Nopeita kysymyksiä akustiikasta

Pieni raportti liittyen Denalin perjantaiseen vierailuun. Ajatuksena tehdä mittauksia, tasoitella saundia ja tutkailla huoneen akustisia ominaisuuksia. Samalla sain hyvää vinkkiä ja opetusta REWin käyttöön ja mittailuun liittyen. Siitä iso käsi Denalille. Hienoja harrastajia ryhmässä👍🙂

Saatiin mittaillut tehtyä ja huomattiin että tietyt heijastukset saattoivat olla syynä edellä mainittuhin puutteisiin. Kokeiluun jäi muutama 5 cm Ewona-levy ja pari 10 cm seinäkettä cm levyä, jotka nyt huoneen takaosassa imee takaheijastuksia. Impulssivasteessa havaittiin varsin selkeää rauhoittumista. RT60 kuvista ja korvalla todettiin, että huone vaikuttaisi olevan lähtökohdiltaan varsin hyvä.

Musiikilla ei ehditty isommin testailemaan, mutta kun itse kun oon kuunnellut, niin ensivaikutelma että ehkä saattaisi imeä liikaakin takaheijastuksia. Edessä taas aavistuksen kaikua, josta aiheutuu epäsuhdetta akustiikassa. Jos jotenkin asiaa pitäisi kuvailla sanoin, niin ikäänkuin korvat ois lukossa. Mut pitkältihän tuo on tottumuskysymyskin ja tarvii vaa miettiä lisää noita etualan heijastuksia. Katsotaan.

Ohessa kuvaa setupista. Itse mitattauksista kuvia ehkä tuonnempana.
 

Liitteet

  • IMG_20210221_100914.jpg
    IMG_20210221_100914.jpg
    126,7 KB · Katsottu: 123
  • IMG_20210221_102810.jpg
    IMG_20210221_102810.jpg
    206,6 KB · Katsottu: 113
Viimeksi muokattu:
Jos haluat vähentää demppausta takana, niin voisit kokeilla laittaa ketjuista vain toisen avonaiseksi keskelle ja laskostella toisen bassoansaksi. Ei kummoisia tee noin isossa huoneessa bassoansana, mutta parempi niin kuin viedä kokonaan pois huoneesta. Toinen vaihtoehto olisi siirtää ketjuja leveämmälle, pois keskeltä tai taitella keskellä olevat liepeet kaksikerroin pois keskeltä. Myös päinvastaista kannattaa kokeilla. Eli kaikki ketjujen materiaali olisi vain keskellä vaikkapa 120cm leveänä, mutta paksuna kerroksena.
 
^Kyllä. Täytyy noita testailla musikilla. Ohessa nyt lupaamaani mittauskuvaa tämänhetkisestä setupista. Vaaleemman vihreät mittaukset bypass päällä ja sen hetkisellä GLM korjauksella. Tummimman vihreä uudella GLM automaattiajolla, yhden refleksireikä tukittuna summattu huonevaste, alemmat punainen oikea ja sininen vasen. Diskanttipäässä oleva muutos johtunee siitä, että mikin paikka ei varmaan täysin sama kuin aiemmissa mittauksissa.
210221.jpg
 
Jos sijoitan ison taulun taakse, jonka pintamateriaali pleksiä, akustointimateriaalia, onko tällä toimenpiteellä mitään merkitystä akustoinnin kannalta? Äänihån ei pääse pleksin läpi, joten jääkö hyöty minimaaliseksi?

Taulun mitat 140 x 140 cm.
 
Jos sijoitan ison taulun taakse, jonka pintamateriaali pleksiä, akustointimateriaalia, onko tällä toimenpiteellä mitään merkitystä akustoinnin kannalta? Äänihån ei pääse pleksin läpi, joten jääkö hyöty minimaaliseksi?

Taulun mitat 140 x 140 cm.
Se mitä ääni läpäisee, ei ole ihan yksinketainen juttu. Kokeilepa laittaa se pleksi kaiuttimen ja itsesi väliin pystyyn esteeksi ja kuuntele. Huomaat, että pleksin takana ei ole hiiren hiljaista, kuten ei olisi suljetun oven takana viereisessä huoneessakaan.
Pleksin tapauksessa osa äänestä menee läpi, mutta luultavasti vielä isompi osa mene sen ohi ja heijastuu korviisi jostakin takanasi (tai sivuillasi) olevasta pinnasta.
Kokeimmat äänet eivät läpäisi plexiä. Niille pleksin takana olevasta akustoinnista ei ole juuri hyötyä. Sen sijaan matalammat äänet menevät läpi ja silloin akustoinnista saattaa olla hyötyä. Toisaalta matalat äänet vaativat paksumpaa akustointilevyä kuin korkeat, jotta levy tehoaisi. Eli ohut pleksi ja sanotaanko nyt vaikkapa 10cm paksu akustointilevy sen takana jo vaikuttaa jotakin.
Huokoiselle pinnalle (paperi, canvas, jne) tehty taulu ilman pleksiä toimisi varmemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Jos sijoitan ison taulun taakse, jonka pintamateriaali pleksiä, akustointimateriaalia, onko tällä toimenpiteellä mitään merkitystä akustoinnin kannalta? Äänihån ei pääse pleksin läpi, joten jääkö hyöty minimaaliseksi?

Taulun mitat 140 x 140 cm.
Noin suuri pinta-ala värähtelee basson mukana ja pleksin takana oleva materiaali toimii tavallaan iskunvaimentimena. Tuo ei varsinaisesti ole levyresonaattori, jossa värähtelijän takana on suljettu ilmatila. Tuollaisia CBA (compound baffle absorber) vaimentimia on tehty yleensä isoilla teräslevyillä ja levy pitäisi olla liimattu kiinni jousena toimivaan villaan. Vaikea sanoa mitä vaikutuksia tuon taulun taustan vaimentamisella olisi huoneessa. Pleksi on huomattavasti kevyempää kuin teräslevy.
 
Jos sijoitan ison taulun taakse, jonka pintamateriaali pleksiä, akustointimateriaalia, onko tällä toimenpiteellä mitään merkitystä akustoinnin kannalta? Äänihån ei pääse pleksin läpi, joten jääkö hyöty minimaaliseksi?

Taulun mitat 140 x 140 cm.

Vähentää kaikuisuutta. Kuten verhot, huonekalut, matot tms.

Lähes kaikki muutokset tilassa vaikuttaa akustiikkaan. Tasaisten kovien pintojen murtaminen vähentää kaikuisuutta.

Bändihommissa tulee hyvin ilmi kuinka ihmisiä vailla olevan tilan soundi muuttuu sound-checkistä keikkaan kun paikassa on asiakkaita.

E: pleksikin käyttäytyy akustisesti luultavasti eri tavoin kuin gyproc, joka on surkea materiaali akustisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Se mitä ääni läpäisee, ei ole ihan yksinketainen juttu. Kokeilepa laittaa se pleksi kaiuttimen ja itsesi väliin pystyyn esteeksi ja kuuntele. Huomaat, että pleksin takana ei ole hiiren hiljaista, kuten ei olisi suljetun oven takana viereisessä huoneessakaan.
Pleksin tapauksessa osa äänestä menee läpi, mutta luultavasti vielä isompi osa mene sen ohi ja heijastuu korviisi jostakin takanasi (tai sivuillasi) olevasta pinnasta.
Kokeimmat äänet eivät läpäisi plexiä. Niille pleksin takana olevasta akustoinnista ei ole juuri hyötyä. Sen sijaan matalammat äänet menevät läpi ja silloin akustoinnista saattaa olla hyötyä. Toisaalta matalat äänet vaativat paksumpaa akustointilevyä kuin korkeat, jotta levy tehoaisi. Eli ohut pleksi ja sanotaanko nyt vaikkapa 10cm paksu akustointilevy sen takana jo vaikuttaa jotakin.
Huokoiselle pinnalle (paperi, canvas, jne) tehty taulu ilman pleksiä toimisi varmemmin.

Okei. Kiitos asiaan paneutumisesta tämän vastauksen muodossa. Itse ajattelin, että siitä ei olisi hyötyä. Juuri jotain 10 cm paksua vaimennusta ajattelin sinne taakse. Voi olla, että ei mene läpi hallituksessa tämä, mutta hyvä tätä on ollut miettiä. Oikeanpuoleisen kaiuttimen noin 160 hz kuoppa häiritsee mittaustuloksena itseä. Vasemmalla puolella vähän parempi tilanne, kun tilaa enemmän kaiuttimen sivuilla. Mittauksessa tulee oikeanpuoleiseen kaiuttimeen 50 hz kohdalle korkea vuori, sitten se puolittuu 90 hz kohdalle ja laskeutuu siitä kuopaksi 160 hz tietämille. Sen jälkeen sitten aika tasaista.

Kokeilin isoa ja paksua mattoa oikeanpuoleisen kaiuttimen vieressä olevassa nurkassa, se jotain viilasi mutta ei oikeastaan saanut mitään aikaiseksi. Jos siirrän oikealle puolelle tason alle (kaiuttimet siis ääntä läpäisevän tason päälle, ritiläpenkki) kaksi isoa vanerilaatikkoa (joiden sisällä dvd-elokuvia), jotka nyt vasemmanpuoleisen kaiuttimen läheisyydessä sisustussyistä, se tasaa paljon ja kuoppa on lähes identtinen vasemmanpuoleisen kaiuttimen kanssa. Mietin, että jos hankin oikeanpuoleisen kaiuttimen taakse 10-15 cm paksut bassoansat, olisiko siitä hyötyä vai ei.

Bassot eivät aiheuta mitään musiikillista nautinnon pilaamista, kiitos GLM:n. Sitä vain mietin, että miten paljon menetän juuri tuolle 160 hz alueelle sattuvan kuopan kanssa itse musiikista. Jos se olisi koholla, niin sitä olisi helpompi korjata. Nyt huone sanelee tilanteen täysin.

Noin suuri pinta-ala värähtelee basson mukana ja pleksin takana oleva materiaali toimii tavallaan iskunvaimentimena. Tuo ei varsinaisesti ole levyresonaattori, jossa värähtelijän takana on suljettu ilmatila. Tuollaisia CBA (compound baffle absorber) vaimentimia on tehty yleensä isoilla teräslevyillä ja levy pitäisi olla liimattu kiinni jousena toimivaan villaan. Vaikea sanoa mitä vaikutuksia tuon taulun taustan vaimentamisella olisi huoneessa. Pleksi on huomattavasti kevyempää kuin teräslevy.

Kiitos vastauksesta. Hyvä tietää tämä myös.

Vähentää kaikuisuutta. Kuten verhot, huonekalut, matot tms.

Lähes kaikki muutokset tilassa vaikuttaa akustiikkaan. Tasaisten kovien pintojen murtaminen vähentää kaikuisuutta.

Bändihommissa tulee hyvin ilmi kuinka ihmisiä vailla olevan tilan soundi muuttuu sound-checkistä keikkaan kun paikassa on asiakkaita.

E: pleksikin käyttäytyy akustisesti luultavasti eri tavoin kuin gyproc, joka on surkea materiaali akustisesti.

Aivan! On varmasti ihan eri tehdä soundcheck tyhjään tilaan ja sitten kun paikka täynnä, ääni onkin erilainen. Miten tuossa tilanteessa asia korjataan muuten?
 
Miten lähtisitte akustoimaan takaseinää tapauksessa, jossa sohva on lähes seinässä kiinni (~15cm väli seinään) ja n. 60/40 alasta on seinää sekä ikkunaa. Nyt kun tulee kuunneltua musiikkia, laitan verhot (pimennysverhot, tuskin hirveästi akustoi) ikkunan eteen ja seinä jää paljaaksi. Huoneen järjestystä en valitettavasti pääse muuttamaan, vaan näillä mennään ja nyt tehdään kompromisseja.

Auttaisiko jos sohvan taakse koko seinäalalle saisi laitettua akustoivat verhot, jolloin käytännössä materiaali pysyisi samana. Hyötyykö seinän akustoimisesta (esim. Kontolla) tossa tapauksessa missä ikkunakin on pelissä mukana?
 
^Korva lähellä takaseinää on hankala tilanne. Olen saanut sellaisen kuvan, että mielipiteet siitä, miten hyvin lähellä oleva seinä pitäisi käsitellä, jakautuvat. Osa tykkää jättää paljaaksi, osa tykkää vaimennuksesta. Diffuusorille en näe teknistä puolustusta, enkä muista kenenkään kertoneen, että tykkäisi omien kokemustensakaan perusteella. Diffuusorille on olemassa suositeltava minimietäisyys, joka ei 15cm:ssä täyty millään kriteerillä. Suositeltava minimietäisyys on 3x matalimman diffusoitavan taajuuden aallonpituus. Jos diffuusori olisi niinkin huono kuin vaikkapa alapäässä vain 1 kHz:iin asti ulottuva, niin sellaisellekin minimietäisyys olisi 3*34.3cm ~ 1m. Toki minulla tuo perustuu vain oppikirjoihin, ei omaan kokemukseen. Joku voisi kehittää "mikrodiffuusorin", jonka kaista olisi esimerkiksi 7kHz - 20kHz. ;) . Liian lähellä oleva diffuusori ei enää hajota, vaan se voi jopa fokusoida tiettyjä taajuuksia ärsyttävän piikittäviksi.
Helpointa olisi, jos pystyisit kokeilemaan takaseinän vaimennusta itse. Pääkaupunkilaiset voivat ostaa Ewonaa helposti esim. UralTonesta ( https://www.uraltone.com/catalogsearch/result/?cat=0&q=ewona ). Sillä on halpaa kokeilla. Myös polyesterivanulla täytetty peitto tai tyynyt käyvät. Ewona on lämpöpuristettua polyesterivanua.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä on samankaltainen tilanne: sohva on aivan kiinni seinässä ja korvat vähän asennosta riippuen 20-40cm päässä seinästä. Itsellä on joskus pari tyynyä selkänojan päällä ja joskus harvoin pari Ewona-levyä. Löysin tällaiset mittaukset, missä mikki on 33cm päässä seinästä, ja sama mittaus siten, että seinään nojaa yksi tai kaksi 5cm paksua Ewona-levyä.

Käytin REW:ssä "Var"-tasoitusta, niin eroista saa jotain selvääkin. Yksi Ewona tiputtaa 2dB yli 1kHz taajuuksilla ja kaksi levyä näyttää vaikuttavan vähän kanavasta riippuen 200-700Hz alueella.

Ja kyllähän se ääni rahoittuu kummasti jo siis yhdellä akustiikkalevyllä.

meas_33cm_from_sofa_chL_2020.png
meas_33cm_from_sofa_chR_2020.png
 
^Täällä tilanne se, että sohvan takana mukavasti reilu metri tilaa ja tullut kokeiltua Ewonaa. Huonevaste rauhoituu varsin mukavasti, mutta samalla taustan säteilyn vähentyessä, tulee omituinen fiilis, kun edessä ääni kaikuu enemmän. Tasapainoisuus tässä asiassa kultainen keskitie.
 
Kiitos avusta, täytyy laittaa nuo Ewonat tilaukseen. Jos niistä on hyötyä, niin voisin miettiä saisiko ne roikkumaan verhotangosta ja tällöin mahdollisesti yhden levyn voisi liikuttaa ikkunan eteen kun tulee kuunneltua musiikkia.
 
Paljonkohan tollanen kattopaneli kestää painoa? Kts kuva. AkuPaneli neljällä koukulla roikkumassa. Kaikista koukuista upotettu noin 2mm kattopaneliin. AkuPaneelit painavat noin 10kg. Ajatus oli koittaa tehdä bassoansa, katon ja akupaneelin väliin.
 

Liitteet

  • IMG_20210407_012653.jpg
    IMG_20210407_012653.jpg
    120,1 KB · Katsottu: 57
Tohonhan aika vaikea vastata mitään muuta, kuin että sen kantavuus on niin paljon, kuin koko rakennelman heikoin lenkki.
 
Pienille ruuvikoukuille ei taideta edes speksata kantavuutta. Vaikea sanoa kumpi pettää ensin kattopaneeli vai koukku. Veikkaisin jälkimmäistä, mikäli ruuvia on upotettu vain 2 mm paneeliin.
 
Kattopaneelin yläpuolella on koolaus eli runkopuut, todnäk tasaisin välein, joihin kattopaneelit on naulattu kiinni. Etsimällä nämä kohdat voi ripustusruuvit ruuvata syvälle koolaukseen ja sen jälkeen kestää moninkertaisesti vaadittavan painon.
 
Kiitos vastauksista. Täytyy siis ettiä runkopuut ja miettiä sitten paremmin.
Yleensä paneelit naulataan kiinni pontista jolloin naulauskohta jää piiloon toisen paneelin alle kun seuraavan reunapontti tulee siihen päälle. Jos käytössä ei ole elektroniikkaa jolla paneelin takana olevan koolauksen löytäisi niin reunalistan alta saattaisi nähdä missä kohtaa paneelin suuntaan poikittaiset koolaukset ovat. Ellei rakennustapa ole sitten jokin yleisimmästä poikkeava...
 
Yleensä paneelit naulataan kiinni pontista jolloin naulauskohta jää piiloon toisen paneelin alle kun seuraavan reunapontti tulee siihen päälle. Jos käytössä ei ole elektroniikkaa jolla paneelin takana olevan koolauksen löytäisi niin reunalistan alta saattaisi nähdä missä kohtaa paneelin suuntaan poikittaiset koolaukset ovat. Ellei rakennustapa ole sitten jokin yleisimmästä poikkeava...

Ja sitten voi supermagneettia kuljettaa katossa niin saattaa linja löytyä.
 
Back
Ylös