Musikaalisuus-termi

jacqueline.lacan sanoi:
http://www.esploudspeakersna.com/accuracy/index.html <--Joka sekoittaa ihan pakan; ihan eri käsitys tästä musikaalisuus jaottelusta. Joku muu sanoisi että tämä on diskurssianalyysin riemuvoitto arjesta (ja tieteellisen realismin empirismiin pohjautuvasta realismista).

Eikö tuo ole suhteellisen lähellä sitä vanhaa Hifi-lehden käyttämää "musikaalisuutta".
 
(Nostetaan vaikka tätä vanhaa ketjua, kun emme viitsi "trollata" yhteistyökumppaneiden ketjuja.)

Jos kaksi "musikaalisesti" soivaa settiä toistavat eri tavoin voidaanko millä perusteella sanoa että toinen on musikaalisempi kuin toinen?
 
Jos kaksi "musikaalisesti" soivaa settiä toistavat eri tavoin voidaanko millä perusteella sanoa että toinen on musikaalisempi kuin toinen?

Miten sitten määritelläänkään niin toinen setti voi toistaa basson sävelkorkeudet selvemmin, jäsentyy paremmin (iskut tiukemmat ja tuosta johtuen oikea-aikaisemmat), yms. Voi sitten johtua kaiuttimien, oheislaitteiden (sopivuudesta/laadusta ko. kaiuttimille), sijoittelun, sekä tilan yhteisvaikutuksesta. Toinen voi siis olla 'musikaalisempi'.
 
Jos Matti Nykänen laulaa, ja ääntä ei ole mitenkään korjattu,
ei sieltä kaiuttimista Pavarottia kuulu. Turha väittää, että laitteet
korjaa signaalia jos se on pielessä. Varmaan jotain tapahtuu,
mutta ihmisestä musikaalisuus lähtee, tai sitten ei.
 
Miten sitten määritelläänkään niin toinen setti voi toistaa basson sävelkorkeudet selvemmin, jäsentyy paremmin (iskut tiukemmat ja tuosta johtuen oikea-aikaisemmat), yms. Voi sitten johtua kaiuttimien, oheislaitteiden (sopivuudesta/laadusta ko. kaiuttimille), sijoittelun, sekä tilan yhteisvaikutuksesta. Toinen voi siis olla 'musikaalisempi'.
Täysin totta. Niin moni tekijä vaikuttamassa.
 
^^Ei kukaan sellaista varmaan ole koskaan väittänytkään, että laitteet ääntä korjaisivat. Kyllähän se niin menee, että jokaisessa siirtovaiheessa aina vaan lisää sössitään, toiset enemmän ja toiset vähemmän.
 
En aio tuolla musikaalisuudella isommin päätäni vaivata. Ilmiselvästi en ole itse musikaalinen. Jos olisin musikaalinen, soittaisin jotain istrumenttia ja vaikka perustaisin jonkun harrastelijabändin. Mukavaahan se olisi, mutta musiikista nauttimisen kannalta ei välttämätöntä.
Hyvinkin erilaisesta musiikista pystyn kyllä nauttimaan livenä ja vieläpä kotona epämusikaalisilla kaiuttimilla kuunnellen. Jos se taso joka riittää minulle, ei täytä muiden preferenssejä, niin so what.
Sama koskee musiikkiakin. Sekin voi olla musikaalisuuden puutetta, että metallimusaa ja hiphopia en kuule musiikkina, vaan pikemminkin ärsyttävänä meluna ja jollotuksena. Tämmöistä minun korvissani epämusiikilta kuulostavaa, mutta musiikiksi kutsuttua löytyy kyllä klasarin ja jazzinkin puolelta. Jos joku tykkää näistä, niin ei hän tarvitse siihen minun, eikä kenenkään muunkaan hyväksyntää kuunnellakseen ja nauttiakseen kuulemastaan.
Vähän liikaa taidamme vaivata aivojamme itsellemme epäolennaisilla asioilla.
 
Jos laajennetaan keskustelua musikaalisuudesta, tuotteistukseen ja markkinointiin, niin hienovireistä hommaa sen on. Nöyryyttähän ei nykyään pidetä hyveenä.Silti ne Juicen laulun sanat pätevät tähänkin: " Jos laulat niin laula hiljaa, sua kenties kuunnellaan...". Ei tarvita kuin yksi huonosti harkittu, takin liepeet hieman liian levällään suusta päästetty mediakommentti ja koko hommaan tulee ikävä sivumaku.

Musikaalisuus voi pahimmillaan aiheuttaa tämmöisiä Genesiksen videon kaltaisia mielleyhtymiä:

http://www.mtv.co.uk/genesis/videos/jesus-he-knows-me
 
Musikaalisuus on ihmisen ominaisuus ja nykyisen tietämyksen mukaan näyttää olevan jopa osin perinnöllinen ominaisuus.
 
Viimeksi muokattu:
Kun lukee vaikkapa tätä ketjua, niin on huomaavinaan, että musikaalisuus-sana liitetään ainakin
- musiikkiin (toinen musiikki on "enemmän" musiikkkia kuin toinen musiikki)
- äänityksen ja studion työskentelytapaan
- musiikkisignaalin matkaan pitkin toistoketjua, signaalin ominaisuuksien muuttumiseen matkalla
- äänitteeseen
- laitteeseen
- laitemerkkiin
- toistoon
- kuuntelutilan ominaisuuksiin
- hifi-ideologiaan
- markkinointiviestintään
- kuuntelijan tulkintahorisonttiin
- kuuntelijan kykyihin, lahjakkuuteen
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös