Hifin harrastus on kuolemanvakavaa ja totista puuhaa, mutta välillä sattuu kaikenlaisia pieniä mokia, jotka piristävät päivää. Kertokaa omista kokemuksistanne.
Itselleni sattui äskettäin niin, että täytin kaiuttimien heikkasäiliöt atabites rouheella ja samoihin aikoihin olin myös akustoinut huonetta lisää. Bassobalanssi oli huoneessa muuttunut vähän toiselle puolelle kallelleen, joten alkoi hikinen kaiuttimien ja kuuntelupaikan siirtely. Kaiuttimet olivat nyt vielä kymmenkunta kiloa painavemmat ja alla oli piikit ja piikkikuppien kanssa kumitassujen sijaan. Mutta, sain kuin sainkin balanssin riittävän hyvin kohdilleen.
No sitten seuraavana päivänä, kun pistin musiikin päälle, en ollut ollenkaan tyytyväinen lopputulokseen. Kuulosti siltä kuin soittajat olisivat seisoneet jonossa äänialueen keskellä ja laulaja vielä jonon viimeisenä. Aattelin, että jaaha, sitä on taas tullut säädettyä muka paremmaksi, mutta aivan päin hemmettiä. Ihmettelin, että kuinka olin edellisenä iltana tällaiseen tulokseen päätynyt. Alkoi jälleen hikinen kaiuttimien ja sohvan siirtely. Mutta en vaan saanut soittajia pois jonomuodostelmasta. Ei vaikka tuntitolkulla kokeilin eri vaihtoehtoja.
Itseasiassa olin jo luovuttamassa ja toteamassa, että tämmönen soundi sitten tuli ja yritin jo puoliväkisin ajatella positiivisesti, että "kyllähän tääkin ihan hyvä kai on", koska en viitsinyt ottaa atabites rouhetta heti ulos kajareista (luojan kiitos) ja akustiikkakin oli aika vaivalla seinään kiinnitetty verhoiluineen. Sitten ihan vahingossa huomasin, että vahvistin oli "mono"-moodissa eilisen bassobalanssisäädön seurauksena. Oli kyllä aika positiivinen kokemus, kun naksautin stereomoodin takaisin päälle .
p.s. Olikohan olemasssa jo tällainen ketju, vai oliko se naapurifoorumilla? En kuitenkaan löytänyt.
Itselleni sattui äskettäin niin, että täytin kaiuttimien heikkasäiliöt atabites rouheella ja samoihin aikoihin olin myös akustoinut huonetta lisää. Bassobalanssi oli huoneessa muuttunut vähän toiselle puolelle kallelleen, joten alkoi hikinen kaiuttimien ja kuuntelupaikan siirtely. Kaiuttimet olivat nyt vielä kymmenkunta kiloa painavemmat ja alla oli piikit ja piikkikuppien kanssa kumitassujen sijaan. Mutta, sain kuin sainkin balanssin riittävän hyvin kohdilleen.
No sitten seuraavana päivänä, kun pistin musiikin päälle, en ollut ollenkaan tyytyväinen lopputulokseen. Kuulosti siltä kuin soittajat olisivat seisoneet jonossa äänialueen keskellä ja laulaja vielä jonon viimeisenä. Aattelin, että jaaha, sitä on taas tullut säädettyä muka paremmaksi, mutta aivan päin hemmettiä. Ihmettelin, että kuinka olin edellisenä iltana tällaiseen tulokseen päätynyt. Alkoi jälleen hikinen kaiuttimien ja sohvan siirtely. Mutta en vaan saanut soittajia pois jonomuodostelmasta. Ei vaikka tuntitolkulla kokeilin eri vaihtoehtoja.
Itseasiassa olin jo luovuttamassa ja toteamassa, että tämmönen soundi sitten tuli ja yritin jo puoliväkisin ajatella positiivisesti, että "kyllähän tääkin ihan hyvä kai on", koska en viitsinyt ottaa atabites rouhetta heti ulos kajareista (luojan kiitos) ja akustiikkakin oli aika vaivalla seinään kiinnitetty verhoiluineen. Sitten ihan vahingossa huomasin, että vahvistin oli "mono"-moodissa eilisen bassobalanssisäädön seurauksena. Oli kyllä aika positiivinen kokemus, kun naksautin stereomoodin takaisin päälle .
p.s. Olikohan olemasssa jo tällainen ketju, vai oliko se naapurifoorumilla? En kuitenkaan löytänyt.