahtuu sitten sen jälkeen on toinen juttu. Digitaalikaapeleiden soundieroista tulee mieleen lähinnä se miksei näitä ole saatavilla digitaalisessa maailmassa muille elämän alueille? RJ-45 on himpula liitin ja johto edukasta datapiuhaa modeemin ja verkkokortin välillä. Saisinko koneelleni harmaan arjen sijaan valoisampia uutisia jos korvaisin johdon jollain laadukkaammalla? Taitaa audiopuoli olla ainoa jossa asiaa vakavasti edes harkitaan. Lieneekö kuvapuolellakaan tämän tyyppistä ajattelua?
Jokainen käyttää tietenkin aikansa ja rahansa kuten parhaaksi katsoo. Eihän se minulle kuulu. Omaa vaatimatonta pohdintaahan tuo vain on...
Jussi
Jos tuota lukemisen luotettavuutta haluaa käytännössä pohtia yksi esimerkki on ihan minkä tahansa softan asentaminen rompulta tietokoneelle. Asennusohjelma ei kysele mitään nopeuksia vaan laulattaa dataa kovalevylle sillä vauhdilla kuin romppuasema ehtii sitä lukemaan. Ja ne ohjelmat ei toimi jos sinne alkaa järjestelmällisesti tulla lukuvirheitä.
Tässä suhteessa tuo datan saaminen levyltä ei pitäisi olla millekään soittimelle ongelma. Mitä sille tapahtuu sitten sen jälkeen on toinen juttu. Digitaalikaapeleiden soundieroista tulee mieleen lähinnä se miksei näitä ole saatavilla digitaalisessa maailmassa muille elämän alueille? RJ-45 on himpula liitin ja johto edukasta datapiuhaa modeemin ja verkkokortin välillä. Saisinko koneelleni harmaan arjen sijaan valoisampia uutisia jos korvaisin johdon jollain laadukkaammalla? Taitaa audiopuoli olla ainoa jossa asiaa vakavasti edes harkitaan. Lieneekö kuvapuolellakaan tämän tyyppistä ajattelua?
Jokainen käyttää tietenkin aikansa ja rahansa kuten parhaaksi katsoo. Eihän se minulle kuulu. Omaa vaatimatonta pohdintaahan tuo vain on...
Jussi
Itse en puhu niinkään digikaapeleiden,vaan digiliitäntöjen sointieroista.Mikä näistä liitännöistä kuulostaa laajakaistaisimmalta?Jos muuntimessa on mahdollisus verrata niitä äänilähteen vastaavan liitännän kanssa ilman sovittimia,kokeilu ei vaadi kovin paljon.Jussi Toivanen sanoi:
Olen itse kokeillut erilaisia äänilähteitä omaan daciini.Valitsin sellaisen,joka ei oikuttele luennassa.Kun hyllyssä on monta sataa cd:tä,vaadin laserilta muutakin,kuin moitteettomat mittaukset.
Toivanen on eri mieltä,kuin eräät piirit jenkeissä,joiden mukaan levynlukijan osuus cd:n kokonaisäänestä on jopa 40 prosenttia.Siellä pitävät laitteista,jotka tukevat levyn luentaa eri tavoilla.
Digikaapelilta vaadin vain,että se on järeästi tehty,enemmän kuin muutamalla säikeellä kyhätty ohut johto,jollainen menee helposti mutkalle.
Eräs kaverini kuuntelee Transparentin lähes ranteen paksuisella refe-digijohdolla.Sen soinnin pitäisi jokaisen epäilijän itse kuulla.