Mittaustuloksia ja kysymyksiä akustiikan parantamiseksi

Mutta jos ei anneta laatikon koosta muuta tietoa kuin etäisyys takaseinään, niin mistä laskuri tietää kuinka paljon siellä on ilmaa sisällä? Multilayer calculatorissa ei ole vaihtoehtoa minkään putkien asentamiselle ja silti sillä saa laskettua reikäresonaattorin mikä menee aika alas.

Onko kellään kokemusta mikroperforaatiosta? Kirjastossa olisi laserleikkuri jolla voisi leikata vaikka millaista rei'itystä sopuhinnalla. Kävi mielessä jos kävis leikkaamassa ainakin muutaman custom 600x600mm scatter panelin.
 
Mutta jos ei anneta laatikon koosta muuta tietoa kuin etäisyys takaseinään, niin mistä laskuri tietää kuinka paljon siellä on ilmaa sisällä? Multilayer calculatorissa ei ole vaihtoehtoa minkään putkien asentamiselle ja silti sillä saa laskettua reikäresonaattorin mikä menee aika alas.
Noissa monesti näkee tuota mittaa takaseinään. Käytännössä tuo mitta takaseinään tarkoittaa sitä kotelon sisäsyvyyttä ( ellei käytä seinää resonaattorin takalevynä ). On mielekästä rakentaa ihan täydellinen kotelo, jolloin sitä voi liikutella huoneessa vähän vapaammin. Resonaattorin rakentaminen on käytännössä ihan sama kuin tekisi kaiuttimeen kotelon. Putkella voi korvata paksun etulevyn. Ei ole pakko olla 40mm etulevyn paksuus, vaan se voi olla myös putki ( aivan kuten refleksikaiuttimessa ).

Tämä näyttää myös litratilavuuden

 
Mutta jos ei anneta laatikon koosta muuta tietoa kuin etäisyys takaseinään, niin mistä laskuri tietää kuinka paljon siellä on ilmaa sisällä? Multilayer calculatorissa ei ole vaihtoehtoa minkään putkien asentamiselle ja silti sillä saa laskettua reikäresonaattorin mikä menee aika alas.

Onko kellään kokemusta mikroperforaatiosta? Kirjastossa olisi laserleikkuri jolla voisi leikata vaikka millaista rei'itystä sopuhinnalla. Kävi mielessä jos kävis leikkaamassa ainakin muutaman custom 600x600mm scatter panelin.
Annetaanhan siellä parametriksi aukon koko ja niiden välimatka. Tästä saadaan määriteltyä kuinka paljon etulevyn pinta-alaa on per resonaattori.

Mikroperforaatiossa pätee erilaiset akustiset mallit. Erittäin pienissä reijissä vaimennus tapahtuu eri tavoin. En tunne tuota puolta juurikaan.
 
Etulevyn pinta-alaa ei voi laskea sillä parametrina on vain riman leveys, syvyys ja rimojen väli. Laskuri ei tiedä onko rimoja kolme vai sata eikä tiedä onko riman pituus 60cm vai 240cm. Vai lasketaanko tässä vain yhden riman ja yhden välin funktiota joka vain multiploidaan? Tosin sillonkin laskuri ei tiedä pituutta.

Nyt kun suunnittelen takaseinälle resonaattoreita, niin niistä tulisi täyskorkeita eli lattiasta kattoon. Rakoresonaattori näyttää silleen tehtynä paremmalta kun peittää ison alueen vs nippu laatikoita.

En luota mh-audio laskuriin kovin paljon sillä sieltä uupuu parametrejä kuten silälle laitettavan villan ominaisuudet.
 
En luota mh-audio laskuriin kovin paljon sillä sieltä uupuu parametrejä kuten silälle laitettavan villan ominaisuudet.
Laskurin luotettavuus selviää kun vertaa eri laskureita ja jättää sen villan pois.

Kun pakkohan sinne ei ole villaa laittaakaan, jos haluaa pureutua enemmän viritystaajuuteen.

Ja käytännössähän villa ainoastaan jatkaa toiminta-aluetta ja tiputtaa huipputehoa virirystaajuudella.
 
