Nopeita kysymyksiä akustiikasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja hoffa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
hoffa

hoffa

Sepittäjä
Hifiharrastaja
Liittynyt
11.2.2007
Viestejä
6 747
Kaupunki
Joensuu
Aloitan:

Voiko matalien taajuuksien stereosignaalien summaaminen monoksi auttaa akustisessa yhteensovittamisessa? Onko eroa toistaako kaksi subbaria alle sadan hertsin taajuuksilla tilassa stereota vai summattua monoa?
 
hoffa sanoi:
Aloitan:

Voiko matalien taajuuksien stereosignaalien summaaminen monoksi auttaa akustisessa yhteensovittamisessa? Onko eroa toistaako kaksi subbaria alle sadan hertsin taajuuksilla tilassa stereota vai summattua monoa?
Napsauta laajentaaksesi...

Tämä ajatukseni heräsi sen takia, että useampi äänilähde mooditaajuuksilla tasoittaa toistoa tilassa. Tämähän tiedetään. Hieman karkaa ajatukseni, mutta vinyylillähän matalat taajuudet toistetaan monona ja näin stereokaiuttimilla tavallaan on tilanne, missä on useampi äänilähde tilassa ja näin tasaisempi toisto moodialueella. Mielestäni se on erittäin validi perustelu, miksi joskus vinyylitoistolla saavutetaan parempi basso kuin muilla äänilähteillä. Pahoittelen, kun karkasi akustiikan ulkopuolelle, mutta ei mielestäni pahasti.
 
Monobassoa suositellaan yleensä, mutta kerran löysin mielenkiintoisen kirjoituksen stereobasson puolesta. Siinä argumentointiin, että ihminen pystyy aistimaan paineaallon ylitykset, jotka antavat tietoa äänitystilan koosta (jos äänitys sisältää stereobassoa aidossa akustiikassa). Paras efekti pitäisi saavuttaa asentamalla subbarit kuuntelupaikan sivuille.

Akustiikan kannalta monobasso käyttäytyy ennustettavasti. Stereobasso taas voi summautua erikoisesti riippuen kulloisesta vaihe-erosta. Useampaa subbaria käytetään kumoamaan huoneen basso-ongelmia, mutta stereosubbarit menettävät tämän osittain. Uskon kuitenkin, että suurimmassa osassa levyjä on vähintäänkin lähes mono basso, tai pelkkää panorointia. Suuret vaihe-erot aiheuttavat kumoutumista, joten niitä varmasti vältellään miksauksessa. Livemikitykset saattavat olla poikkeus.
 
Nopea kysymys, REW:lla voi tehdä erinäisiä laskentoja eri mittaustuloksilla. Jos mittaustulos_lopputilanne vähennetään mittaustulos_alkutilanteesta, niin eikös silloin laskentatulos ole aika pitkälti se tapahtunut muutos? Näin saadaan analysoitua sitä ainoastaan vesiputousspektrinä yms.?

left-channel-at-start-minus-left-channel-after----the-change-it-self.png




Mitä seikkoja tässä pitäisi ottaa huomioon?
 
Semmoinen nopea kyssäri mulla olis, että minne kannattaa laittaa absorbentteja ja minne diffuusoreja.
Mulle tulee tässä parin viikon sisään 5 m^2 kevyttä absorbenttia, joka pitäisi sijoittaa johonkin, ensiheijastuspisteiden lisäksi tietysti.
Sitten mulle tulee kuuntelusohvan taakse iso reikäresonaattori, jonka päälle ajattelin laittaa diffuusoria koko seinän täyteen.

Onko etuseinään järkevää laittaa diffuusoria vai absorbenttia?

Nurkkiin tulee sitten koko taajuusalueen bassoansat, audiovideon tyyliin...
 
Ensiheijastusten lisäksi vaimentimilla hallitaan jälkikaiuntaa ja tärykaikua. Ensiheijastuspisteisiin saa muuten laittaa vaimennusta kohtuu paksusti, mikä ei monilla ole käytännössä mahdollista. 40 cm paksuinen vaimentaa heijastusta jo 200 Hz:iin asti, joten tuokaan ei olisi ylimitoitettu. Tärykaiku kuuluu käsiä läpsäyttäessä kahden pinnan välisenä äänen kimpoiluna. Vähintään toinen vastakkaisista pinnoista täytyy olla vaimennettu (tai diffusoitu), jotta tärykaiku vaimenee. Samalla tippuu myös huoneen yleinen jälkikaiunta, kun vaimennusta ripottelee ympäriinsä. Tärkeää on pyrkiä tekemään akustisesti symmetrinen huone, jotta se ei kuulosta toispuoleiselta tms. Diffuusorit eivät pudota jälkikaiuntaa niin paljon, mutta hajottavat äänen eri suuntiin, jolloin voimakkaat heijastuskeilat pienenevät ja äänieregia jakautuu tasaisemmin ympäri huonetta.

Diffuusoreilla saisi olla vähintään n. metri etäisyyttä korvista.
 
Onko skyline diffuusoreissa jokin kaava, minkä mukaan kakkoskakkoset sijoitetaan, ja pitääkö niiden olla tietyn mittaisia.
Kun suunnittelin tekeväni skyline diffuusorin, tommonen 50*50cm kokoinen ei vaadi edes älyttömän paljoa puutavaraa.
Ajattelin sahaavani 30kpl 50mm pätkiä, 30kpl 100mm pätkiä ja 40kpl 75mm pätkiä, jotka liimaisin pohjalevyyn mahdollisimman randomisti.

Vai onko tuohonkin joku kaava olemassa???
 
65" kaareva tv vs. saman kokoinen suora paneeli, onko eroja esim. studio tyylisessä setupissa heijastuksiin nähden?
 
Aaltonen sanoi:
65" kaareva tv vs. saman kokoinen suora paneeli, onko eroja esim. studio tyylisessä setupissa heijastuksiin nähden?
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllähän kovera pinta kohdistaa heijastukset "polttopisteeseen". Jos kuuntelupaikka on kaarevuuden säteen etäisyydellä, niin vaikutus voi olla merkittävä.
 
Jyrki_H sanoi:
Kyllähän kovera pinta kohdistaa heijastukset "polttopisteeseen". Jos kuuntelupaikka on kaarevuuden säteen etäisyydellä, niin vaikutus voi olla merkittävä.
Napsauta laajentaaksesi...

Kaarevan (epätasaisen) pinnan luulisi hajoittavan huoneen heijastuksia?
 
Kaareva tv kohdistaa heijastukset jollekin etäisyydelle yhteen tiettyyn pisteeseen keskelle tv-ruudun kohtaa, kuten Jyrki tuossa sanoikin. Tosinpäin kaareva. eli kupera muoto, taas suuntaa heijastuksia laajemmalle ympäriinsä.
 
hoffa sanoi:
Jos mittaustulos_lopputilanne vähennetään mittaustulos_alkutilanteesta, niin eikös silloin laskentatulos ole aika pitkälti se tapahtunut muutos?
...
Mitä seikkoja tässä pitäisi ottaa huomioon?
Napsauta laajentaaksesi...

Laskettavien vasteiden kompleksisuus (vaihekulmat) voi aiheuttaa yllätyksiä varsinkin yhteen- ja vähennyslaskussa. Esim. pelkkä vaihesiirto voi viedä erotuksen nollaan, vaikka amplitudille ei tapahtuisi mitään. Sen vuoksi muutoksia on yleensä parempi tutkia suhteena eli jakolaskulla. Se ei nollaa tuloksen amplitudia vaan antaa tuloksen 1 kulmaan -x (0 dB <-x), jos vertailtavien välillä on x pelkkää vaihesiirtoa. Edelliset olettaen että laskenta tehdään taajuustasossa.
 
Kaarevat telkkarit on niin mahdottoman loivia, ettei ne kyllä kauhean barabolisena toimi.
Mulla on semmonen samsungi, enkä ole huomannut moista käytöstä. Muutenkinhan kaikki siihen osuva ääni on lähinnä huoneheijasteita.
 
^Samsungilta on tullut R1000-monitoreita. Perinteiset on tainneet olla kolmen metrin säteellä tjsp.
 
Sattuuko kellään olee kokemuksia näistä?
Katselin, että 8cm paksuna vois olla ihanaa.



Ja passolle
www.aixfoam.de

BASSIC

Bassabsorber Sets in zwei verschiedenen Größen Körperform: Prisma, abgeschrägte Wandkanten für ideale Passform in anthrazit, himbeerrot, orange, stahlgrau Je nach Größe für unterschiedliche Grenzfrequenzen ausgelegt hochwirksam als Bassdämpfung im HIFI-Zimmer, Heimkino, Tonstudio, Musikzimmer
www.aixfoam.de www.aixfoam.de
 
Viimeksi muokattu:
Waiski sanoi:
Sattuuko kellään olee kokemuksia näistä?
Katselin, että 8cm paksuna vois olla ihanaa.



Ja passolle
www.aixfoam.de

BASSIC

Bassabsorber Sets in zwei verschiedenen Größen Körperform: Prisma, abgeschrägte Wandkanten für ideale Passform in anthrazit, himbeerrot, orange, stahlgrau Je nach Größe für unterschiedliche Grenzfrequenzen ausgelegt hochwirksam als Bassdämpfung im HIFI-Zimmer, Heimkino, Tonstudio, Musikzimmer
www.aixfoam.de www.aixfoam.de
Napsauta laajentaaksesi...
Kuvan perusteella materiaali näyttää samalta kuin ihan ne perusmuotoillut studiovaimenninlevyt mitä Thomannilla(kin) on myynnissä. Mullakin niitä on mutta en ole niitä pelkältään missään testannut. Tuolla 8 cm paksuudella vois ollakin ihan jees.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Takaisin
Ylös