Muuntajat hurisee ja ääni on tunkkainen ???

  • Keskustelun aloittaja PPU
  • Aloituspäivämäärä
P

PPU

Olen havainnut useampaan kertaan melko erikoisen ilmiön.
Päätevahvistimen muuntajat pitävät joskus melkoisen voimakasta hurinaa ja toisinaan taas ei kuulu juuri mitään. Sinänsä tuossa että verkossa olisi eri vuorokauden aikoina enempi röppää (dc?) joka aiheuttaa hurinaa, ei ole mitään ihmeellistä mutta että tuo vaikuttaisi ihan kuultavasti ääneenkin ???
Olen siis ollut havaitsevinani toisinaan outoa äänen tunkkaantumista (joskin sen verran lievää että havainto on erittäin epävarma) jonka vasta tällä viikolla osasin muka yhdistää tuohon muuntajahurinaan. Silloin kun hurinaa ei kuulu, ääni on mukamas avoimempi/erottelevampi. Onkohan kellään mitään samanlaista havaintoa?

Ainakaan säännöllisesti tuo hurina ei ole vuorokauden ajasta riippuvainen eli joskus sitä kuuluu voimakkaasti normaali kuunteluaikana 18-21 ja toisinaan ei.

Hurinaa kuuluu selvästi vain keskiäänivahvistimien muuntajista, jotka ovat kooltaan suurimmat (300VA/kanava, muut 150-180VA/kanava). Voisikohan muuntajissa olla vikaa?

Ja kaiuttimista ei siis kuulu missään vaiheessa yhtään hurinaa, ainoastaan muuntajista.
 
Itse kyllä ensimmäisenä lähtisin vikaa hakemaan juurikin muuntajasta. En oikein jaksa uskoa tuohon verkkosähkön vaikutukseen äänessä (saatika mihinkään muihin poppakonsteihin, esimerkiksi. Shaktikivet).
 
En ole yhdistänyt asiaa mitenkään muuntajiin, mutta aikoinaan harrastin hyvinkin paljon kuuntelua illalla myöhään ja yöllä, koska soundi oli yksinkertaisesti silloin niin paljon parempi, suorastaan erinomainen. Sanoisin, että nimenomaan avoimempi ja erottelevampi. Tuolloin laitteisto oli täysin toinen ja silloin käytössä oli vahvistin, jonka muuntaja tuppasi pörisemään (kunnes muuntaja meni vaihtoon). Minä uskon, että kyseessä on sekä sähkön laatuun liittyvät asiat, mutta myös illan tuoma hiljaisuus. Joku väitti myös, että ihmisen kuulo herkistyy illalla. Itse kyllä kuulin äänen selkeän paranemisen vaikka olisin viettänyt illan kovassa metelissä korvat tinnittäen.

Ajattelin muuten vetää dedikoidun sähkönsyötön hifilaitteille. Voi kumpa tietäisitte miten sähköt on normaalisti kytketty asunnoissa. Esim. täysin normaalia on se, että yhden pari kymmentä metriä pitkän 1,5 mm2 piuhan päässä on suurenkin huoneen tai kokonaisen asuinkerroksen valot ja kaikki pistorasiat. Eli voi olla, että hifilaitteet on kiinni kymmeniä metrejä pitkän alimittaisen piuhan päässä, ja rinnalla on myös verkkoon soopaa syöttäviä tietokoneita ja purkauslamppuja. Hyi olkoon. Sähkömies kyllä korjaa asian eikä maksa Shunyatan verkkokaapeliakaan.
 
Onko mahdollisuutta mitata päätteen powerista haukkaamaa virtaa?
Oman päätteen muuntaja hurajaa eniten kun pääte joutuu hommiin. Jurina loppuu hetken kuluttua biisin loppumisesta. Tästä tuli vain mieleen että päätteessä voi olla ominaisuus, joka aika-ajoin kuormittaa poweria - ehkä jopa epäsymmetrisesti + ja - puolelta. Esim. pieni oskillaatio- tai lepovirtajuttu. Tuollainen saattaisi jopa kuulua äänessä, ja tuntua korkeampana lämpötilana rivoissa (verrattuna muihin).
 
DIA,

Jep, muistelinkin noita havaintojasi. Ja yhdyn näkemykseesi että yöaikaan soundi on hieno. Mutta omassa tapauksessa kyse on enimmäkseen suunnilleen samaan ilta-aikaan havaituista eroista.