En luota mh-audio laskuriin kovin paljon sillä sieltä uupuu parametrejä kuten silälle laitettavan villan ominaisuudet.
Ei ole vaikeaa testata asiaa. Etulevyä ei kannata heti kiinnittää lopullisesti, jotta voi tehdä hienosäätöjä. Vaimennusaine pienentää Q-arvoa, siis venyttää toiminta-aluetta, mutta nipistää aavistuksen huipputehosta.

Kannattaa tehdä ennemmin reikämalli, sitä on helpompi säätää tukkimalla reikiä tai isontamalla reikiä. Reikäpuolen voi kääntää myös seinään päin, jättää vain ilmaraon. Tuommoinen rakoresonaattori on hankala säädettävä... Pitäisi olla sitten useampi erilainen rakolevy.
 
Etulevyn pinta-alaa ei voi laskea sillä parametrina on vain riman leveys, syvyys ja rimojen väli. Laskuri ei tiedä onko rimoja kolme vai sata eikä tiedä onko riman pituus 60cm vai 240cm. Vai lasketaanko tässä vain yhden riman ja yhden välin funktiota joka vain multiploidaan? Tosin sillonkin laskuri ei tiedä pituutta.
Lasketaan yhden riman ja välin suhdetta. Pituutta lisätessä suhde pysyy samana, kun tulee yhtä paljon rimaa, aukkoa ja ilmatilavuutta lisää.
 
Laskurin luotettavuus selviää kun vertaa eri laskureita ja jättää sen villan pois.

Kun pakkohan sinne ei ole villaa laittaakaan, jos haluaa pureutua enemmän viritystaajuuteen.

Ja käytännössähän villa ainoastaan jatkaa toiminta-aluetta ja tiputtaa huipputehoa virirystaajuudella.
Villa ja sen ominaisuudet muuttaa viritystaajuutta aika paljon. Ainakin laskurin mukaan. Ilman villaa 48hz ja villan kanssa 38hz. Heitto on aika valtava. Linkki tuloksiin missä on laskettu tyhjänä ja villan kanssa kahdella eri riman leveydellä: http://www.acousticmodelling.com/ml...1&d42=2&s43=2&d43=150&v43=10000&s44=1&d44=150
Jos heittoa on ton verran ja laskuri ei ota sitä huomioon, niin ei ihme ettei aina onnistu.

Lasketaan yhden riman ja välin suhdetta. Pituutta lisätessä suhde pysyy samana, kun tulee yhtä paljon rimaa, aukkoa ja ilmatilavuutta lisää.
Tuo selventää tuon osuuden, mutta litrathan muuttuu aika paljon jos etupinta-ala moninkertaistuu? Tähän törmäsin aiemmin: Jos on kaksi leveää rimaa joiden välissä on rako, niin se lasketaan yhdeksi leveäksi rimaksi. Yksinkertaista jos on kaksi rimaa mutta entä jos rimoja on kolme ja rakoja kaksi?

Kannattaa tehdä ennemmin reikämalli, sitä on helpompi säätää tukkimalla reikiä tai isontamalla reikiä. Reikäpuolen voi kääntää myös seinään päin, jättää vain ilmaraon. Tuommoinen rakoresonaattori on hankala säädettävä... Pitäisi olla sitten useampi erilainen rakolevy.
Tarkoitus ei ole säätää jälkikäteen. Rakoresonaattorin idea (ainakin minulle) on että se näyttää kokonaiselta seinältä vs laatikolta. Ohessa kuva missä on seinät rakennettu HH resonaattoriksi. Idea vähän samanlainen, mutta rimat pystyssä takaseinällä. Lisäksi resonaattoreihin pätee sääntö: Enemmän on enemmän. Kun taajuus on 50hz niin mitä enemmän on resonaattorille pinta-alaa niin sitä parempi.

Ihan puuhamielessä tosin käyny mielessä kokeilla jotain 30hz taajuuteen joka olisi mallia laatikko ja joko limp mass mikä tehdään käyttäen raskamattoa tai reikäresonaattori.
 

