Musikaalinen hifilaite eimusikaalisessa setissä

Arto sanoi:
Jollakulla palstalaisellakin CD5i ruokkii putkipeliä, syyllinen ilmoittautukoon!

Täältä ilmoittautuu yksi syyllinen (en oo vielä alibia lukenu :D).
 
Mikael Nederström sanoi:
Koska ne ovat täysin identtiset? Käytännössä vahvistimien stereokuvassa on suuria eroja, jotka on helppo kuulla myös sokkona. Päätetransistorien sovittaminen, kanavatasapaino, kanavakohtaiset säröarvot ja moni muu asia voivat mitattavalla tasolla vaikuttaa stereokuvaan. (Jos nimittäin on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että vahvistimissa on muitakin eroja kuin perusmittauksilla esiin saatavat asiat.)
Niinpä. Ei ongelma suinkaan ole siinä, etteikö eroja olisi vaan siinä, ettei niitä esimerkiksi lehdissä mitata. Mittaaminen jätettäneen siksi, että
  • laiskottaa, tai
  • ei osata, tai
  • raadollisten kaupallisten syiden vuoksi
    • pelätään liikaa objektiivisuutta ja asiasta seuraavia kaupallisia riemuja, tai
    • yksinkertaisesti rahan ja mittauslelujen puutteen vuoksi.
Myös kaikki mahdolliset syiden kombinaatiot ovat uskottavia.

Mutta kyllä, kyllä minä luen sekä Hifimaailmaa että Inneriä. Molemmat ovat hauskoja viihdeläpysköjä, joilla on välillä oikein ilahduttavaa samankaltaisuutta jo edesmenneen Pahkasika-lehden kanssa... Mutta viihteestähän tässä onkin kyse... :p :p :D :D

t. jjahifi
 
MLSummit sanoi:
Mikä on flättäri, täh? ???
Tuohon minäkin odotan vastausta.

Musikaalisista laitteista puheenollen hifilaitteet ovat puhtaasti äänentoistoon tarkoitettuja laitteita. Niissä ei ole hintaluokastakaan riippumatta yhtään musikaallisuutta. Kannattaa musikaalisuuden etsintä keskittää äänitteissä esiintyviin muusikoihin.
Musiikin kuunteluun muuten riittää 15€ matkaradio joka on tasan yhtä "musikaalinen" kuin 15000€ laitteisto. Itse mielummin kuuntelen hyvistä laitteista joiden ääni on mielyttävämpi kuin 15€ matkaradiosta.
Taannoin jo lopetetussa suomalaisessa highend- lehdessä mainittiin testi-levynä käytetystä Renegadesin Cadillac levystä että se oli paras suomalainen äänite stereokuvaltaan, eikös se ole Mono-äänite? No, jossain niillä vaiheilla siirryin mono-aikaan eikä ole tarvinnut huolehtia "stereokuvasta".
 
MLSummit sanoi:
Mikä on flättäri, täh? ???

https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php?48643;wap2

Musiikinkuuntelua musiikin rakenteen, ei tila ja stereokuvien ehdoilla. Kuunnellaan soinnun ja rytmin yhdistämistä bassokuviolla. Laitteisto valitaan ja musiikia kuunnellaan vahvasti edellämainnituin perustein. On ajatuksena, että voit kuulla sointujen oikea-aikaisuuden niin, että kuulet kuinka esim bassoa näplätään ja minkä soinnun se tuottaa ja mitkä vivahteet siihen liittyvät kuitenkin niin, että seuraava sointu on selvästi kuultavilla. Musiikki rullaa eteenpäin kuin juna ja ajoitukseltaan hiljaisemmissakin kappaleissa jaksotukset menevät oikein.

Candyman
 
MLSummit sanoi:
Mikä on flättäri, täh? ???

1980-lukuinen nimitys heille jotka eivät perustaneet trad mittauksista vaan kuuntelivat musiikin toistumista. Nimitys jäänyt pois muodista suuressa maailmassa ainakin kymmenen vuotta sitten mutta saapunut Suomeen vasta viime aikoina, ensiksi puolittain vitsinä (Flat Addicts) ja sittemin tahallisesti tai tahattomasti väärinymmärrettynä, mustavalkoistettuna ja kaupallisesti ryöstöhyödynnettynä otsakkeena.
 
MLSummit sanoi:
Mikä on flättäri, täh? ???

JTBB@K-Klubi.jpg
 
jjahifi,

Kiitos luottamuksesta Hifimaailman toimintaa kohtaan. Koska selvästi tiedät jotakin enemmän kuin Hifimaailman mittauksista vastaavat, niin voisit kertoa, millä mittauksilla esimerkiksi CD-soittimien tai vahvistimien erot saataisiin selville. Tai edes sen, mistä suunnasta näitä kannattaisi lähteä metsästämään.

Sen verran voin sanoa, että jo HIFI-lehden aikana julkaisematonta taustatyötä mittauksista tehtiin aika hemmetin paljon (impedanssisovitukset, ylimenosäröt yms.), mutta millään ilveellä sopivaa mittaussettiä ei löytynyt. Enkä tiedä yhtäkään lehteä ulkomailta, joka olisi nämä mittaukset löytänyt. Säröspektrin muodolla voisi olla vahvistimien kohdalla oma selityksensä, joten se on lähiaikoina tulossa mukaan myös Hifimaailman vahvistinmittauksiin.

Pahkasikavertaukset ovat muuten jo aika väsynyttä kamaa. Ihan oikeasti perusteltua kritiikkiä mittamenetelmistä olisi mukavampi kuunnella.
 
Mikael Nederström sanoi:
Säröspektrin muodolla voisi olla vahvistimien kohdalla oma selityksensä, joten se on lähiaikoina tulossa mukaan myös Hifimaailman vahvistinmittauksiin.

Eikös kolmiulotteisia säröspektrejä ole maailmalla (mm. HFN / Miller Labs) mitattu myös CD-soittimista? Mielestäni niillä on miltei aina ollut jonkinmoinen korrelaatio sanallisten sointikuvailujen kanssa (erotteleva, tukkoinen etc).
 
Jösses että meinahti luikahtaa kurat pöksyyn! Luulin että joku on tehny meikäläisestä kuvakoplauksen tuossa Matin linkkaamassa kuvassa. Tyttö huuteli että "iskä sä oot netissä kitara kainalossa" :D
Tawe kait siinä on?
 
Tawehan se on ennenkuin meni parturissa pilluuttammaan tukkansa. Nykyään ei meinaa tunnistaa :-\.
 
Mallas sanoi:
Eikös kolmiulotteisia säröspektrejä ole maailmalla (mm. HFN / Miller Labs) mitattu myös CD-soittimista? Mielestäni niillä on miltei aina ollut jonkinmoinen korrelaatio sanallisten sointikuvailujen kanssa (erotteleva, tukkoinen etc).

Voi hyvin olla. Joskus noita säröspektrejä kävin enemmänkin läpi, mutta ainakaan tuolloin kovin selvää yhteyttä en löytänyt. Mutta sehän voi johtua siitäkin, että muiden tekemien kuunteluarvioiden suhteuttaminen mittauksiin on aina vaikeampaa kuin omien havaintojen.

Täytyy varmaan kokeilla asiaa ajan kanssa niin, että kuunteluvaikutelmista saisi irti kvantitatiivisia muuttujia. Tämä helpottaisi taatusti yhteyden huomaamista.
 
Mikael, pyydän anteeksi provoani sekä sinulta, että lehdeltä. Kirjoitin törpösti.

Mutta sitten itse asiaan, signaalin purkaminen eri tilanteissa komponentteihinsa ennen ja jälkeen muuntimen (esimerkiksi vahvistin on analoginen muunnin) tuottaa melkoisesti lisätietoja. Käsittääkseni audiolaitteissa on usein kyseessä ns käänteisongelma (inverse problem).
Inverse problems are characterized by the property that the solutions are extremely sensitive to measurement and modelling errors. Ultimately, an infinity of unknown variables could have produced exactly the same set of measurements. The classical theory with which to tackle these problems is called regularization theory. While the traditional theory of inverse problems is centered in the "small noise, accurate models" case with known error norm, the vast majority are cases with "not-so-small-noise" and, furthermore, the error norms are not known and the models are invariably only approximations to physical reality.
Nuo ongelmat ovat käytännössä kinkkisiä, joten mittaaminen sekä matemaattiset mallit eivät ole ollenkaan triviaaleja. Itse joutuisin turvautumaan ammattilaisten apuun, oma matemaattinen osaaminen ei riittäisi ilman tuntuvaa lisäperehtymistä. Lisäksi nykyinen mittatekniikka on aika erilaista kuin vaikkapa viisitoista vuotta sitten...

t. jjahifi
 
T.V@lve sanoi:
1980-lukuinen nimitys heille jotka eivät perustaneet trad mittauksista vaan kuuntelivat musiikin toistumista. Nimitys jäänyt pois muodista suuressa maailmassa ainakin kymmenen vuotta sitten mutta saapunut Suomeen vasta viime aikoina, ensiksi puolittain vitsinä (Flat Addicts) ja sittemin tahallisesti tai tahattomasti väärinymmärrettynä, mustavalkoistettuna ja kaupallisesti ryöstöhyödynnettynä otsakkeena.

No, jos tarkkoja ollaan, ko. ryhmä halusi universalisoida omat soinnilliset mieltymyksensä väittämällä, että niissä on kyse "musiikista" kun taas muiden mieltymyksissä on kyse jostain muusta. Hassua, miten paljon tuo itse asiassa muistuttaa puhtaasti mittauksia korostavaa ideologiaa. Ympäri käydään, yhteen tullaan. ;)
 
Joke, basso ei ole yksiääninen soitin, sillä voi ja sillä myös soitetaan paljon sointuja sekä muita polyfonisia juttuja.
 
Tawe sanoi:
Joke, basso ei ole yksiääninen soitin, sillä voi ja sillä myös soitetaan paljon sointuja sekä muita polyfonisia juttuja.
Tiedän. Halusin yksinkertaistaa asioita, jotta saisin asian helpommin selitetyksi - luulin, että lainausmerkit riittävät.
 
Joke721 sanoi:
Peräkkäisten sointujen muodostamaa rakennetta sanotaan harmoniaksi.

Viilataan nyt sitten pilkkua. Kyllä se sointu jo sinällään on harmonia. Itseasiassa jo yksittäinen itervalli sisältää harmonian käsitteen riippumatta siitä soitetaanko sävelet yhtaikaa vaiko peräkkäin. Harmonia on suomennettuna sopusointuisuus. Tämän merkitys on aikain kuluessa muuttunut. Eli siis sen mikä on sopusointuista. Mutta siis harmonian perus elementtejä ovat intervalli ja kolmisoinnut.

Aiheesta musikaalisuus. Mielestäni jos ja kun termiä käytetään kuvaamaan äänentoistolaitteiston luonnetta on termin merkitys täysin riippuvainen havainnoijasta. Jokaiselle on olemassa oma ja erilainen ominaisuuksien joukko, jota hän pitää musikaalisena. Muut eivät voi tätä kiistää vaikka kuinka yrittäisivät. Se on vähän sama kuin koittaisi toisen puolesta päättää mikä on kaunista tai maistuu hyvälle.
 
Back
Ylös