Pitääpäs muuten tutkia vähän sillä silmällä voisiko joku kodinkoneen päällä olo aiheuttaa tuota pörinää. Astian- ja pyykinpesukoneet tulee ensimmäisenä mieleen.
Sähkönsyötön uusiminen on myös ollut monesti mielessä. Olisi lopuksi varsin edullinen "twiikki". Etenkin kun minulla ei ole maadoitettuja pistorasioita olkkarissa :-\ .
DIY-laitteiden kanssa vähän arveluttava yhdistelmä..
 
Kimmo,
Päätteiden (diy) lepovirtoja olen tarkastellut useaan otteeseen + ja - puolelta erikseen eikä siinä ole ainakaan mittaushetkellä ollut mitään hämminkiä. Ei myöskään käsin tunnustellen jäähyn lämpöeroissa.
Oskillointi on tietenkin teoriassa mahdollista, sitä en ole tutkaillut.
Hurinahavainto on tehty aina silloin kun musiikki ei soi. Volumenupin asento, input valinta tms. ei vaikuta asiaan mitenkään.
 
Pistorasian pystyy muuttamaan "suojamaadoitetuksi" tekemällä ns. nollauksen. Nollauksessa suojamaakoskettimiin liitetään nolla-johdin. Tämä on turvallisempi kuin maadoittamaton pistorasia, mutta kyllä tuokin ratkaisu on rektumista.

Monesti ajatellaan, että talon sähköverkko on jotenkin mahtavampi kuin tavallinen verkkopiuha. Todellisuudessa tilanne on täysin päinvastainen. Siellä ne piuhat menee putkissa miten sattuu ja välissä saattaa olla epämääräisiä liittimiä (siis paljon huonompia kuin esim. shuko) aivan järjetön määrä (pistorasiat usein ketjussa ja jakorasioitakin voi olla useita) ja poikkipintaakin on aina mahdollisimman vähän eli 1,5 mm2 10 ampeerin sulakkeelle ja 2,5 mm2 16 ampeerin sulakkeelle. Parempi ratkaisu on vetää vaikka järeä suojattu jatkojohto mahdollisimman läheltä sulakekaappia kuin törkkiä laitteita lähimpään seinäpistokkeeseen. Se on sitten toinen asia näkeekö tälläiset asiat merkittäviksi. Itse en ole jaksanut tehdä asialle yhtään mitään toistaiseksi. Olisi kyllä mielenkiintoista kokeilla onko eri laatuisilla kiinteillä sähköasennuksilla eroa keskenään. Esim. kierrettyä 3*2,5 mm2 ML johtoa saa hyvin edullisesti.
 
Hyvä idea DIA!

Kokeilen syöttöä stereoille sähköpääkeskuksen viereen asennetusta pistorasiasta jatkojohdolla.

Niin, noista liitoksista sähköjohdoista. Niissä ainakin taannoin käytettiin sellaisia "hattuja" joilla sähköjohtojen päät yhdistettiin. Ei taida olla kovin HE-tasoinen liitos ja niitä voinee tällaisessa vm.82 kämpässä löytyä "signaalitieltä" jonkin verran. Ja tiedä mitä piuhat kiertämällä yhteen + erkkaria päälle liitoksia sieltä oikeasti löytyy :-\
 
Pasi P sanoi:
Kokeilen syöttöä stereoille sähköpääkeskuksen viereen asennetusta pistorasiasta jatkojohdolla.

ÖÖ, tää kannattaa kyllä miettiä läpi ja tarkistaa että ovat samasta vaiheesta otettu. Samoin tuo nollaus vähän arveluttaa.
 
kekexx sanoi:
ÖÖ, tää kannattaa kyllä miettiä läpi ja tarkistaa että ovat samasta vaiheesta otettu. Samoin tuo nollaus vähän arveluttaa.

Mitä tarkoitat samalla vaiheella? Audiohärpäkkeiden syöttö on toki otettu samasta pistorasiasta tällä hetkellä.
Nollausta en kyllä tule tekemään.
 
Pasi P sanoi:
Mitä tarkoitat samalla vaiheella? Audiohärpäkkeiden syöttö on toki otettu samasta pistorasiasta tällä hetkellä.
Nollausta en kyllä tule tekemään.

Tuota jatkojohtohommelia. En tiedä, miten nuo sähköasennukset menee, mutta kai ne pistorasiavedot voi olla otettu jopa eri vaiheesta eri tiloihin(?)(kolmivaihesähkö). Jos siellä muuntajassa on siis jotain häikkää niin voi tulla ylläreitä, jos yksi laite on eri vaiheeseen kytketty(jatkojohdolla).
 
No en edelleenkään ymmärrä. Vaikka vedän jatkjohdon suoraan hornasta, kaikki laitteet syö sitä samaa, niin kauan kuin otan virran samasta töpselistä kaikille laitteille.
 
kekexx sanoi:
No sitten ei mitään ropleemaa oo.

Muuta kuin se, että toisesta huoneesta ei saa roikilla sähköä vedellä. Tämä siis riippumatta siitä onko kaikki laitteet kytketty samaan roikkaan vai ei.
 
pietu sanoi:
Muuta kuin se, että toisesta huoneesta ei saa roikilla sähköä vedellä. Tämä siis riippumatta siitä onko kaikki laitteet kytketty samaan roikkaan vai ei.

Ai miksei?
Ei tuo tietenkään olisi kuin kokeilu.
 
Jatkojohtojen vetäminen huoneesta toiseen kielletään maallikoilta, koska ei jakseta vääntää rautalangasta todellista syytä. Suojamaadoittamattomasta (/vikavirtasuojaamattomasta) pistorasiasta ei saa vetää jatkojohtoa huoneeseen, jossa on käytössä/tulisi käyttää suojamaadoitettua (/vikavirtasuojattua) pistorasiaa. Esimerkki:
1. Älä vedä olohuoneen suojamaadoittamattomasta pistorasiasta jatkojohtoa keittiöön (tai pihalle tai kylpyhuoneeseen tms.). Syy: Jos laitteeseen tulee vika (jännite kuoreen), ja kosketat samalla tiskipöytää, saat kipeän tällin tai pahemmassa tapauksessa kuolet.

2. Älä vedä olohuoneen pistorasiasta (edes suojamaadoitetusta!!) jatkojohtoa pihalle (kylpyhuoneeseen tms.). Jos laitteeseen tulee "suuriohminen" vika, sulake ei pala, mutta sinun läpi voi silti mennä tappava 30 mA virta. Vikavirtasuoja vertaa tulo- ja menovirtoja ja katkaisee piirin, jos näyttää siltä, että virtaa vuotaa jonnekin (esim. ihmisen läpi maahan).

On siis ihan ok vetää jatkojohtoa huoneesta toiseen, jos näiden huoneiden sähkönsyötön suojaukset ovat samanlaiset (maadoitus, vikavirtasuojaus)

Yleensä samassa huoneessa/asuinkerroksessa käytetään vain yhtä sulakesyöttöä, koska sähköasentaja voi ehkä olettaa, että koko alueelta on sähköt pois kun on irroittanut yhden sulakkeen ja huoneen valot ei toimi. Saa tosin olla aika hölmö asentaja jos tekee tälläisiä oletuksia ilman, että tarkistaa jännitteetömyyden esim. jännitetesterikynällä. Jatkojohtoa tuskin kukaan alkaa availemaan ilman, että vetää ensin pistokkeen irti seinästä.

Nollauksessakaan ei oikeastaan ole mitään vikaa. On se parempi kuin maadoittamaton pistorasia, ainakin turvallisuuden kannalta. Näkisin itse kaksi ongelmaa nollauksessa: 1. suojamaakoskettimessa on aina pieni jännite 2. jos kiinteän asennuksen nollajohdin katkeaa, laitteen kuoreen syntyy 230 V jännite >> tulee pipi.

Edit: Vielä selvennyksenä, että nollaukset yms. kytkennät ovat ehdottomasti ammattimiehen heiniä.

Maadoittamasta pistorasiasta vielä sen verran, että se on aivan järjetön kapistus. Oletuksenahan on, että jos laite vikaantuu ja laitteen kuoreen tulee jännite, laitetta koskettava henkilö ei saa tälliä, koska hän ei koske samanaikaisesti maadoittettuun esineeseen tms. Eli huoneissa, joissa on maadoittamaton pistorasia, ei pitäisi koskaan olla maadoitettua esinettä tms. kuten esim. lämpöpatteria, vesijohtoja yms.

