Monikanavapäätevahvistin suosituksia

[Hermo]

Ei tuu ylimääräisiä viipeitä kaiutinmittauksiin. Sillähän sen voisikin testata meneekö analogisena.

 

[Yedi]

Minulla kanssa pure direct kuulostaa hyvinkin erilaiselta, kun ei mene subbarit päälle ja jako 80-120Hz . Mutta direct on käytännössä sama asia.

Tarvitaanhan tuota pure directiä ehdottomasti - nimittäin laitteen suorituskyvyn mittaamiseen.

 

[ukki]

Karajanin seurassa viettänyt hieman aikaa ja yrittänyt kuunnella eroja? Joskus 80-luvulla hankittu CD. Levyn kannessa vuosi 1988.
Levyn ripannut näköjään 2013. Roonilla soittelin. HDMI-johdolla läppäriltä Marantzille ja USB-johdolla samalta läppäriltä Mutecille.
Mutecilla soitellessa GLM volume näyttää -34 dB. Marantzin kautta soitellessa Marantzin näyttö -24 dB, jotta suunnilleen samaan äänenpaineeseen
päästään. Tämä varmaan selittää -ainakin osaltaan- kuultuja/luultuja eroja? Molempien versioiden kanssa pystyy kyllä elämään, sen verran pieniä erot ovat! Vähän kuin vertailisi Bluray-levyä 4K ULTRA HD-levyyn. Entäpä "Pure Direct, Direct vaiko Auto"? Joskus olen ollut sitä mieltä että ehdottomasti "Pure Direct"! Voi olla edelleen -tai sitten olla olemattakin Elokuva-äänen (monikanava) osalta kuulostaa homma olevan selvemmin todettavissa! Ainakin yhden elokuvan perusteella (Blade Runner 2049)! Täytynee varmaan jossain välissä katsoa toinenkin elokuva

 

[HaK77]

Oma käsitykseni on ollut, että HDMI-liitäntöjen yleistymisen myötä myös analogiset liitännät ovat pääsääntöisesti muuttuneet digitoitaviksi. Pikaisen googlauksen perusteella näyttäisi kuitenkin löytyvän malleja, jotka ohittavat AD/DA -muunnoksen.

Olin siis väärässä. Jossain tapauksissa tuolla saattaisi olla merkitystä (jos käyttää AV-virvaa, mutta ei tarvitse bassonohjausta tai huonekorjausta stereomusiikinkuuntelussa erillisellä signaalilähteellä tjsp.).

Liittyy aiheeseen.

 

[Jyrki_H]

^Kiitos.

Yammussa aika hyvä pure direct, mutta niin oli myös digitaalinen liitäntä. Huonoin oli analoginen tulo AD-muunnettuna.

Käytännössä siis analogisten lähteiden liittämistä kannattaa välttää ja käyttää digitaalista liitäntää. Vahvistinta voi käyttää integroituna stereovahvistimena, mutta tällöin ei voi käyttää sen DSP-ominaisuuksia.

 

[Yedi]

Minulla kanssa pure direct kuulostaa hyvinkin erilaiselta, kun ei mene subbarit päälle ja jako 80-120Hz . Mutta direct on käytännössä sama asia.

Höpö höpö. Sinulla on LFE+Main päällä, joten pure direct aktivoi myös subbarit.

 

[Yedi]

Nyt on joitain tunteja tullut kuunneltua musiikkia pure direct tilassa tuolla Audiophonicsin MPA-S250NC päättellä. Sanoisin, että selvä ero on tällä custom pre-outin kautta vs. Denonin 13.1 omilla vahvistimilla. Odotetusti ei kuitenkaan älyttömän suurista eroista ole kyse. Audiophonics on puhdas ja läpinäkyvä, kuten arvosteluista olen lukenut. Denon on ehkä paksumpi ja räikeämpi sekä ääni on kovalla soitettaessa karkea, ehkä säröytynyt. Audiophonicsin vokaaleissa on enemmän läsnäoloa ja toistaa yksityiskohdat tarkemmin. Denon soi muutaman desibelin kovemmin. Tämä selviää tarkemmin, kun teen Audysseyn kalibroinnin. Todella kovaa voi luukuttaa Audiophonicsin kanssa, eikä minkäänlaisesta säröstä ole viitteittä, todella puhdasta ääntä ja paljon.

Osa albumeista, kuten Edguy:n Theater of Salvation on todella kirkassointinen ja Audiophonics nosti albumin uudelle tasolle, sillä aikaisemmin olen ajatellut lievän räikeyden ja särön kuuluvan siihen, mutta näin ei ole.

Monikanavan eroja kuuntelen seuraavaksi. Nyt voin tuon stereon perusteella kuitenkin sanoa, ettei referenssitasojen kovuus ainakaan johdu kaiuttimista. Niistä on suuri osa kuitenkin THX-sertifioituja suuremmassa tilassa kuin omani.

​

 

[Yedi]

Nyt on päätteellä takana kymmeniä tunteja käyttöä. Tein Audysseyn kalibroinnin ja ero on valtaisa. Liekö tämäkin laite tarvitsevan sisäänajoa, vai johtuneeko tuosta kalibroinnista. Musiikkia on pääasiassa tullut kuunneltua ja tänään oikein havahduin ihmettelemään, miksi kaikki kuulostaa niin älyttömän hyvälle.

Päätin sitten jälleen vertailla Audiophonicsia ja Denonia, nyt huonekorjatulla musiikilla. Denoni 5dB miinusta ja subit vastaavasti 5dB plussaa. Kuuntelin aluksi dynaamista ja rytmikästä Yelloa ja Totoa, joissa mieslaulaja. Kappaleina: Petro Oleum, Oh Yeah, Umbria ja Toton Burn. Audiophonics saa jalan vipattamaan, nimittäin ääni on huomattavan puhdas, iskevä, rytmikäs, läpinäkyvä, vaivaton ja läsnä oleva. Tuossa kuitenkin subbarit toistavat alle 80Hz ja niiden asetukset ovat samat ja siitä huolimatta ero on merkittävä. Vertailin seuraavaksi Whitney Houstonia, jonka kappaleissa ei basso ole suuressa roolissa. Kappaleina legendaariset I Wanna Dance With Somebody ja I Will Always Love You. Ero on vielä suurempi läsnä olon sekä läpinäkyvyyden suhteen - oikeastaan valtaisa. Denon on kaiken kaikkiaan vertailun jälkeen melko yksiulotteinen, synteettinen ja rajoittunut.

Monikanava-ääntä on vähemmän tullut kulutettua. Katsoin Blade Runner 2049, joka on äänimaailmaltaan järisyttävä ja dynaaminen. Nuo musiikilla havaitut erot kuuluvat yhtälailla, vaikka vain LR on eri vahvistuksella. Sanoisin, että entistä dynaamisempi ja huikeampi äänimaailma. Sitten varsinaiseen vahvistuksen wattimääräiseen riittävyyteen uskoisin, että Denon kyllä jaksaa tuota pakettia ajaa yksinään. Uskoisin erojen johtuvan puhtaasti Audiophonicsin erinomaisuudesta ja marginaalisesti huipputehojen kompensoinnista.

Monikanavaa ajatellen olisi hyvä saada Audiphonics ainakin LCR, mutta mieluiten myös Widet ja surroundit, jotta vastaava ero tulisi esille kuin musiikin kanssa. Toki tuo Purifi 1ET400A olisi mahtava laittaa LCR-kanaville ja muille 250W moduulit.