Musiikinostamisen kirottu helppous

  • Keskustelun aloittaja ToKa
  • Aloituspäivämäärä

ToKa

Hifiharrastaja
Liittynyt
10.9.2006
Viestejä
2 529
Laskinpa tuossa että on tullut ostettua kuukauden sisällä 22 LP:tä (tuplat yms. laskettu yhdeksi) ja 2 CD:tä. Eihän tässä ole mitään järkeä, ei levyihin ehdi tutustua tällä tahdilla. Toista se oli penskana kun yhteen levyyn piti ensin kerätä pitkän aikaa rahaa ja lopulta koitti se kaunis päivä kun sai hakea levyn. Kyllä sitä levyä sitten tulikin soitettua. Tuolloin ostettujen levyjen sisältö onkin paljon paremmin hallinnassa toisin kuin nykypäivänä ostetut. Moni levy jää tässä massassa liian vähälle huomiolle ja moni helmi saattaa jäädä levyhyllyyn odottamaan parempia aikoja. Onko muilla vastaavanlaisia ajatuksia?

Myydäänköhän apteekissa minkäänlaista vinyylipurkkaa tai vinyylilaastaria jolla voisi vähän vieroittaa itseään hetkeksi aikaa? >:D
 
No on todellakin.
Ite oon osto lakossa.Pengon läpi olemassa olevia levyjäni.
Vaikkei noito oo ku reilu 2000kpl.
Löytyy paljon mitä ei oo tullu kuunneltua muutamaan vuoteen.
 
pasij sanoi:
No on todellakin.
Ite oon osto lakossa.Pengon läpi olemassa olevia levyjäni.
Vaikkei noito oo ku reilu 2000kpl.
Löytyy paljon mitä ei oo tullu kuunneltua muutamaan vuoteen.
Niiden kahlaamisessa sulla onkin ISO urakka :D
 
Markku sanoi:
Niiden kahlaamisessa sulla onkin ISO urakka :D
Mää oon alottanu jo.Hiljaa hyvää tulee.
Jaahas koht pitääki valmistautua ku Sepi tulee balleriina puvussansa ja
paremp puolisko natsi uniformussa :D
 
toi että levy jää kuuntelematta, on harmillista. itsellä tulee mieleen esim. rush: snakes & arrows - unohdan jopa omistavani ko levyn, vaikka bändiä kovasti diggaankin. kyllä levyjen osto kirotun helppoa on.
 
Natsiuniformusta en tiedä, mut eikös nuo kyyhkyläiset jotain minimalistisempaa tuolta erotiikkamessuilta päivällä käydessään (ei todistettua tietoa :D) löytänyt kauniimmalle osiolle.. Sepi sopis kyllä I Phone kamppanjaan mainiosti vaaleanpunaisessa balettiasussa >:D
Aiheeseen: ihminen on keräilijäluonne ja uteliaisuus suuri... tasapaino "karkkikaupassa" mahdoton hallita, mut mikä on järkevää ??? S&A kannattaa ainakin kerran kuunnella, vaiks se YYZ vastine :)
 
Aivan liian helpoksi on levyjen ostaminen tehty. Ei tarvitse persausta tuolilta nostaa, kun netistä tilailee levyjä. Ihan tuosta tulee riippuvaiseksi. Pitäisi kai olla "levykortti" vähän niinkuin viinakortti aikoinaan, saisi ostaa vain määrätyn määrän levyjä kuukaudessa. 10 levyä on tässä kuussa tullut ja vielä on 16 tilauksessa. Eihän tuo tee edes levyä per päivä. Eipä niitä ehdi moneen kertaan kuuntelemaan. Ja vaikka kuinka päättäisi, että ensi kuussa ostan vähemmän, niin tahtoopi mopo lähteä joka tapauksessa käsistä.
 
Viimeinen isompi erä levyjä tuli 22. heinäkuuta. Sen jälkeen en ole ostanut kuin yhden mutta jos ei levyjä niin sitten kaikenmoista vintage-romua. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen suuntaan että kohta kertyy taas musiikkiakin...

Juhani
 
Joo, avauspostauksessa ihan asiaa. Ei siitä kauaakaan ole kun huomasin että "hei, mullahan on Cultin Ceremony (hopeana) hyllyssä, miltäs tämä kuulostikaan". Toisaalta on kiva tehdä omasta levyhyllystä löytöjä...

Mutta eräs hifiveijari menee ja ostaa J.J.Calen Grasshopperin ja myy sen pois ennen kuin on ehtinyt kuunnella sitä kertaakaan! Täällä palstalla pörrää siis ainakin yksi vielä meikäläistäkin höyrypäisempi henkilö! Ei ole vaikea arvata kuka, kakkoseksi jään...
 
Mulla on hädin tuskin 500 levyä, enkä niitäkään ole kaikkia ehtinyt kuuntelemaan. Etenkin jos ostaa isomman satsin kerralla niin helposti jää joku levy hyllyyn turhan pitkäksi aikaa odottamaan pääsyään lautaselle.
 
sterna sanoi:
Eipä niitä ehdi moneen kertaan kuuntelemaan.

Ei kai niissä mitään parasta ennen leimaa ole? Vaikka niitä levyjä ei heti kerkiäisikään kuunnella, niin niitä olisi myöhemmin hieman hankala kuunnella jollei niitä hyllystä löydy. Eli kuten Kronos asian ilmoittaa:

kronos sanoi:
Toisaalta on kiva tehdä omasta levyhyllystä löytöjä...

Täysin samaa mieltä olen.
 
Niin ja nykyään tosiaan käy usein niin kuin Toka avauspostauksessa totesi: uudet hyvätkin lätyt jäävät naurettavan vähälle kuuntelulle. Kyllä pikkuskidinä ne vähät levyt tuli kuunneltua paljon tarkemmin. Loistava esimerkki on jo sauhuamani Allman Brothersin livetupla Live at Fillmore East. Vetäisin sen taas eilen läpi ja huomasin vihdoin että siinähän on KAKSI rumpalia - tuonkin seikan meinasin missata kokonaan! Kyllä hyvät levyt vaativat monta kuuntelua jotta huomaa mitä niissä oikeasti on. Hyvät levy myös ansaitsevat monta monta monta kuuntelukertaa, on se vaan sääli jos huippumuusikot ovat tehneet parhaansa ja sitten urpo kuuntelija ei edes tajua missä mennään, mitä tapahtuu...

Mutta Shellraiserilla hyvä pointti: loistolätyt voi löytää vaikka omasta hyllystä myöhemminkin! Kaivakaas omia hyllyjänne, antakaa unohduksiin jääneille uusi mahdollisuus!
 
Joo-o, suurinpiirtein 250 levyä (vinyyli+CD) tullut hankittua tänä vuonna. Noihin on muutama euro rahaakin palanut, en ole uskaltanut edes tarkemmin laskea. Kai tämä jonkinlainen addiktio on, pitäiskö perustaa "Anonyymit Ääniteholistit" tai jotain vastaavaa...

t: Pasi
 
No on teilläkin vaikeeta, kun liikaa voitte levyjä ostaa :D... Tulkaa käymään täällä toisessa ääripäässä jossa mietitään, että ostaisto vaikka yhden vai kaksi käytettyä älppäriä tässä kuussa kun ei ole yksinkertaisesti enempään oikein rahaa. Tai no voisi kait sitä enemmänkin ostaa, mutta sitten syötäisiin huonommin ja tykkään myös hyvästä ruuasta joten ei onnistu.
Niin kyllä käy kateeksi tuo teidän touhu!! >:D
 
kronos sanoi:
Kyllä pikkuskidinä ne vähät levyt tuli kuunneltua paljon tarkemmin.

Niin tuli joo. Olisiko osaltaan syynä ollut se että kun ei ollut muuta kuunneltavaa, niin piti ne vähäiset levyt kuunnella "puhki". Tai kasetit, meikäläisen tapauksessa. Toisaalta, kyllä nytkin joitakin levyjä tulee kuunneltua useammin kuin joitain muita...

t: Pasi
 
Pasi K sanoi:
Niin tuli joo. Olisiko osaltaan syynä ollut se että kun ei ollut muuta kuunneltavaa, niin piti ne vähäiset levyt kuunnella "puhki". Tai kasetit, meikäläisen tapauksessa. Toisaalta, kyllä nytkin joitakin levyjä tulee kuunneltua useammin kuin jotain muita...

t: Pasi

Höhö tuo on kyllä totta ainakin meikäläisen kohalla tällä hetkellä, että tulee hinkattua ostetut levyt läpi kohtalaisen tarkkaan!
Se onkin varmaan ainut plussa tässä tilanteessa :).
 
Riksy^ sanoi:
No on teilläkin vaikeeta, kun liikaa voitte levyjä ostaa :D... Niin kyllä käy kateeksi tuo teidän touhu!! >:D

No jaa, ei ole helppoa kellään. ;) Itse kyllä muistelen kaiholla niitä aikoja (kultaisella 80-luvulla :)) kun sain jotain 10 markkaa viikkorahaa, ja sillä sitten ostin tyhjiä kasetteja, ja kavereilta äänittelin niille musiikkia. TDK oli kova sana silloin. Oi niitä aikoja... :)

t: Pasi
 
Joo näinhän se on, että ikinä ei oo hyvä! Ihmisen perusluonne varmaan, ken tietää... :)
 
Pasi K sanoi:
Niin tuli joo. Olisiko osaltaan syynä ollut se että kun ei ollut muuta kuunneltavaa, niin piti ne vähäiset levyt kuunnella "puhki". Tai kasetit, meikäläisen tapauksessa. Toisaalta, kyllä nytkin joitakin levyjä tulee kuunneltua useammin kuin joitain muita...

t: Pasi

Juu, ei niitä tullut fyysisesti puhki veivattua, mutta kun on puolen vuoden ajan kuunnellut päivittäin saman levyn/kasetin useampaan kertaan, niin ei niitä enää halua kuulla kertaakaan. Roxetten Joyride tuli kuunneltua itse "puhki", Alanis Morisetten debyytti taas kului puhki ei niinkään oman soiton takia, vaan erittäin voimallisen radio/tv powerplayn takia.
Että onneksi nyt voin kuunnella levyn kerran tai kaksi ja sitten myöhemmin uudestaan kun tekee mieli, en siksi että kun ei ole muutakaan soitettavaa.
 
Pasi K: Sama juttu mulla - paitsi että kasettitouhu alkoi jo joskus 1970-luvun puolivälissä. Kaseteille äänitettiin levyjä ja radiosta biisejä ja tulihan sitä ostettua valmiiksi äänitettyjäkin kasetteja! Jotenkin vaan tulee niin nostalginen olo kun nyt hommailee vinyyleinä niitä lättyjä joita oli joskus 25-30 vuotta sitten valmiiksi äänitettyinä kasetteina ja huomaa että ne toimivat edelleenkin paremmin kuin mikään myöhemmin tehty. Ramonesin Rocket to Russian hommasin just vähän aikaa sitten ja sehän on täydellinen rokkilätty, parempaan ei ole mikään rokkibändi yltänyt viimeiseen 25 vuoteen. Thin Lizzyn Johnny the Fox vielä odottaa omaa vuoroaan, tulee takuulla olemaan säväyttävää kuulla tuokin lätty vihdoin vinyylinä...

Riksylle lohdutukseksi että kyllähän meikäkin käytettyjä ostaa - ja kympin repressejä. No okei jokin aika sitten tuli vähän reviteltyä ja sorruttua muutamaan MFSL:ään mutta pakkohan se oli ottaa selvää mikä audiofiililevyjen nykytila oikein on...
 
Back
Ylös