Neulahionnat

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja kaksonen
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Voisi olla paikallaan artikkeli tuosta resonanssitaajuudesta, eri yhdistelmien vaikutuksesta siihen, sekä tietysti tuo laskentakaava sille. Vaikka vähän taskulaskinta voi joutuakin käyttämään, ei kyse ole ydinfysiikasta.
 
Kirjoitin tästä aiheesta artikkelin pariin Hifi-lehteen. Taisi olla kolmas ilmestynyt Hifi-lehti
ja neljäs, heti lehden taipaleen alkuvaiheessa.

Voisi todellakin olla aika uuteen artikkeliin. Onhan tuota laivaa seilannut Harmajan ohitse
viimeisestä kerrasta.

Ossi
 
Koskaan ei ole liikaa tietoa eetterissä...

Joten, ei muutakuin uusia artikkeleja kehiin Ossi, kunhan kiireiltäsi ehdit...

Se ei ole keneltäkään pois, paremminkin päinvastoin. Jos sinulla on vanhat pohjat, niin älä panttaa niitä. Moni harrastaja tulee kiittämään ja kummartamaan moista info-pakettia.

Torvelohörhelö
 
seppo kaksonen sanoi:
Hyvä Littunatelkkari. Tuostapa voisit kertoa lisää. Itse olen valitettavasti panostanut sähköisiin arvoihin ja hiontaan. Myyjä on saanut sanoa käykö varteen, vai ei.

Tätä ei moni enää osaa, eikä valmistajat valitettavasti enää anna tarvittavaa informaatiotakaan.
Teoreettisestihan se menee näin:

Äänirasian ja äänivarren yhteinen massa aiheuttavat aina neulavarren joustavuuden kanssa resonanssin.
Tämä resonanssi on tarkoitus saada alueelle 12-13Hz (löysemmin 8-15Hz). Tämän taajuuden alla alkavat äänilevyn prässäystekniikasta johtuvat äänilevylle tallentuneet virheet "ravistamaan" äänivartta ja vakavalla tavalla (pahimmillaan silmin nähden) haittaamaan rasian seurantaa.

Rasian, varren ja neulan joustokertoimen avulla voimme laskea ideaalin rasia/varsi kokoonpanon.
Laskukaava menee näin (jouduin verestämään muistoja lukemalla Jouko Alangon lähes kolmekymmentä vuotta sitten ansiokkaasti tekemiä muistiinpanoja):

F=1000/2(pii)*(neliöjuuri C) * M

Kaavassa:
F=resonanssitaajuus (Hertsiä)
C=joustavuuskerroin 10 hertsillä. (Compliance)
M=varren ja rasian yhteenlaskettu massa. (Grammaa)

Tai kääntäen:

C=1.000.000/F(pot2)*4*(pii)(potensiin2)*M

(Anteeksi laskukaavan esitysasu - tietokoneet eivät ole minun alaani)


---

Noin periaatteesa voisimme valita rasian äänivarren ideaaliksi partneriksi näillä eväillä.
Ensimmäinen ongelma tulee vastaa kuitenkin kun kukaan ei enää anna meille näitä tietoja.
Jos joku ilmoittaakin rasian joustokertoimen, se on annettu jollain ihan väärällä taajuudella - 50Hz tai jotain.
Noilla taajuuksilla ei enää käytännössä esiinny seurantaongelmia, joten emme tee tiedolla mitään.
Edes varren massoja ei meille enää kerrota, joten aloitteleva systeeminrakentaja ei tee näillä tiedoilla yhtään mitään.

Kokeneempi harrastaja kuitenkin ymmärtää tämän perusperiaatteen, joten ihan ilmeisiä yhteensovitusongelmia ei pääse syntymään. Joustavat koukut kevyissä rungoissa sopivat periaatteessa köykäisiin äänivarsiin - raskaat rasiat jäykillä neulavarsilla sopivat puolestaan paremmin "tukeviin" äänivarsiin. Varren kannalta vaikeimpia tapauksia ovat joustavat neulavarret raskaissa rasiarungoissa.

Mistä sitten tietää, mikä neulavarsi on joustava ja mikä ei kun kukaan ei kerro? Valitettavasti jäljelle jää vain näppituntuma. Tämän rasian ja varren yhteensopivuuden tulisi joka tapauksessa olla ensin kunnossa, ennen kuin alamme keskustelemaan neulan muotoilusta. Se saattaa ollakin sitten hyvin seuraavana vuorossa (plus erilaisten hiontojen vaatimustaso HTA ja VTA -säätöjen suhteen).

Kuten mutanen hyvin yksinkertaisesti kiteytti: "Rasian ja varren pitää elää mekaanisessa harmoniassa".

Ei ole helppoa.


-128-


P.S. Tarkoitus ei ollut heittäytyä insinööriksi :D
 
Voi pojat, tuo mekaaninen harmonia käsittää vielä paljon muutakin.
Mutta tämä meneekin sitten kohta jo mainonnaksi, joten...

Josko kirjoittaisi sitten vertaisnettiin, jos joskus ehtii.

Perustuntuma tuossa neulan joustavuudessa ja varren massassa toki yleensä riittää.
On usein selvitettävissä neulan komplianssi osapuilleen ja myös varren massa.
Molemmat ovat usein myös silmämääräisesti havainnoitavissa.

Green Stuff, jota käytän neulan puhdistukseen on hyvä koestin neulan varren
joustoon. Mutta saman voi tehdä vaikka paperislipillä.
 
Itse olen käyttänyt kaavaa muotoiltuna näin (tässä kopsattuna suoraan jostain ison maailman saitilta):

rf = 159 / sqrt ((eff. mass + cart weight + fastener weight) * (compliance))
 
Ossi!

Joku täällä on sanonut, jotta "source first".
Lähdetään sitten siitä:

Esitys,
Äänitys,
Masterointi,
Prässäys;


Neula,
Neulavarsi,
Magneettiasetelma,
Rasiarunko,
Äänivarsi,
Laakerointi;


Mennään sitten vasta tuohon soittimen kroppaan - joohan.
Se kun ei ole se ketjun ensimmäinen.

-128-
 
Sulla on täysin väärin tuo soittimen järjestys.

Mutta taisit tehdä tuon tahallasi? :D

Vai ajatteletko todella noin "vanhakantaisesti"?

Tärkeysjärjestys jos on mielessäsi, tuo johtaisi siihen,
että neula olisi soittimen tärkein ja merkittävin osanen..

Lähtökohtasi on yksipuolinen. Lähdet vain uran puolelta,
mutta unohdat sen toisen puolen. Sen, jossa se ura istuu.
 
Se source on maapallo. Se on tuki sille kaikelle.

Mutta toisaalta, hiukan edemmin, se missä se ura istuu.

Se istuu siinä levyssä. Siitä sitten lautanen, laakeri, runko...
johon liittyvät moottori ja virtalähde..
Siitä varsi ja sen kiinnitys & laakerit.
Siitä rasiarunko ja sen kiinnitys. Siitä neulan laakeri. Varsi. Kärki.
Loop closed. Takaisin uran perustassa, levyssä.

Ainoa open loop on enää sähköinen.
Kaapelit. RIAA. Vahvistin...

Kaapelit. Kautin.

Ihminen. Ja hänen naapurinsa.

Ovikello soi. Loop closed.

"*******, me tykätään tosta!!!!"
 
Loop closed = Kaikki vaikuttaa kaikkeen = Loop Closed.

Eikö?

Keskustelu vain lähti mielestäni väärille urille siinä, että asiat pantiin kaikki hionnan piikkiin.
Lienet samaa mieltä kanssani, että niinhän se ei mene - siitä huolimatta, että hyvään pyrkivälle tuon hionnan merkitys onkin suuri?

-128-
 
Vs:

Se source tässä on pyöritin siksi, että se energia jota neula lukee tulee pyörittimestä.
 
Littunatelkkari sanoi:
Loop closed = Kaikki vaikuttaa kaikkeen = Loop Closed.

Eikö?

Keskustelu vain lähti mielestäni väärille urille siinä, että asiat pantiin kaikki hionnan piikkiin.
Lienet samaa mieltä kanssani, että niinhän se ei mene - siitä huolimatta, että hyvään pyrkivälle tuon hionnan merkitys onkin suuri?

-128-

Just näin.

Kunhan hiukan tarkennettiin. :D

- Erittäin hyvä, Mallas!

Energia ja tukirakenne, joka määrittelee neulan ja uran välisen suhteen vakauden ja sitä tietä potentiaalin.

----

Ajattelenpa ite rakennusnostokurjen kuljettajaa siellä yläilmoissa.

Jos kysymme häneltä, kumpi on tärkeämpää käytännössä, huippuluokan laatunosturi, vai perustuksen lujuus..
Mitä hän vastaa? Ei siinä taida laatunosturikaan paljon olla avuksi, jos perustus heiluu ja huojuu siellä alla.
Saati miltä siitä kilistä tuntuu siellä kopissa ylhäällä, kun koettaa sovitella elementtiä paikoilleen hienolla
nosturilla, joka heiluu sinne tänne.. ja pelottaa vielä!

Enpä luulisi, että hän vastaisi, että kyllä se koukku on siellä päässä kaikkein oleellisinta.

---

Neulan hionta on vain yksi tekijä kokonaisuudessa. Sillä saa helposti aikaan ns. hifiarvoja.
Ts. voi kuulostaa kivalta, kun diskanttipää on miellyttävä eikä sointi kiristy. jne.
Ne on aika pikkujuttuja, jos musiikin rakenne on rikki ja sointi lattea, rytmi kaunovetelä jne.
Kaikki osa-alueet ovat tietenkin hyvä olla kunnossa, mutta paras järjestys on runkolähtöinen.

Tässä juuri esim. AT 95E äänirasia on mainio esimerkki. Hyvässä rungossa ja varressa se on
ihmeellinen peli, koska se tuottaa Musiikkia, joka vetää ja vangitsee kuulijansa.
Vaikka se on kireän puoleinen johtuen neulansa ja kokonaisuutensa vaatimattomuudesta.

Huonossa rungossa ja varressa se voi olla aika mahdoton kuunneltava..
 
Ihanteellisessa tapauksessa se pyöritin on "läpinkyvä", mutta kuinka moni pyöritin on itseasiassa "läpinäkyvä"?

Itse kehtaisin väittää, ettei kovinkaan moni.

Torvelohörhelö
 
Sam Other sanoi:
Itse olen käyttänyt kaavaa muotoiltuna näin (tässä kopsattuna suoraan jostain ison maailman saitilta):

rf = 159 / sqrt ((eff. mass + cart weight + fastener weight) * (compliance))

Tämä suomeksi kiitos. Kuinkahan moni on miettinyt näitä asioita ja kuinkahan moni nämä oikeasti osaa. Minä ostin varren (Rega RB 250), kun nettiä selaamalla tuli selväksi, että siihen sopii Shure M 97xE rasia. No empä tietenkään ajatellut varren pituutta, soitin oli jo hommattu.
NO, onneksi meille tyhmemmille löytyy vinyl enginen sivuilta Baerwald (Stupid Protractor) :), elí sama kuin SME:n kohdistin.
Tuonkin sitten huomasin mitattuani kohdistimet. Olen soittanut levyjä "valmilla" soittimella nuorempana, mutta onhan tuokin pahimmillaan hankalaa. Tämä on järkyttävää :)
Onko siis rasia kuitenkin kuningas. Pyörittimen erot ovat kyllä selvät, kun olen nykyistä rasiaa kolmella pyörittimellä soittanut. Projectiin tuo Shure ei ainakaan käy.
 
Voi olla, että olet aivan oikeassa Petri.

Mutta tuo läpinäkyvä on minulle sellainen hifi- tai high end termi, jota en
ymmärrä. En oikein tajua, mitä se aina tarkoittaa. Eikä varmaan aina
tarkoitakaan samaa. Siksi vähän arveluttava termi se on.
 
Seppo - sinunko pitäisi nyt saada vartesi hiukan kauemmas kiinni?

Vai lähemmäs keskitappia? Onko se 250 liian lyhyt vai pitkä?
 
seppo kaksonen sanoi:
Tämä suomeksi kiitos.

Yritä etsiä käsiisi "hifi-stereo valintaopas" vuodelta 1982. Tuossa muistaakseni oli aika tyhjentävä rasian ja äänivarren yhteensovitukseen tarkoitettu kaava. Joskin, kuten jo sanoin, sinun on vaikaea saada valmistajilta käyttökelpoisia speksejä käyttääksesi kaavaa hyväksi.

Ihan oma näppituntumani kuitenkin on se, että Shuren 97 on aavistuksen turhan joustava Regaan.
97:n balanssi on oikeimmillaan aika siisti - ei kovin paljastava, mutta kohtelias.

-128-
 
Ossi,

"Läpinäkyvä" voi olla "terminä" väärä, mutta se mitä tarkoitan sillä ei lienee jäänyt kenellekkään epäselväksi. Elikä, jokainen source jättää "sormenjälkensä" alkuperäiseen verrattuna. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin jokainen source tekee sen, toiset sourcet jättävät vain vähemmän tunnistettavan jäljen kuin toiset ja "se" erottaa jyvät akanoista.

Torvelohörhelö
 
Vs:

Shure on kohtuullisen hyvin dempattu joten se periaatteessa voi toimia Regassakin, nippa nappa. Joku puu-Grado Regaan ruuvattuna *voi* olla jo katastrofi :D
 
Takaisin
Ylös