Liitteet

  • REX Music by Resonator Stockholm AB.jpg
    REX Music by Resonator Stockholm AB.jpg
    185,7 KB · Katsottu: 51
  • Resonator Stockholm AB 2.jpg
    Resonator Stockholm AB 2.jpg
    67 KB · Katsottu: 47
Villa ja sen ominaisuudet muuttaa viritystaajuutta aika paljon. Ainakin laskurin mukaan. Ilman villaa 48hz ja villan kanssa 38hz. Heitto on aika valtava. Linkki tuloksiin missä on laskettu tyhjänä ja villan kanssa kahdella eri riman leveydellä
Onhan tuossa eri kokoiset rimatkin, ei pelkkä vaimennusaineen vaikutus. Tuosta kuvasta näkee hyvin silti vaimennusaineen vaikutuksen loivempana resonanssina. Loppupeleissä tuo menee kuitenkin kokeiluksi, vaikka kuinka simulaattoreissa pyörittelee. Varsinkin ilman vaimennusainetta resonaattorin tulee olla aika tarkasti moodin kohdassa. Ei tarvitse montaa hertsiä mennä sivuun ja vaikutus onkin paljon laskettua pienempi.
 
Tuo selventää tuon osuuden, mutta litrathan muuttuu aika paljon jos etupinta-ala moninkertaistuu? Tähän törmäsin aiemmin: Jos on kaksi leveää rimaa joiden välissä on rako, niin se lasketaan yhdeksi leveäksi rimaksi. Yksinkertaista jos on kaksi rimaa mutta entä jos rimoja on kolme ja rakoja kaksi?
Silloin kolmannen riman tuoma pinta-ala jaetaan kahden resonaattorin kesken. Tai vaihtoehtoisesti aukot lasketaan yhteen ja rimat lasketaan yhteen.

Reikäresonaattoria voi ajatella kaljakorina (perinteiset 0,33 l lasipullot). Sinulla on 24 kpl 196 Hz resonaattoreita vierekkäin. Jos jätät pelkästään pullojen kaulat ja korvaat pullojen ilmatilavuuden yhdellä laatikolla, niin viritystaajuus ei muutu (vastaavasti reikäresonaattorin ilmatilan voi osastoida väliseinillä).

Toinen tapa ajatella asiaa on ottaa koko ilmatilavuus, sekä kaikkien aukkojen yhdessä muodostama vaikutus. Näinhän kaiutinkotelossakin voi olla yksi isompi tai useampi pienempi refleksiputki, joilla saavutetaan sama viritystaajuus.
 
Noissa kuvissa on varmaan monta eri taajuuteen viritettyä resonaattoria vaikka ulkoapäin näyttääkin samalta. Kuvista ei voi päätellä mitään noiden takana olevista kammioista. Todennäköisesti niitä on jaettu erikokoisiin osastoihin ja ilmatiloihin ( syvyyteen ). Nuohan voi suunnitella myös noin, että ulkopäin raot näyttää samalta, mutta viritys on toteutettu sitten takana olevalla tilalla ja syvyydellä.
 
IMG_20230321_120725.jpg
Lisää passoimureita. Tein kahden aikaisemman lisäksi neljä uutta. Kaksi imuria siis noiden tornien päällä lasketussa katossa jo piilossa. 60x60x22 ulkomitat ja JM16 sähköputkella reiät. Ewonaa laatikon syvyydestä noin puolet. Yksi hieman kapeampi jotta mahtuu katon päälle kikkailematta. Sit mittaamaan.
Oikea sub.spl.jpg
Oikea subbari ennen ensimmäistäkään passoimuria ja sinisellä 6imuria. 6imurin mittaus tuli hieman kovemmalla volalla. 20hertsistä arvioiden mittaus n4-5db kovempaa.

Pun 6imuria. Sin ei imureita. MLP spl.jpg
Vasen subbari. Vähän kovempaa myös kuin aiksemmin. Mielestäni vaste meni molemmissa todella paljon parempaan suuntaan! Tätä en osannut arvata.

Oikea sub ei imureita WF.jpg
Oikea sub. 6imuria WF.jpg
Luulin että muutos näkyisi paremmin waterfall kuvassa mutta tässä ei niin selkeää muutosta mielestäni ole. Jälkimmäinen toki kovemmalla volalla.

vasen ei imureita WF.jpg
vasen 6imuria WF.jpg
Vasemmassa subbarissa 50-60hz piikki selvästi laski. Ylemmillä bassoilla jotain uusia häröjä.

