"Oikea" ääni

Olen kyllä nyt erillisen viestin kanssa tyystin eri linjoilla! Tampere Jazz Happening lähestyy, ja itse menen tarkastelemaan varmaankin pe 31.10 klo 20.00 ja 23.00 konsertteja. Siellä soi vain vääriä ääniä, koska mitään flattari-soittajia ei ole vielä keksittykään. Mitään oikeellisuutta ei ole siinäkään, että musiikki varmasti ei ole melodista kokoaikaa & pään nyökyttely tahi mukana laulaminen tulee olemaan äärimmäisen hankalaa! Ilmoittelen sitten tästä musiikin vääristelystä eteenpäin heti kun keksin mikä virallinen taho näitä hoitaa. Mutta on se jumantsuka väärin kun ilveillään musikaalisuuden ilveellä näin! Nimeän tällaisen anti-musikaalisuuden "taiteellisuudeksi". Kaikkien tulisi ymmärtää että tällainen taiteellisuus on osa pahan-akselia! Jos joku muukin on tulossa tänne niin tulkoon tervehtimään, että voimme liittoutua pahan-akselia vastaan!
Hallelujah! -Cpl. Salo
 
Kyllä minusta ainakin live-esitykset kuulostavat lievästi sanottuna karseilta. Pari kertaa olen ollut festareilla ja en tahtonut saada kunnolla edes selvää sanoista, jos en kappaletta tuntenut. Bassot todella pehmeitä ja ihan älytön potku. En löydä muuta positiivista, kuin auktoriteetti tietyllä tavalla.
 
Ymmärrän täysin edellä olevaa huomiota. Josksu käy juurikin noin, joka pistää miettimään mitä äänimies on miettinyt, jos mitään. "Artisti maksaa" kuten sanotaan musiikkihan siinä kärsii. Todellinen live joka lisäisi jotain merkitsevää musiikkiin pitäisi olla joko a) akustista live musiikkia hyvin suunnitellussa (intiimissä) tilassa ilman sähköistä vahvistusta tai b) äärimmäisen onnistunut & harvinainen vahventaminen. Siksi cd:t ovat hyvä keksintö oli hra. Cage niistä mitä tahansa mieltä!
 
Festarit nyt on mitä on, saati sitten jossain kauppakeskuksen kaikuisessa aulassa hoidetut pikkukeikat. Itse olen kuullut perus pa-laitteistosta kaikin puolin nautinnollista ja hienoa ääntä mm. Tommy Emmanuelin keikalla. Kyseessä oli Turun konservatorion pääsali.
 
En ole enää vuosiin (tai kohta vuosikymmeniin) hakenut koti kuuntelussa "oikeaa" ääntä. Kuuntelen levyjä. Ei ole vielä vahvistimessa sävysäätöjä mutta mietinnässä on joku 50-luvun Leak, Marantz, Fisher tai joku sellainen etuvahvistin. Miten hyvältä saundasikaan baarin vanha jukeboxi. Tinkimätön äänentoisto! Olen silti Hifiharrastaja.
Keikoilla tulee sitten kuunneltua "oikeaa" ääntä ja joskus surkeita PA-laitteita. Parasta meikäläisen musiikkimakuun (blues ja muut roots musat) sopivaa ääntä kuulee keikoilla jossa kitarat, basso (vahvistimet) ja rummut jätetään mikittämättä ja laulu tulee pelkistä laulukamoista (PA).
 
Paras soundinen live-keikka mikä on tullut vastaan oli Jolly Jumpers Kuudenella Linjalla. Ei liian lujaa volyymia, mutta kuitenkin tarpeeksi ettei ollut mitään loungemusaa. Sanoista ja melodioista sai selvän ja musa vei mukanaan vaikkei ollut kuullut levyltä kuin muutaman biisin aikaisemmin. Kerrassaan hieno ja intiimi meininki.

Tavastia taaseen usein tarjoilee basso-yber-alles-soundia, jonka alta ei kuule niin solistia kuin oikein mitään muutakaan. Toki toimii jos musalajina kauhea jyrä/biitti ja tarpeeksi promilleja hatussa...

Mutta kuten joku sanoikin, turha edes yrittää hakea hifikamoistaan live-soundia. LP/CD tuotetaan ja masteroidaan ihan eri meiningillä enivei. Kunhan omaan sukkaan soundi kolahtaa :)
 
Joskus ollaan kavereitten kanssa mietitty samaa mikä on se oikea saundi. Konserteissakaan sitä ei välttämättä saa jos on mikaukset pielessä tai tilan akustiikka rikkoo kaiken. Ehkäpä se oikea ääni on itse kullekin se oma saundi mitä jaksaa kuunnella ja mistä tykkää. Toiset (kuten minä) tykkää vahvasta ja napakasta bassosta sekä sellaisesta putkilaitteiden pehmeudestä ja avarasta soinnista. Toiset tykkää skarpista ja erottelevasta saundista, jotkut kuivasta ja nasaalista saundista.

Nämä saundithan yleensä muuttuvat viimeistään kaiuttimien vaihdolla tai tilan vaihtumisella jolloin taas tuunataan settiä sopivaksi. :)
 
No nythän mä tiedän ketä ne keikoilla soundeista tyyliin "ei kuulu toi triangeli narikkaan kunnolla!" valittavat on: Flättäreitä!
 
Nykis sanoi:
Absoluuttisesti Oikean Äänen määritelmä on yksinkertainen: mahd. suora huonevaste, mahd. vähillä muilla epälineaarisuuksilla.

Ei pitäisi olla vaikeaa mutta näkyy olevan.

Ihanko vaakasuora, MaveHolic? Ja miten mitattuna?
 
HiFi sanoi:
Joskus ollaan kavereitten kanssa mietitty samaa mikä on se oikea saundi. Konserteissakaan sitä ei välttämättä saa jos on mikaukset pielessä tai tilan akustiikka rikkoo kaiken. Ehkäpä se oikea ääni on itse kullekin se oma saundi mitä jaksaa kuunnella ja mistä tykkää. Toiset (kuten minä) tykkää vahvasta ja napakasta bassosta sekä sellaisesta putkilaitteiden pehmeudestä ja avarasta soinnista. Toiset tykkää skarpista ja erottelevasta saundista, jotkut kuivasta ja nasaalista saundista.
Nämä saundithan yleensä muuttuvat viimeistään kaiuttimien vaihdolla tai tilan vaihtumisella jolloin taas tuunataan settiä sopivaksi. :)

Joo tota on mietitty täälläkin, tuota "oikeaa ääntä" Hakusessa se on varmaan jatkossakin. Eli harrastus siis yhä jatkuu vaihtelevissa merkeissä. :p
Asiaa on käsitelty myös Blogissani johon kiinnostuneet ovat tervetulleet tutustumaan Kts. http://www.aanenvoima.blogspot.com/
 
Minun mielestäni keikka on aika huono, jos se kuulostaa samalta kuin hifilaitteiden kautta kotisohvalla. Mitä järkeä on silloin edes lähteä katsomaan bändiä/artistia? Ainakaan keikalle? Jos bändin/artistin näkeminen on syy, niin saman asian ajaisi kyseisen artistin bongaaminen kadulla/hotellissa/yms.

Jos ja kun bändi osaa vetää vetää live-session live-sessiona, niin ei tarvitse myöskään vaivata päätään sillä kuulostaako se CD/Vinyyli nyt varmasti tältä kotonakin, vaan voi huoletta keskittyä nauttimaan MUSIIKISTA ja meiningistä.
 
booyaa76 sanoi:
Minun mielestäni keikka on aika huono, jos se kuulostaa samalta kuin hifilaitteiden kautta kotisohvalla. Mitä järkeä on silloin edes lähteä katsomaan bändiä/artistia? Ainakaan keikalle? Jos bändin/artistin näkeminen on syy, niin saman asian ajaisi kyseisen artistin bongaaminen kadulla/hotellissa/yms.

No kunnon hifisti (tm) tekee tuon voidakseen verrataa ja varmistaa että laitteiston toisto on kohdallaan.

Ainoa keikka joka on kuulostanut about samalta kuin kotona oli Pink Floydin huonossa hallissa Lahdessa vetämä.
Niin, ja klassisen musiikin konsertit kyllä kuulostavat aina aika hyviltä luonnossa.

