Musiikin ehdoilla?

moukkunen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 082
Kaupunki
Kärkölä
Yritämme kaikki rakentaa laitteistoa musiikin ehdoilla, ainakin niin monesti väitämme, mutta kuinka pääsemme mahdollisimman lähelle musiikkia omalla laitteistolla?
Mitä siihen tarvitsemme, että musiikki on musiikkia?

Ehkä oleellinen vaikuttaja on myös, mistä me nautimme musiikissa? Mikä itse musiikissa viehättää?
Miten kuuntelemme sitä ja mitkä asiat huomioimme musiikissa?

Kun kuulemme ensimmäisen kerran hyvän kappaleen vaikka keittiönradiosta, mikä tekee siitä niin hyvän? Kun laitamme saman kappaleen soimaan omaan huippu settiin, onko kappale monin kerroin parempi siinä? Pitäisikö olla?

Jokainen tekee jonkintasoisia kompromisseja laitteistossa, joten mistä voisimme tinkiä jottei musiikki kärsisi liikoja?
Onko tärkeämpää, että saat instrumentit kuulostamaan juuri itseltään, vaikka menettäen orkesterin yhteen soittamisen tunteen? Vai koetko asian juuri toisin, eli yhtenäinen instrumenttien välinen toisto välittää mielestäsi enemmän musiikista kokonaisuutena ja yksittäisten instrumenttien oikeellisuus ei olekkaan niin oleellinen tekijä?
 

jhyvarinen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 051
moukkunen sanoi:
Jokainen tekee jonkintasoisia kompromisseja laitteistossa, joten mistä voisimme tinkiä jottei musiikki kärsisi liikoja?
Onko tärkeämpää, että saat instrumentit kuulostamaan juuri itseltään, vaikka menettäen orkesterin yhteen soittamisen tunteen? Vai koetko asian juuri toisin, eli yhtenäinen instrumenttien välinen toisto välittää mielestäsi enemmän musiikista kokonaisuutena ja yksittäisten instrumenttien oikeellisuus ei olekkaan niin oleellinen tekijä?
Kohtuus oikeellisuudessa ja soiton harmonioissa ja rytmissä riittää minulle musiikin kuunneltavuuden säilymisessä.



T.JH
 

rajani

Hifiharrastaja
Liittynyt
18.2.2007
Viestejä
12 789
Kaupunki
Lahti
Hyvä aihe näin kesällä keskusteltavaksi.

Voihan musiikki olla musiikkia jollekin vaikka analogisen puhelinlinjan läpi ja vain 300-3400 Hz välinen kaista kuuluu. Ihminen tottuu melko nopeasti alkeellisimpiin oloihin, mutta silti monet meistä nauttivat kun kuulevat hyvää ääntä.
 
I

ilkkap

Stereokuva ei ole tärkein eikä soittimien äänenvärit.

Eikä mahdollisimman livemäinen esitys koska kuuntelemassani musiikissa on paljon studiokikkailua.

Prat-tekijä on vahva toistimissani mutta en kuuntele varsinaisesti sitäkään vaan se tuo
musiikin sanoman helpommin kotiin.
Mikä se sanoma on useasti?
Euforia.

i
 

Sella

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
405
Hieman omaa filosofiaani.

Äänite on aina tulkinta todellisuudesta. Laitteiston lukema ja toistamat äänenpaineenvaihtelut ovat tulkinta äänitteestä. Itse en hae tästä äänitteen tulkinnasta mitään pinpoint stereokuvaa enkä viimeisintä detaljia. Minun ajatukseni on, että voin tästä toistolaitteiston päästä tehdä millaisen tulkinnan haluan.

Tärkein asia itselleni on äänten syttyminen ja sammumminen, oikea-aikaisuus.Jotkut puhuvat PRaTista. Mikään ei saa ärsyttää, sillä kuuntelen aina koko äänitteen alusta loppuun. Äänitteet joista löytyy hyvä raita tai kaksi, niille en anna mitään arvoa. Kokonaisuuden pitää toimia niin äänitteessä kuin toistolaitteistossakin.
 

roiene

Käyttäjä
Liittynyt
20.8.2006
Viestejä
1 590
Kun hifi unohtuu, mennään musiikin ehdoilla. Huono musiikki on huonoa, eikä sitä laitteiston laadukkuus pelasta. Mikä on hyvää ja huonoa musiikkia sitten? Sen tuntee jokainen munaskuissaan. Ainakin itseäni koskettava/liikuttava musiikki voi tulla vaikka kesämökin paskasta radiomankasta, että siinä mielessä tämä laitteiston jatkuva virittely tuntuu välillä niin turhauttavalta. Enpä loppujen lopuksi ihmettelisi, vaikka itsekin möisin jonain päivänä koko roskan pois :D. Noo, ei nyt sentään, onhan sitä ihmisellä jotain fetissejä oltava 8). V...u, olipa tämäkin viiltävä analyysi.

jouni
 

lator

Käyttäjä
Liittynyt
22.9.2006
Viestejä
1 318
Kaupunki
Kuopio
Itseäni on aina viehättänyt instrumenttien puhdas ja aidonoloinen sointi. Puhaltimien on soitava siten, että äänellä on oltava tilaa etenkin syvyyssuunnassa, joka tekee niistä omalla tavallaan ainutlaatuisen soitinten kirjossa. Levyjä miksataan ja masteroidaan niin vaihtelevalla tavalla, että yhden levyn stereokuva voi poiketa toisesta tyystin. Näistä yksi saattaa tuntua realistisemmalta kuin toinen, mutta jokainen levy on vain yksi näkemys musiikkiesityksestä. Toki stereokuvan toisto äänitteelle uskollisena luo lisää vaihtelua musiikin kuunteluun ja persoonallisuutta itse esitykseen.

Edellä mainittujen lisäksi itselleni ehdoton kriteeri on rasittamattomuus. Mikään ei saa ärsyttää ja laitteistoa on voitava kuunnella yhteen putkeen niin kauan kuin mielenkiintoa riittää. Tästä ominaisuudesta en suostu tinkimään. Detailifriikkinä en itseäni pidä, mutta on aina mukava bongailla uusia ja pieniä juttuja musiikista. Usein yksityiskohtia kaivava laitteisto mielletään sellaiseksi, joka aiheuttaa herkemmin kuunteluväsymystä. Tässä kuitenkin laadukkaan vahvistimen ja äänilähteen merkitys korostuu. Laadukas alkupää tuo esille yksityiskohtia pitäen esityksen kasassa ja miellyttävänä.

Mitä dynaamisempi ääni on, sitä enemmän huomaan kiinnittävän huomiota ja syventymään musiikkiin. On aina yhtä mukava huomata, että rauhallisemman kohdan jälkeen niskakarvat nousevat pystyyn. Ennestään vieraalla materiaalilla efekti on yhtä aikaa säikäyttävä, mutta silti oudolla tavalla addiktiivinen. Äänentoiston sielu on kuitenkin musiikki. Edellä mainitut tekijät menettävät merkitystään jos itse musiikki ei puhuttele. Onneksi musiikkimakuni on laaja, joten hyviä levyjä riittää kuunneltavaksi loputtomiin. Hyvä musiikki soitettuna laadukkaalla äänentoistolaitteistolla tarjoaa minulle elämyksiä ja on samalla mainio rentoutumisen väline.
 
Ylös