Yhä useammin laitteet ovat suojaeristettyjä eli niissä on se europistoke. Tällöin laitteen jännitteiset osat on eristetty erittäin hyvin ja moninkertaisesti laitteen kuoresta. Joskus tälläisekin laitteet ovat vaarallisia ja muutama vuosi sitten joku taisi kuolla suojaeristettyyn valaisimeen koskiessaan kun "hyvin" eristetyn sähköjohdon eriste oli sahautunut rikki lampun sisällä olleeseen läpiviennin terävään reunaan.
 
Vielä sähkökuolemista ja samalla selostusta edelliseen viestini sisältöön:

sahkotapaturma_05.jpg


9.8.2004
Mieshenkilö sai kuolemaan johtaneen sähköiskun painepesurilla työskennellessään. Pesuria syötettiin kahdella jatkojohdolla. Jälkimmäisen huonokuntoisen jatkojohdon jatkopistorasiassa vedonpoistin oli murtunut ja lisäksi vaihejohdin pääsi koskettamaan suojamaadoitusliuskoihin yhteydessä olevia metalliosia jatkopistorasian sisällä. Ensimmäinen jatkojohto oli tehty määräysten vastaisesti kaksinapaisesta johdosta kokonaan ilman suojamaadoituspiiriä. Tämän seurauksena jälkimmäisen johdon jatkopistorasiassa syntynyt oikosulku ei laukaissut sulaketta, kuten normaalitilanteessa olisi tapahtunut, vaan maadoitettavaa rakennetta olevan painepesurin runko ja siitä metallisen muovipäällysteisen pesuletkun välityksellä edelleen painepesurin pistooliosa tuli jännitteiseksi kohtalokkain seurauksin.

24.8.2003
Nuori mies kosketti jännitteistä asuntovaunun vetoaisaa ja kuoli saamaansa sähköiskuun. Koko asuntovaunun runko oli jännitteinen, koska asuntovaunuun johdettiin sähkö jatkojohdoilla pistorasiasta, jonka suojamaadoitusliitin oli "nollattu" vaihejohtimen liittimeen nollajohtimen liittimen sijaan. Pistorasia-asennus on tehty vähintään kymmenen vuotta sitten, eikä tekijästä ole varmaa tietoa.

15.8.2002
Eläkeläismies oli valmistanut pistotulpasta, sähköjohdosta ja kahdesta ruuvimeisselistä myyränkarkotuslaitteen, jossa toinen meisseli oli kytketty vaihejohtimeen ja toinen nollajohtimeen. Tuntemattomasta syystä hän oli tarttunut jännitteisiin meisseleihin tai paljaisiin johtimiin silloin, kun pistotulppa oli kytkettynä pistorasiaan. Mies sai sähköiskun, jonka aiheuttamiin vammoihin hän kuoli myöhemmin sairaalassa.

18.7.2001
Nuori mieshenkilö oli auttamassa isäänsä omakotitalon maalauksessa. Maalausalustaksi oli konevuokraamosta vuokrattu sähkökäyttöinen (230 V) henkilönostin, joka oli liitetty jatkojohtoa käyttäen talon ulkoseinällä olevaan pistorasiaan. Tapaturman uhri oli koeajanut nostinta ja alas päästyään koskettanut nostokorin metallisia kaiteita ja samanaikaisesti metallista mattotelinettä ja mennyt elottomaksi. Pikaisista elvytystoimenpiteistä huolimatta uhri kuoli. Tapaturman aiheuttaja oli väärin kytketty pistorasia, josta jännite pääsi suoraan henkilönostimen runkorakenteisiin.


15.5.1997
Sähköasentaja oli tikkailta käsin ollut kuorimassa johdinpäätä, joka todettiin olleen jännitteinen. Vieressä kulki johtavia putkirakenteita, joihin uhri ilmeisesti on ollut kosketuksessa saaden näin virran lävitseen. Uhri löytyi kuolleena tikkaiden vierestä, ja ruumiinavaus osoitti, että kysymyksessä on sähkötapaturma. Suunniteltu sähkötyömenetelmä oli työ jännitteettömässä laitoksessa, mutta jännitteettömäksi tekeminen kuten jännitteettömyyden toteaminenkin jäivät suorittamatta.

18.9.1997 Epäilisin, että suuriohminen vika, jossa vikavirtasuojakytkin olisi pelastanut hengen
44-vuotias sekatyömies oli ollut rakennustyömaalla siirtämässä uppopumppua sokkelimontusta toiseen. Hänet löydettiin myöhemmin sokkelimontussa olleesta vedestä makaamasta kasvot veden alla. Montussa oli myös vesipumppu ja sen liitosjohto sekä pumppua työmaakeskuksesta syöttänyt jatkojohto. Jatkojohdossa oli eristysvika, jonka seurauksena sähkövirta on kulkenut joko miehen käsien ja pumpun kautta maahan tai suoraan kädestä jalkojen ja märkien jalkineiden kautta maahan.

12.7.1996 Tämän mainitsinkin edellisessä viestissä
Lapsi oli tavoitellut lelua metallirunkoisen jalkalampun lähistöltä ja koskettanut yhtäaikaisesti sekä valaisimeen että keskuslämmityspatteriin. Valaisimen kuori oli jännitteinen, ja lapsi sai kuolettavan sähköiskun. Tapaturman syynä oli puutteellinen eristys jännitteisen johtimen ja valaisimen yläpäässä haarautuneen kromatun metalliputken välillä.

16.12.1995
43-vuotias mies sai saunoessaan kuolemaan johtaneen sähköiskun käynnissä olleesta pulsaattoripesukoneesta, joka oli sijoitettu navettarakennuksessa olleen saunan eteiseen. Pesukoneen runko oli jännitteinen, koska liitäntäjohdon pistotulppa oli vioittunut.

9.7.1993 Tämä on "hyvä" esimerkki
Vuonna 1940 syntynyt oppilaitoksen siivooja oli puhdistamassa kuntoilusalin lattiaa, kun hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun suojausluokan II laitteeksi tarkoitetusta vesi-imurista. Imurin metallirunko oli jännitteinen, koska kytkentätilassa pelkästään peruseristetyt johtimet olivat vioittuneet jouduttuaan puristuksiin kahden metallipinnan väliin. Sulake ei toiminut, koska liitäntäjohto oli kaksijohtiminen varustettuna luokan I pistotulpalla. Lisäksi salissa oli luokan 0 pistorasiat lattian johtavuudesta huolimatta.

Edit: Lisätään näitä vielä kun ovat aika mielenkiintoisia:
27.5.1992
Vuonna 1956 syntynyt mies oli saanut kuolemaan johtaneen sähköiskun ollessaan kotipihallaan pumppaamassa kahdella vuokratulla uppopumpulla tekolammen pintaa alemmaksi. Tapaturman syynä oli pumpun vioittuminen ja sen liittäminen jatkojohtojen välityksellä maadoittamattomaan pistorasiaan. Koska suojajohdinpiiri oli poikki, sulake ei ollut toiminut pumpun rungon tullessa jännitteiseksi.

31.7.1991
Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun tartuttuaan vanhasta navetasta tehdyssä tallissa jännitteiseen vesihanaan. Lämminvesivaraajan vastus oli rikkoutunut (eristysresistanssi 0 W), jolloin vesihana oli vesijohtoputkiston kautta tullut jännitteiseksi. Sulake ei ollut toiminut, koska suojakosketinpistorasiasta puuttui suojamaadoitus eikä maasta eristettyä putkistoa ollut maadoitettu.

7.6.1990 vikavirtasuojakytkin olisi tod. näk. pelastanut hengen
20-vuotias nainen löytyi kuolleena veden täyttämästä kylpyammeesta. Ammeen pohjalla oli pistorasiaan kytketty hiustenkuivain, joka ilmeisesti oli pudonnut ammeeseen vieressä olleen pesukoneen päältä aiheuttaen onnettomuuden. Kuivaimen käyttökytkin oli 0-asennossa ja asunnon kaikki sulakkeet olivat ehjät.

18.7.1990 vikavirtasuojakytkin olisi ollut jees...
Rakennustyömaalla betonilattiaa hionut 21-vuotias mies sai sähköiskun jännitteisestä uppopumpusta. Virheellisen käsittelyn vuoksi pumpun liitäntäjohdon suojajohdin oli mennyt poikki ja vaihejohdin oli hankautunut verkkoliittimien metalliseen teräväreunaiseen kiinnitysalustaan ja runko oli sen vuoksi tullut jännitteiseksi. Koska suojajohdinpiiri oli poikki, sulake ei ollut toiminut.

1.8.1990
16-vuotias poika sai kuolemaan johtaneen sähköiskun kuivauskaapista sitä verkkoon kytkiessään. Syynä onnettomuuteen oli kuivauskaapin pistotulpan sisäisessä kytkennässä sattunut virhe: kelta-vihreäraitainen suojajohdin oli kytketty pistotulpan kosketintappiin ja ruskea vaihejohdin maadoitusliittimeen.

28.5.1988
Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun kytkiessään viljan kierrekuljetinta sähköverkkoon (380 V). Kuljettimen runko tuli jännitteiseksi liitäntäjohdon virheellisen kytkennän takia, jonka uhri ilmeisesti itse oli tehnyt.

4.7.1988 Tämän tyyppisten juttujen vuoksi huoneessa käytetään usein vain yhtä sulakelähtöä
Sähköurakoitsijan apumies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun purkaessaan vanhoja asennuksia. Kaapelit oli katkaistu aikaisemmin ja apumiehen piti viedä ne pois. Purettavien kaapelien seassa oli myös jännitteisiä kaapeleita, jotka oli käännetty uuteen pääkeskukseen. Ilmeisesti työtään helpottaakseen apumies oli hakenut leikkurit ja yrittänyt katkaista jännitteistä kaapelia. Apumiehelle ei ollut annettu työkaluja eikä lupaa itse katkaista kaapeleita.

15.7.1988
Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun viallisesta porakoneesta. Hän oli käyttänyt vanhaa porakonettaan nurmikolla kaksijohtimisen jatkojohdon päässä, kun koneen moottorin hiiliharjan pidin kosketti koneen runkoa, joka tuli jännitteiseksi. Sähkötarkastuskeskus on todennut porakoneen vialliseksi ja jatkojohdon määräysten vastaiseksi (pistotulppa oli viilattu suojakosketinpistorasiaan sopivaksi).

20.7.1988
Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun kompastuessaan pihanurmikolla omatekoisen matojen etsintälaitteen päälle. Uhri oli liittänyt kaksijohtimisen liitäntäjohdon toisen johtimen maassa olevaan valaisimen metallivarteen ja kytkenyt liitäntäjohdon kaksijohtimisen jatkojohdon välityksellä asunnon pistorasiaan.

18.9.1988
Koululainen sai kuolemaan johtaneen sähköiskun omatekoisista sähköasennuksista, jotka oli luvattomasti ja määräysten vastaisesti kytketty kuivaamon sähkökeskukseen. Uhri oli kavereidensa kanssa vetänyt kaksi johtoa majalle ja kytkenyt nämä sitten keskuksen yhteen lähtöön. Uhri oli yhtä aikaa koskenut molempien johtojen eristämättömiin kohtiin sulakkeen ollessa paikoillaan. Tällöin johtojen välillä oli ollut 220 V jännite.
 
Kiitos DIA asiallisista varoituksista.
Omasta STM tentistä on jo sen verran aika nottei noita muista kun ei ne päähän jääneet silloin tuoreeltaankaan :-\
Maalaisjärjellä onneksi pärjää joten kuten :D
 
Pasi P sanoi:
Hyvä idea DIA!

Kokeilen syöttöä stereoille sähköpääkeskuksen viereen asennetusta pistorasiasta jatkojohdolla.

Voi olla, että tuo pistorasia on vastaava kuin muutkin. Ehkä keskukselta menee ensin johto kattoon, jossa on jakorasia (jossa myös valaisin?) ja johdot lähtee siitä pistorasioille ja valaisimille.

Nykyään liittimet ovat usein pikaliittimiä eli johtoa ei ruuvata kiinni vaan se törkätään reikään, jossa "jousi" takertuu johtimeen. Ei mikään tiukka liitos, mutta ei kuitenkaan löysty kuten ruuviliitoksilla on tapana.
 
Alkuperäiseen kysymykseen:

Minulla oli joskus vastaavia ongelmia Gainclonen kanssa, jossa ei ollut mitään hurinasuojauksia. Syylliseksi paljastui kaapelimodeemin viallinen virtalähde. Virtalähteen irrottamisella tuntui olevat suuri vaikutus ei pelkästään hurinaan vaan myös äänen tunkkaisuuteen.

Kaapelimodeemi toimi muuten näennäisesti OK, mutta verkkoyhteys alkoi hidastua. Rikkinäinen virtalähde ei välttämättä oireile mitenkään selkeästi.
 
Back
Ylös