Lopputulemaan olen tosi tyytyväinen. Bassot napakoituivat ja niiden sovittaminen toisiinsa REW alligment toolilla tuli todella paljon helpommaksi. Musiikkia tulee soitettua taas vähän kovemmalla kun sillä on tilaa soljua.

Imurit sijoitan katon sisään piiloon tässä jossain vaiheessa ja otan tarkistusmittaukset. Kuuntelupaikasta katsottuna oikean ja vasemman seinän sivut ovat hyviä paikkoja nämä sijoittaa. Sen jälkeen voi hyvillä mielin naputtaa rimakaton paikalleen. Rimat ovat 45mm, 20mm raolla.
 
IMG_20230321_131638.jpg
Kuva vielä lopullisesta sijoituspaikasta. Sama pikku genelec kuin aikasemmassa kuvassa. Pinnassa kaksi kerrosta maisemointikangasta.
 
Onhan tuossa eri kokoiset rimatkin, ei pelkkä vaimennusaineen vaikutus. Tuosta kuvasta näkee hyvin silti vaimennusaineen vaikutuksen loivempana resonanssina. Loppupeleissä tuo menee kuitenkin kokeiluksi, vaikka kuinka simulaattoreissa pyörittelee. Varsinkin ilman vaimennusainetta resonaattorin tulee olla aika tarkasti moodin kohdassa. Ei tarvitse montaa hertsiä mennä sivuun ja vaikutus onkin paljon laskettua pienempi.
Samankokoiset rimat molemmissa esimerkeissä. Toisessa 150mm ja toisessa 200mm. Viritystaajuus muuttuu molemmissa aika paljon. Jos haluaa jyrkän Q arvon, niin sitten kannattaa rakentaa limpmass resonaattori jolloin laatikko voi olla aika ohut kunhan etuseinän massa on riittävän iso. Täydellinen ratkaisu muutenkuin että taajuuden on osuttava just eikä melkein. Ja ne täytetään vaimentimella ja on silti korkea Q.

Noissa kuvissa on varmaan monta eri taajuuteen viritettyä resonaattoria vaikka ulkoapäin näyttääkin samalta. Kuvista ei voi päätellä mitään noiden takana olevista kammioista. Todennäköisesti niitä on jaettu erikokoisiin osastoihin ja ilmatiloihin ( syvyyteen ). Nuohan voi suunnitella myös noin, että ulkopäin raot näyttää samalta, mutta viritys on toteutettu sitten takana olevalla tilalla ja syvyydellä.
Joo ja ei. Toisen tilan rakentamisesta on olemassa video missä näkee rakennetta ja Jens on myös asiaa selittänyt. Hän laskee keskiarvon eri leveyksille/raoille ja saa siitä taajuuden missä vaimennus on voimakkain. Se menee lähimmäksi ylintä taajuutta, mutta toimii silti laajasti myös alaspäin. Jos taas on tietty resonanssi jota halutaan dempata, niin se voidaan jakaa omaan osastoon.

Siihen lliittyikin kysymys kahdesta rimasta ja yhdestä reiästä.
Silloin kolmannen riman tuoma pinta-ala jaetaan kahden resonaattorin kesken. Tai vaihtoehtoisesti aukot lasketaan yhteen ja rimat lasketaan yhteen.
Tuo selvensi, kiitos. Tein mallinnuksen ja 200mm rima + 2mm rako antaa about saman tuloksen kuin 600mm rima ja 4mm rako eli 3x200mm rima + 2 rakoa. Ilmarako on edelleen vähän mysteeri. Onko rimojen ja vaimennuksen välissä 2mm vai 10mm ilmaa on huima ero. Samoin onko 150mm vaimennuksen takana 150mm ilmaaa vai onko ensin 150mm ilmaa ja sitten vaimennus eroaa myös.

Oma projekti on ollut jäissä talven ajan odotellen parempia pihalla rakentamis kelejä. Ensin finalisoin etupään rimoitukset ja sitten takaseinän rakentaminen. Eri vaihtoehtoja miten sen toteuttaa on monia. 40cm on varaa ottaa seinää sisäänpäin.
 
