Oikea ja väärä resoluutio?

sepi_3.0

Hifiharrastaja
Liittynyt
30.10.2006
Viestejä
18 896
Kaupunki
Pjongjang
On sanottu, että setti pitää olla tasapainossa. Varsinkaan kaiuttimet eivät saisi olla "liian" erottelevat jolloin paljastuvat mahdolliset etupään puutteet ja virheet. Detaljit voivat jopa ylikorostua joillakin kaiuttimilla, joten kaiuttimien vaihto huonompiin parantaa kokonaisuutta. Täh?

Jos kuuntelette kaikin puolin erinomaista vierasta kokonaisuutta niin mistä tiedätte onko setti balanssissa ja jos ei, niin minkä osan piikkiin menee suurin kunnia toiston loistavuudesta/ mikä on ketjun heikoin lenkki?

Itse en ole vielä törmännyt kaiuttimiin jotka paljastavat äänitteestä liikaa yksityiskohtia ja jotka kertovat ehjän cd-soittimen toimivan pullonkaulana. Jos tiedätte tällaisia kaiuttimia olevan niin kertokaa ihmeessä minullekin.
 
Jotta kaiuttimet voisivat toistaa liikaa yksityiskohtia on niitä oltava liikaa äänitteessä. Näin tuskin kuitenkaan on. Paremminkin niitä tallentuu vähintään vähän vähemmän kuin alkuperäisessä esityksessä oli eli jotain jää matkan varrelle. Tämä tietty vain akustisella musiikilla.

Eriasia sitten on se että monet hifiin vihkiytymättömät (muutkin kukaties) häkeltyvät kun laitteisto paljastaa kaikki detaljit. Monasti olen kuullut lausahduksen että enpä tiennytkään että "noin paljon soittimia" tutussa musiikissa. Jotkut saattavat jopa arvostaa helpompaa kuuntelukokemusta. Silloin kaiuttimet voivat olla syypää "liikaan" resoluutioon.

Mikä on heikoin lenkki selviää lopulta vain kokeilemalla ja vertailemalla muutoksia.
 
sepi_1 sanoi:
On sanottu, että setti pitää olla tasapainossa. Varsinkaan kaiuttimet eivät saisi olla "liian" erottelevat jolloin paljastuvat mahdolliset etupään puutteet ja virheet. Detaljit voivat jopa ylikorostua joillakin kaiuttimilla, joten kaiuttimien vaihto huonompiin parantaa kokonaisuutta. Täh?

Sanoisin, että menee äänitysten piikkiin tämä. Itse kasaan laitteistoani levyhyllyni mukaan, enkä päinvastoin. Toinen voi harrastaa toisinkinpäin. Olen varma, että hyllystäni löytyy esim. sellaista rockkia missä säröä käytetään surutta. Olen varma, että liian erottelevat kaiuttimet tekevät kuunteluelämyksestä tällöin kenties hieman epämiellyttävää, joten siinä mielessä kajarit voivat tosiaan olla mielestäni "liian hyvät"..

Jos kuuntelette kaikin puolin erinomaista vierasta kokonaisuutta niin mistä tiedätte onko setti balanssissa ja jos ei, niin minkä osan piikkiin menee suurin kunnia toiston loistavuudesta/ mikä on ketjun heikoin lenkki?

Vierailuillani olen ainakin itse kuunnellut kokonaisuutta ja itse demoa:jan kerrontaa laitteistostaan ja valinnoistaan, hänen soittaessaan hänen levyjään. Minun levyjä soitettaessa olen pohtinut vain lähinnä, notta sopisiko tämäntyyppinen kokonaisratkaisu minulle? Olen yrittänyt vierailla mahdollisimman "erityylisten" - kokonaisuuksien luona, saadakseni itselleni enemmän tietoa hyvää ja huonoa erilaisten harrastamistyylien välille. Flättärit, putket, laajakaistat, tiukka vaste analyyttisyydessään, monikanava digiä tekniikan huipulta jne.

Tarkoitan tällä, etten omaa itse niin tarkkaa kuuloa/kokemusta, että voisin vieraan setin äärellä analysoida eri osasten merkitsevyyttä siinä setissä. Muuten arvostan hifissä kaiuttimien merkityksen korkeimmaksi ja lopun "hienosäädöksi", näin pähkinänkuoressa ilmaisten..

Itse en ole vielä törmännyt kaiuttimiin jotka paljastavat äänitteestä liikaa yksityiskohtia ja jotka kertovat ehjän cd-soittimen toimivan pullonkaulana. Jos tiedätte tällaisia kaiuttimia olevan niin kertokaa ihmeessä minullekin.

Ei sellaisia oikein meikäläisen mielestä olekaan. Kaiuttimia siis. Voi olla itsekullekin liian kirkkaita/tummia/suurpiirteisiä/verhoutuneita jne. Mutta sellaisia ei ole mitkä paljastaisivat äänitteestä liikaa. On vain mielestäni sellaisia äänitteitä, joiden parissa todella analyyttiset kaiuttimet, eivät ehkä tarjoa mieluisaa kuuntelu-elämystä. Jälleen kerran kuulijasta kiinni tämä homma. Silloin kuuntelija valitsee ne omat kaiuttimensa sen levyhyllyn mukaan, kompromissiksi, kuten aina tässä harrastuksessa. IMHO! :)

Matti.
 
Matti Lehtinen sanoi:
Sanoisin, että menee äänitysten piikkiin tämä. Itse kasaan laitteistoani levyhyllyni mukaan, enkä päinvastoin. Toinen voi harrastaa toisinkinpäin.
Mulle värkkien parantamisen motiivi on ollut saada hyvät äänitteet soimaan entistä luonnollisemmin ja nautittavammin. Siihen kuuluu myös kaikkien yksityiskohtien toistuminen niin hyvin kuin mahdollista.

Sille nyt ei voi mitään että vertailukohdan parantuessa laatuhaitarin loppupään levyt kuulostavat suhteessa entistä surkeammilta. Eivät nekään todellisuudessa kuulosta paremmilta huonommilla laitteilla.

Tarkkasilmäisimmät ovat huomanneet mun "laitteistohierarkia"-julistusten "resistanssina" toimimisen. Se kun on mulle se ja sama mistä sitä resoluutiota saa, kunhan sen saa "halvalla". Puolivillaisten pönttöjen kaveriksi on turha etsiä erottelua ihmesoittimista kun parempaan lopputulokseen on oikotie. No tästä taisikin tulla "loppupää ensin"-julistus, mutta mahtuuhan näitäkin joukkoon eikä lukemiseen tarvita tuntia :D
 
sepi_1 sanoi:
Se kun on mulle se ja sama mistä sitä resoluutiota saa, kunhan sen saa "halvalla". Puolivillaisten pönttöjen kaveriksi on turha etsiä erottelua ihmesoittimista kun parempaan lopputulokseen on oikotie.

Tällaista oikotietä en ole vielä itse löytänyt. Tai kuvittelinhan minä 5 vuotta sitten löytäneeni, mutta pahasti tuo meni pieleen. Laitteiston tasapaino on yksi laadukkaan äänentoiston (ja musiikin ja resoluution yhteiselon) lähtökohtia. Voisitko siis valottaa esimerkin avulla asiaa hieman tarkemmin?

Tyypillisesti kasettiradioille tuotetut äänitteet soivat paremmin heikompaa resoluutiota tarjoavista laitteista. Syykin on luonnollinen. Audiofiileille tuotetut taas päinvastoin eivät toimi alkuunkaan kasettimankoista. Tähänkin on luonnollinen selitys.
 
Jani P sanoi:
Tällaista oikotietä en ole vielä itse löytänyt. Tai kuvittelinhan minä 5 vuotta sitten löytäneeni, mutta pahasti tuo meni pieleen. Laitteiston tasapaino on yksi laadukkaan äänentoiston (ja musiikin ja resoluution yhteiselon) lähtökohtia. Voisitko siis valottaa esimerkin avulla asiaa hieman tarkemmin?


Olen samoilla linjoilla, pelkistetysti; basso, keskialue ja diskantti oikeassa suhteessa toisiinsa. Ei korostumia eikä vaimentumia, tämähän olisi se ihanne tila jos ns. balanssia haetaan. Asiaa mutkistaa kunkin subjektiiviset mieltymykset ja sitten ollaankin eipäs juupas teemassa.

Esim. ylikorostunut diskantti tuo mukanaan illuusion "tarkkuudesta" vaikka asialla ei sinänsä ole mitään tekemistä aiheen kanssa.

Minulle tuo tarkkuus on nimenomaan balanssia eri toistoalueiden välillä ja varsin usein koen musiikin hieman "pehmeänä" ilman kuunteluväsymystä.

Tärkeää on myös riittävä dynamiikka. Erityisesti alarekisterin vaimentumat ja huonot hyötysuhteet ärsyttävät monissa nyky kaiuttimissa. Toistosta tulee näin ohut ja pistävä, jotkut sanovat "tarkka".

Meillä soi klassinen ja akustinen jazz, eipä juuri muu.
 
Coltrane sanoi:
Tärkeää on myös riittävä dynamiikka. Erityisesti alarekisterin vaimentumat ja huonot hyötysuhteet ärsyttävät monissa nyky kaiuttimissa. Toistosta tulee näin ohut ja pistävä, jotkut sanovat "tarkka".

Olen jollain oudolla perusteella kuvitellut, että tarkkuus on koko äänialuetta koskeva ominaisuus.

t. jjahifi
 
Se on kai kaikille selvää että balanssia muuttamalla voi luoda mielikuvia tarkkuudesta tai pehmeydestä. Tässä tapauksessa jopa korrelaatio kuulohavaintojen ja mittaustulosten välillä löytyy. Minä arvostan tasapainoista balanssia, sillä se antaa mielestäni parhaiten tilaa musiikille. Yksittäisille asioille voi joku toinen tapa olla parempi, mutta minä kuuntelen kokonaisuutta.
 
jjahifi sanoi:
Olen jollain oudolla perusteella kuvitellut, että tarkkuus on koko äänialuetta koskeva ominaisuus.

t. jjahifi

Näin se meneekin. Jos kaiutinpää ei toista koko äänialuetta sävykkäästi, tarkasti ja vielä ilman kompressiota niin ei siitä voi syyttää cd-soitinta tai välijohtoa. Korostunut diskantti voi saada aikaan tuntemuksen kilkutusten erottelusta vaikka kyse on vain niiden määrästä. Sävyllistä erottelua ei korostuma lisää millään taajuudella.

Ehkei "loppupää ensin" ole oikotie mutta se ei ole myöskään vastaava kiertotie kuten panostamalla aluksi turhia alkupäähän. Ei sitä voi perustella sillä että vaihdetaan ne kaiuttimet vuosien päästä parempiin mutta soitin riittää eläkepäiviin asti. Kokonaisuudesta pitää saada heti niin paljon iloa kuin budjetti mahdollistaa.

Jos kaiutin ei ole ketjun tärkein lenkki niin miksi se on kuitenkin avattaren suosituin kuvauskohde :D
 
Jos sointitasapaino, basson, keskiäänen ja diskantin oikea suhde toisiinsa on äänentoistolaitteistoa kasatessa tavoiteltavin ja tärkein asia, niin on hyvin ymmärrettävää, että kaiutinta pidetään laitteiston tärkeimpänä lenkkinä.
 
sepi_1 sanoi:
Ehkei "loppupää ensin" ole oikotie mutta se ei ole myöskään vastaava kiertotie kuten panostamalla aluksi turhia alkupäähän. Ei sitä voi perustella sillä että vaihdetaan ne kaiuttimet vuosien päästä parempiin mutta soitin riittää eläkepäiviin asti. Kokonaisuudesta pitää saada heti niin paljon iloa kuin budjetti mahdollistaa.

En ymmärrä ajatusta turhasta panostuksesta alkupäähän? Jos äänenlaatu paranee (eli musiikin nautittavuus lisääntyy), niin ei kai silloin ole turhasta panostuksesta ollut kysymys? Oletan nyt siis että äänenlaadun parannus on harrastajalla tavoitteena. Muussa tapauksessa kyse ei kai ole hifiharrastuksesta?
 
Kun huokealla kotiteatterisetillä kuunteleva suunnittelee parantavansa äänentoistoa etupään muutoksilla niin se on mun mielestä hätävarjelun liioittelua ja se ei tarjoa parasta vastinetta rahoille.

Niin kauan kun singnaalia ei vahvisteta tai muunneta kuultavaksi ääneksi on virhemahdollisuutet varsin pieniä. Kuuntelupaikalle kantautuva lopullinen huonevaste sitä vastoin on suurimmaksi osaksi riippuvainen kaiuttimista. Siinä sekä rytmi että melodia helpoiten sössiytyy :D
 
sepi_1 sanoi:
Kun huokealla kotiteatterisetillä kuunteleva suunnittelee parantavansa äänentoistoa etupään muutoksilla niin se on mun mielestä hätävarjelun liioittelua ja se ei tarjoa parasta vastinetta rahoille.

Entä jos se kuitenkin tarjoaa ostajalleen parasta vastinetta? Ei kai harrastajia tarvitse tässä suhteessa paimentaa. Jokainen (etenkin täysi-ikäinen) on varmasti pätevä tekemään omien korviensa avulla tarvittavat päätökset. Tämä on minun mielipiteeni.
 
Lasketaanko rhythmi resoluutioon?

i

Siis sen toistuminen
vai onko se jo annettuna,muuttumattomana.

Epäilen suuresti.
Suuresti epäilen.
tuo yläalueen "pinpoint"
voi
antaa vaikutelman tarkkuudesta.
 
halvalla kotiteatterivahvistimella kuunteleva tuskin hyötyy hirveästi niin alku- kuin loppupäähänkään satsaamisella. varsinkin jos vaihtoehtona olisi paneelikaiuttimet, satsaisin mielummin parempaan sourceen.
 
Jani P sanoi:
Entä jos se kuitenkin tarjoaa ostajalleen parasta vastinetta? Ei kai harrastajia tarvitse tässä suhteessa paimentaa. Jokainen (etenkin täysi-ikäinen) on varmasti pätevä tekemään omien korviensa avulla tarvittavat päätökset. Tämä on minun mielipiteeni.
Siinä saa olla varsinainen kultakorva jos kuulee parasta vastinetta saatavan panostamalla soittimeen enemmän kuin kaiuttimiin.

Vain omiin korviin kannattaa luottaa eikä mihinkään paimentolaiskirjeisiin, oli ne sitten kirjoittanut kuka ja missä maassa tahansa. Tästä varmaan suurin osa on samaa mieltä?
 
sepi_1 sanoi:
Siinä saa olla varsinainen kultakorva jos kuulee parasta vastinetta saatavan panostamalla soittimeen enemmän kuin kaiuttimiin.

Haluaisin tietää millä tavalla määrittelet vastineen? Jos laadukas cd-soitin maksaa esimerkiksi 2000 euroa, niin onko silloin esimerkiksi 1000 euron kaiuttimien (ja 500 euron cd-soittimen) omistajalle vastinetta ajatellen parempi vaihtaa kaiuttimet 2000 euron versioihin. Jos on niin miksi?
 
sepi_1 sanoi:
On sanottu, että setti pitää olla tasapainossa. Varsinkaan kaiuttimet eivät saisi olla "liian" erottelevat jolloin paljastuvat mahdolliset etupään puutteet ja virheet. Detaljit voivat jopa ylikorostua joillakin kaiuttimilla, joten kaiuttimien vaihto huonompiin parantaa kokonaisuutta. Täh?

Jos kuuntelette kaikin puolin erinomaista vierasta kokonaisuutta niin mistä tiedätte onko setti balanssissa ja jos ei, niin minkä osan piikkiin menee suurin kunnia toiston loistavuudesta/ mikä on ketjun heikoin lenkki?

Itse en ole vielä törmännyt kaiuttimiin jotka paljastavat äänitteestä liikaa yksityiskohtia ja jotka kertovat ehjän cd-soittimen toimivan pullonkaulana. Jos tiedätte tällaisia kaiuttimia olevan niin kertokaa ihmeessä minullekin.
Mielestäni tasapaino pitää löytyä tarkkuudessa koko käytettävällä äänialueella, ja tämä osaltaan myös synnyttää oikeanlaista koherenssia, johon vaikuttaa myös äänen esille tulo instrumenttien koon suhteena toisiinsa ja äänikuvan muodostuskin.
Koherenssihan oikeastaan tekee musiikista joko helpon tai vaikean ymmärtää kokonaisuutena.
Kannattaa siis miettiä mitä muutoksia tulee koherenssiin, kun vaihdetaan pelkkää kaiutinta?

Tarkkuutta koko äänialueella itseasiassa juuri tarvitaan(jotta siis tajuamme mitä musiikissa tapahtuu), joten kaiutin pitää myös toimia mahdollisimman kiinteästi, johon taas vaikuttaa laitteiston alkupää erittäin paljon.
Äänialueen kasvaessa, (eli kun kaiutinta vaihdetaan) koherenssi voi muuttua, jos esim. tarkkuus ei ole enää tasapainossa koko äänialueella. Tällöin ääni ei toimi enää niin kiinteästi ja musiikista jää ikäänkuin elementtejä pois ja samalla jotkut muut asiat korostuu.
Basson, keskialueen ja diskantin tasainen määrä ei varsinaisesti takaa tasapainoa jos jokin osa on siis tarkempi kuin joku toinen.

Tasapainoinen tarkkuus koko äänialueella on huomattavasti helpompi toteuttaa suppeammalla äänialalla, joten siksi pienempiä ja usein vaatimattomampaa panostusta suositellaan kaiuttimiin.
 
Tawe sanoi:
halvalla kotiteatterivahvistimella kuunteleva tuskin hyötyy hirveästi niin alku- kuin loppupäähänkään satsaamisella.

En yleistäisi noin rankasti tai sitten tuo oma ikivanha AV-vahvistin on hintaluokkansa paremmasta päästä. Kokeilin tuota vahvistinta joskus pakettistereoiden kaiuttimilla, tukkoinen ja huono oli ääni. Sitten tässä kävi kuunneltavana muutama kaiutinpari, ääni oli paljon parempi. Kun lopulta vielä vaihdoin dvd-soittimen tilalle vanhan cd-soittimen, tuli tarkkuutta ja erottelua lisää. Väli- ja kaiutinkaapeleiden vaihdoilla tuli vielä lisää parannusta. Ehkä olen tällä tielläni vasta polun alussa, mutta pääasia että parannus on huomattu.
 
rajani, anteeksi, ei ollut tarkoitus yleistää liikaa. moukkunen tuossa jo kertoikin mitä ajoin takaa. perussetti x toden.näk. huononee lisäämällä siihen huippukaiuttimet, lisäämällä huippusourcen tod.näk. ei huonone.
 
Back
Ylös