Muutenhan live-konsertti on enemmän muunlainen elämys, sen päätavoite ei rock-konsertin tapauksessa ole hyvän äänen kuuleminen.

--
 
En nyt ihan noinkaan sanoisi. Jos menen keikalle niin kyllä ainakin minä toivon että sounditkin olisivat hyvät. Aina toive ei toteudu mutta se taas on toinen juttu...ja miksei muka keikoilla voisi olla hyvä soundi? Minusta voi helposti olla jos vain salin akustiikka on suotuisa (esim. Tavastia eikä esim. Vanhan ylioppilastalon kaikukammio) ja miksaaja osaa asiansa. Itse olen kuullut kymmeniä ellei satoja soundeiltaan hyviä tai jopa loistavia keikkoja. Ja itselläni on kerrostaloeläimenä sellainen rajoite etten koskaan voi kotona aistia niitä bassoja jotka tuntuvat mutta joita ei kuule. Keikoilla voin.
 
Suurimmalla osalla rock-keikkoja volyymi on niin kova että joutuu käyttämään korvatulppia.
tämä heikentää musiikillista kokemusta aika paljon.
Toki pienimuotoisemmat tapahtumat ovat usein parempia, vikka kyllä niissäkin usein on liian kova meteli.

Ja kyllä niitä hyväsaundisiakin keikkoja on ollut, iso osa vaan tuppa olemaan ei-niin-hyviä äänentoistollisesti.

Kyllä minulle pääasia useimmissa rokkikonserteissa on fiilinki, kokemus ja osaltaan tietysti myös musiikki joka onneksi poikkeaa yleensä jonkin verran levyillä olevista taltioinneista.

Keskusteltiin tässä joku päivä vaimon kanssa siitä millianen antikliimaksi konsertti usein on, esimerkiksi oopperoista on kuullut yleensä kymmeniä maailmanluokan esityksiä, parhaita mahdollisia versioita. Sitten live-tilanteessa kun homma ei jostain syystä olekkaan aivan niin loistokas, laadukas, tai vaikkapa istumapaikka ei ole optimissaan, niin tahtomattaan tulee verrattua esitystä niihin huippuihin. Ja siinä on usein pettymys ainakin jollain osa-alueella toisasia.

--
 
Moro,

jos pitäisi mennä rock-konserttiin, hankkisin alla olevan linkin kaltaiset tulpat, vaikka 20db:n vaimennuksella... soundikin voisi olla siten inhimilisempi.

http://www.ml-suojainpalvelut.fi/mallisto.htm

Sen sijaan meillä tosiaan on Helsingin ulkopuolella(kin) (ei Finlandia, TNT:tä sinne...) hienoja saleja jossa kuulee hienoja teoksia hienosti soitettuna, ja sellaista kokemusta voi verrata laitteistoihinkin. En lähtisi vertaamaan KISS-konserttia tms. hifilaitteisiin.

Jos oikeasta äänestä puhutaan, on se mielestäni mahdollista uudelleen tuottaa hifi-laitteillakin. Täällä ei siitä sen enempää.

-Mitro
 
Mitro Koskiluoma sanoi:
Sen sijaan meillä tosiaan on Helsingin ulkopuolella(kin) (ei Finlandia, TNT:tä sinne...) hienoja saleja jossa kuulee hienoja teoksia hienosti soitettuna, ja sellaista kokemusta voi verrata laitteistoihinkin. En lähtisi vertaamaan KISS-konserttia tms. hifilaitteisiin.

Jos oikeasta äänestä puhutaan, on se mielestäni mahdollista uudelleen tuottaa hifi-laitteillakin. Täällä ei siitä sen enempää.
Samaa mieltä kuin Mitro. Akustinen orkesterimusiikki elävänä esityksenä on oma mittarini oikealle äänelle.

t. jjahifi
 
Mielestäni laitteistoa ei voi verrata elävään esitykseen, vaikka kyse olisi akustisesta musiikista hyvässä salissa ja äänityksestä samasta paikasta. Laitteistoissa on aina mielestäni niin isoja puutteita verraten live-esitykseen, että ääni tuntuu monessa mielessä vajaalta.

Esim. Kunnon salissa äänen lähtökohta, eli instrumentti on havaittavissa, mutta ääni ikään kuin liikkuu ja soi takimmaiseen nurkkaan saakka. Tila soi siis jopa aivan hiljaisissa kohdissa kaikkialla, ikään kuin ilma tuntuvasti värähtelisi herkimmissäkin kohdissa. En siis tarkoita pelkästään hurjan äänenpaineen tai voimakkaiden kohtien tuomia väristyksiä, vaan musiikki soi ja tuntuu aina joka tilanteessa.
Ääni on siis nimenomaan instrumentin aikaan saama, joka soi koko tilassa tietyllä äänenvärillä, eikä tila tule yksittäisenä elementtinä lainkaan esiin.
Samankaltaista instrumenttien soimista, levittäytymistä ja värähtelyä ei tapahdu mielestäni koskaan täydellisesti laitteiden välityksellä, vaikka joillakin laitteistoilla niitä viitteitä tuleekin enemmän esille.

Äänentoistolaitteiden vahvuus on mielestäni juuri se, että se kykenee ilmaisemaan tarkasti millaista musiikki on. Ja siitä tulee tietenkin myös suurta nautintoa. :)
 
Muuten tuosta paljolti samaa mieltä mutta yhtä asiaa ihmettelin: miten niin tila ei tule esiin livetilanteessa? Ihan samalla tavallahan se tulee esiin kuin kotonakin, kukin tila tietenkin omalla yksilöllisellä tavallaan. 22 Pistepirkko kuulostaa erilaiselta Tavastialla kuin Vanhalla, salien erilaisesta akustiikasta johtuen. Vanhalla voi kyllä kaikukammioefektiä jonkin verran pienentää menemällä kuuntelemaan ihan lavan eteen, silloin voi saada kuullakseen yllättävänkin siedettäviä soundeja. Ja kyllähän tila vaikuttaa toisellakin tasolla: Tavastiallakin on ihan eri juttu kuunnella siitä ihan lavan edestä ja sitten sieltä lipan alta peräbaaritiskin luota. Soundi on aivan erilainen.

Tottakai akustiikka vaikuttaa kuultavaan soundiin, ollaan sitten konsertissa tai kotona.
 
Eikös yleensä ole niin että rock-konsertti äänitetään niillä samoilla mikeillä joita käytetään vahvistimiin tuleviin signaaleihin? Ja klassisen musiikin konsertissa on parhaassa tapauksessa yksi stereomikki siinä seitsemännen rivin kohdalla ilmassa.

Tämä tekee sen että klassisen musiikin konsertissa, tai laajemmin noinn äänitetyssä konsertissa, tulee tallennettua akustisen tilan ääneen tekemät muutokset. Rock-konsertissa taas tyypillisesti tilan akustiikan vaikutus jää paljon pienemmäksi.

Palatakseni alkuperäiseen viestiin, näyttää siltä että yllättävän iso osa nykypäivän hifiharrastajista hyväksyy ekvalisoinnin muodossa tai toisessa. kaukasi on menty siitä 80/90-luvun taitteen puhtaasta suorasta vahvistuksesta.

--
 
Akustinen live se on referenssi täälläkin. Todellista refessiä ei tarkemmin ajateltuna voi kai muuta ollakaan?
Tässä ei liene niin suurta väliä millä soittimilla ja millaisella kokoonpanolla esitetty vaikka toki eri soittimien ja musiikin laitteistolle asettamissa vaatimuksissa eroja.
Kaikki sähköisesti vahvistettu live on "vain" äänentoistoa.
Ihan toinen asia on toki se, kaipaako mitään muuta refenssiä kuin "kuulostaa mukavalta".


Minusta kyllä laitteiston loihtimaa soundia voi parhaimmillaan verrata varsin hyvin akustisen live-esityksen soundiin. Erottelee jyvät akanoista kyllä tehokkaasti. Ja laitteisto joka on hyvä tuossa referenssiasiassa, toimii mainiosti millä tahansa tavaralla.
 
Back
Ylös