Miksi kaksi kerrosta? Mä laitoin yhden kerroksen seiniin placeholderiksi, mutta olen jo niin tottunut siihen että saa jäädä :D
Yhdestä taisi koolauspuut näkyä hiukan läpi. Ei ainakaan ilmastointiputket kiillä silmään😉
 
katso liitettä 240924
Lisää passoimureita. Tein kahden aikaisemman lisäksi neljä uutta. Kaksi imuria siis noiden tornien päällä lasketussa katossa jo piilossa. 60x60x22 ulkomitat ja JM16 sähköputkella reiät. Ewonaa laatikon syvyydestä noin puolet. Yksi hieman kapeampi jotta mahtuu katon päälle kikkailematta. Sit mittaamaan.
katso liitettä 240925
Oikea subbari ennen ensimmäistäkään passoimuria ja sinisellä 6imuria. 6imurin mittaus tuli hieman kovemmalla volalla. 20hertsistä arvioiden mittaus n4-5db kovempaa.

katso liitettä 240926
Vasen subbari. Vähän kovempaa myös kuin aiksemmin. Mielestäni vaste meni molemmissa todella paljon parempaan suuntaan! Tätä en osannut arvata.

katso liitettä 240927
katso liitettä 240928
Luulin että muutos näkyisi paremmin waterfall kuvassa mutta tässä ei niin selkeää muutosta mielestäni ole. Jälkimmäinen toki kovemmalla volalla.

katso liitettä 240930
katso liitettä 240931
Vasemmassa subbarissa 50-60hz piikki selvästi laski. Ylemmillä bassoilla jotain uusia häröjä.

Lopputulemaan olen tosi tyytyväinen. Bassot napakoituivat ja niiden sovittaminen toisiinsa REW alligment toolilla tuli todella paljon helpommaksi. Musiikkia tulee soitettua taas vähän kovemmalla kun sillä on tilaa soljua.

Imurit sijoitan katon sisään piiloon tässä jossain vaiheessa ja otan tarkistusmittaukset. Kuuntelupaikasta katsottuna oikean ja vasemman seinän sivut ovat hyviä paikkoja nämä sijoittaa. Sen jälkeen voi hyvillä mielin naputtaa rimakaton paikalleen. Rimat ovat 45mm, 20mm raolla.
Selkeä vaikutus 60-200hz välillä. Ylemmälle bassolle syntyy pari korostumaa resonaattoreiden vaikutuksesta? Nuo voisi saada paremmaksi vielä jos kääntelee ja siirtelee resonaattoreita hieman. Tuo tuntuu oleva tyypillistä. Ilmeisesti huoneessa korostuma ja vaimentuma voi tasata toisiaan ja nyt kun resonaattori nappaakin sen vaimentuman pois, syntyykin kuuntelupaikalle jostain muualta korostuma. Korostuma on kylläkin aina helpompi siinä mielessä, kun sen voi EQ:lla lanata.
 
@jpeitso kävi ystävällisesti mittalaitteiston kera kuuntelulla. Mittaustulokset ovat alla.

Kuunteluhuoneessanihan on aiempaan mittaukseen verrattuna yhteensä 6 Pötköä eli neuletta / neule-ja huopapalasia sisältävää pyöreää akustointielementtiä, joiden vaikutus soundille on korvieni mukaan ollut merkittävä. Nyt tehdyn mittauksen mukaan aiemminkin huonetta riivannut bassokorostuma on sitkeä olento. Korvieni mukaan pahin bassokorostuma hävisi Pötköjen myötä ja ehkä näin kävikin tai sitten ei. Joka tapauksessa mietittävää jää sen suhteen jaksaako korostuman kanssa alkaa enemmän puljaamaan. Luulen että annan ajan kulua ja katson alkaako soundikorostuma häiritsemään. Nyt ei lainkaan tunnu siltä, vaan olen taas kerran tyytyväinen musiikkihuoneen & laitteiston tuottamaan soundiin.
 

Liitteet

  • vesiputous 2023 03 21.jpg
    vesiputous 2023 03 21.jpg
    128,4 KB · Katsottu: 102
  • RT60 2023 03 21.jpg
    RT60 2023 03 21.jpg
    78,1 KB · Katsottu: 99
  • ALL SPL 2023 03 21.jpg
    ALL SPL 2023 03 21.jpg
    106,6 KB · Katsottu: 101
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös