Mittaustuloksia ja kysymyksiä akustiikan parantamiseksi

[jusky]

Melkein 1500ms patit 32hz ja 22hz. Aika hurjan pitkältä ajalta kuulostaa. Syytäkin vaimentaa ja paljon.

Kyllä... Tuo 32hz tehtävissä, mutta 22hz on melkein tekemätön. Puolet asunnosta törähtää tuolla 22 hertsillä, eli se on jonkinlainen huoneistoon tuleva resonanssi, kuten jo yllä kerroin. Olohuoneessa tuolle ei voi tehdä mitään.

 

[ed9]

Eikö nuo oo lähempänä 1200 kuin 1500 ?

 

[Waiski]

Eikö nuo oo lähempänä 1200 kuin 1500 ?

Olkoon vaikka 1250ms. Ihan pirusti siltikin.

 

[hoffa]

Jahhas. Pitäsköhän sitä mittoa ihan tänään? Josko jotain kehitystä porukalla löytyisi?
t




Ja kuvaa klikkaamalla löytää polun, josta löytyy mdat-tiedosto pakattuna.

 

[jusky]

Niin... tuo mittaus oli huoneen nurkasta. Tämä on kuuntelupaikalta mitattuna 2 subbarilla. Asetin subbareihin hyvin loivan alipäästön 50hz 6db/oct tasaamaan vaste suoraksi. Tuossa 32-33hz paikkeille jää viivettä n.800ms. Tuo 22hz jyrää joka kohdassa huonetta. Silti tuo 32-33hz pituusmoodi kuullostaa huomattavasti pahemmalta. Siinä on selvää huonekuminaa, hitautta ja "soimista"

 

[Vorsanteri]

Tuli otettua uudet mittaukset kun huonekalut sekä laitteisto hiukan muuttuneet. Oikean kanavan kanssa aika syvä dippi 60hz kohdalla. Sitten vasemmalla pari piikkiä sekä dippiä alle 200hz. Huone on tällainen yhdistetty olohuone sekä avokeittiö: 7m pitkä, 3,6m leveä ja 2,5m korkea. Vasemmalla ulkoseinä (kipsi+tiili) sekä ikkuna, oikealla kipsiseinä sekä kuuntelupaikan takana oikealla on aukko eteiseen.

Yrittänyt vähän kaiuttimia siirrellä, mutten ole hirveästi siitä viisastunut. Myös viikon verran ollut kipeenä, niin jäänyt hifistely vähemmälle.



Edit. Kysymyksenä ehkä, että olenko ymmärtänyt oikein ettei tuota 60Hz dippiä pysty akustoinnilla parantamaan?

 

[hllbll]

Kysymyksenä ehkä, että olenko ymmärtänyt oikein ettei tuota 60Hz dippiä pysty akustoinnilla parantamaan?

Pystyy, jos on valmis investoimaan esim. 60 Bassaneihin. Mahdoton sanoa montako tarvii ja mihin ne ois hyvä fyysisesti sijoittaa, mutta täysin tehtävissä.

 

[jusky]

Tuli otettua uudet mittaukset kun huonekalut sekä laitteisto hiukan muuttuneet.

Saatko töhrittyä paint-kuvan kuuntelutilasta?

Jos mahdollista, niin laita oikeaan kaiuttimeen soimaan 60hz taajuus, pyöri huoneessa ja kuuntele missä se soi selvästi voimakkaammin.

 

[Vorsanteri]

Saatko töhrittyä paint-kuvan kuuntelutilasta?

Jos mahdollista, niin laita oikeaan kaiuttimeen soimaan 60hz taajuus, pyöri huoneessa ja kuuntele missä se soi selvästi voimakkaammin.

Tässä davincimainen piirros omasta huoneesta.
Kuuntelupaikka lähes huoneen keskellä, hiukan lähempänä tuota etuseinää. Takana avokeittiö, jossa yläkaapit oikeastaan vain takaoikealla ja vasemmalla ei ole kuin alakaapit. Sinisellä merkattu vasemman puolen ikkunat, harmaalla SCC:t sekä Kontot kaiuttimien takana. Muutoin vähän merkkasin vähän huonekaluja (sohva vasemmalla, oikealla laiteteline, tv-taso (joka on lähes tyhjä...) ja lasihylly kuuntelupaikan vieressä). Kaiuttimet tuossa nuo kaksi pyöristettyä neliötä. Kaiuttimien takana välistä löytyy myös tuollainen ~metrinen Lundian hylly.

 

[jusky]

^hankala kyllä sanoa mitään. Tuo oikean kaiuttimen vaimentuma voisi osin johtua erilaisesta seinärakenteesta, mutta voi myös johtua jostain muustakin sekä useammasta erilaisesta asiasta. Tuo n.50hz korostuma voi olla leveysmoodi, joskin keskellä huonetta sen ei pitäisi juuri näkyä. Tuo perällä oleva keittiö ja kaapistot voi myös tehdä omat mausteensa.

 

[jusky]

Kuullostelin 55hz kapeaa korostumaa, joka tunkee varsinkin dipolikaiuttimella esiin. Taajuus soi voimakkaasti etuseinässä, keskellä huonetta ( kuuntelupaikalla ) sekä takaseinässä. Näiden väliin jää 2 vaimeaa kohtaa suunnilleen 1/3 huoneen pituudesta -kohdissa. Erityisen voimakas oli takaseinä ja keskellä huonetta sivuseinissä.

 

[Jyrki_H]

^Tuo viittaa toiseen kerrannaiseen. Primäärimoodissa minimi on keskellä ja huiput seinillä. Toisen kerrannaisen huiput seinillä ja keskellä ja minimit 1/3 kohdalla.

 

[jusky]

Erikoinen sekondääri jos perusmoodi on ~33hz ja kerrannainen tulee ~55hz Toisaalta... Laskennallinen perusmoodihan on ~28hz, joten siihen tuo mätsäisi täydellisesti. Silti tuo alin perusmoodi tulee jostain syystä vasta 33 hertsissä. Erikoinen huone.

 

[hoffa]

Oli täällä mittausten perusteella parannettavaa. En tosin tiedä tottuuko korva vai onko jo tosiaan ylikuivaa bassoa.

Bassan 120 -bassoansat on vielä paketeissaan, mutta nekin tuli kokeiluun kyllä. Käytännön vinkkinä narupatentti, jos tahtoo helposti asemoida useamman kerran mikrofonin melkoisen samalla tavalla. Itellä tähän ajoi tosin käytännön syy, kun kaikki mikkitelineet on maailmalla.

 

[jusky]

Hain kanssaihmiseltä tänään tuommoiset "vähän mystiset" DIY bassoansat. Nämä osoittautui yllättävänkin tehokkaaksi. Ihan tuntuisi olevan mietitty rakenne hypistelemällä. Nuo on puolittain auki, toisessa puolikkaassa tuntuu jokin muovikalvo. Mietin kanssa, joskos alkaa olla ylemmillä bassoilla turhankin kuivaa menoa... Lisäksi siis 2kpl 120 bassania nurkassa.

 

[Askimo]

Nostelin resonaattorit alaslasketun katon päälle piiloon. Tulokset oli sen verran hyviä että hain puuilosta lisää materiaalia. Neljä lisää niin sitten alkaa olemaan tarpeeksi. Nyt viikonloppuna pitäisi ehtiä rakentamaan.

 

[jusky]

Ensiviikolla pääsen käymään puusepän luona, joskos saisi alulle kans resonaattorit. N.35-40hz asti on huone jälkisoinniltaan ok, tuon alapuolella alkaa ajalliset ongelmat. 33hz moodi soi lähes sekunnin, eikä sen alapuolellakaan ole kehumista. Yleisesti n.300-400ms hitaampaa kuin yli 35hz äänet. Selvästi ongelmallisin asia tällä hetkellä. Toki dipolilla herää ilmeisesti pituusmoodin 2 kerrannainen n.55hz, tähän saa laittaa yli 10db dippiä dsp:llä. Tuo ei ole kuitenkaan ongelmallinen, koska siinä ei ole minkäänlaista jälkisointia. EQ:n jälkeen taajuus myös sammuu nopeasti. Tuo ei myöskään kuullosta oudolta. En keskity enempiä siihen, vaan noihin alimpiin.

 

[Hebster]

Mihin litrat perustuu resonaattorin rakentamisessa? Koskeeko se vain reikäresonaattoreita sillä rakoresonaattorien toiminta perustuu, rakoon ja sen etäisyyteen takaseinästä.

 

[Jyrki_H]

Mihin litrat perustuu resonaattorin rakentamisessa? Koskeeko se vain reikäresonaattoreita sillä rakoresonaattorien toiminta perustuu, rakoon ja sen etäisyyteen takaseinästä.

Itse asiassa sekä reikä-, että rakoresonaattorit ovat kaikki Helmholtz-resonaattoreita. Viritys perustuu ilmatilan muodostamaan ilmajouseen ja aukon muodostamaan massaan. Resonaattoreiden laskukaavoissa haetaan kotelon ilmatilavuus ja viritystaajuus hieman eri kautta, mutta samaan asiaan se kuitenkin perustuu. Esim. Reikäresonaattorissa perforaatioprosentti määrittelee kuinka suuri pinta-ala etulevystä on yhdellä resonaattorilla. Kotelon syyvyyden perusteella saadaan kolmas mitta, josta määrittyy ilmatilavuus per yksittäinen resonaattori. Etulevyn paksuus ja reiän halkaisija määrittelee yksittäisen resonaattorin ”refleksiputken” mitat. Yksittäisen resonaattorin ilmatilavuuden ja ”refleksiputken” mittojen perusteella määrittyy viritystaajuus. Reikäresonaattorissa näitä on vain useita vierekkäin. Rakoresonaattori on samanlainen, mutta ”refleksiputki” on erimuotoinen.

 

[jusky]

Ja mitä alempiin taajuuksiin reikäresonaattorin virittää, sitä enemmän tarvitaan syvyyttä (ilmatilaa). Muutoin etulevyn paksuudesta tulee kohtuuton tai putket eivät enää mahdu ilmatilaan. Ei ole myöskään kovin mielekästä laittaa putkia sojottamaan ulkopuolelle. Ihan sama asia siis tapahtuu kuin refleksikaiuttimissa. Perforaation suositus on min. 1% etulevyn pinta-alasta.