Mittaukset vastaan kuuntelu

rajani

Käyttäjä
Liittynyt
18.2.2007
Viestejä
12 789
Kaupunki
Lahti
Toisessa ketjussa keskusteltiin mittauksista: https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php?60983

Haluaisin nähdä käytännön esimerkein kuinka mittaukset korreloivat kuullun äänen kanssa. No entäpä tälläinen kysymys: Kumman allaolevista vahvistimista valitsisit, jos saisit mittausten perusteella (mutta kuulematta) valita toisen vaikkapa niin että sponsori antaisi sen 5 vuodeksi käyttöön, jonka jälkeen palauttaisit sen. Et siis voisi hyötyä toisen kalliimmasta hinnasta myydessä.

Krell KAV300i: http://www.stereophile.com/integratedamps/809/

Krell KAV400xi: http://www.stereophile.com/integratedamps/205krell/

Katsotaan päädytkö samaan kuin itse päädyin kuuntelukokeella. Mittaukset ovat viimeisellä sivulla.
 
Ihmisten kokemuksia on kohtuullisen hankalaa mitata luotettavasti ja siksi myös vaikea verrata mihinkään.
Kyllä sitä silti kovasti yritetään, niin näkö-, haju-, maku-, tunto- kuin kuuloaistinkin pohjalta.
http://minet.wordpress.com/
 
Kysytään sitten näin päin, onko 400xi:n mittaustuloksissa jotain vikaa?
 
rajani sanoi:
Kysytään sitten näin päin, onko 400xi:n mittaustuloksissa jotain vikaa?

Input herkkyys on hieman erilainen. Voiko se selittää jotain? Esimerkiksi kuinka herkästi potikkaa säätää vahvistusta tms.
 
alspe sanoi:
Input herkkyys on hieman erilainen. Voiko se selittää jotain? Esimerkiksi kuinka herkästi potikkaa säätää vahvistusta tms.

Autan vähän: voisiko se aiheuttaa säröä/yliohjausta jonkin tietyn äänilähteen kanssa?
 
^Luultavasti nuo mittaukset on tehty nostaen syöttöjännitteitä alhaalta ylös ja parhaimmat tulokset valittu jännitteellä X.
 
Tuo 400 malli joskus mitattiin eräällä harrastajalla ja särölukemat oli keskimääräistä suurempia. Samaa taisi tukea toisen harrastajan kuunteluvaikutelmat eli ääni oli hieman suttuinen/pehmeä (verratuna 300 malliin). Nämä kommentit siis laitteen vain mittauksen yhteydessä nähneenä.
 
^Tässä se tuli mitä haettiin eli samaan tulokseen tulin kuuntelemalla ja hieman sen jälkeen kuulin tuosta toisestakin henkilöstä, joka oli samaan tulokseen kuuntelemalla päätynyt.
 
Siis huolimatta paremmista mittaustuloksista kolmisatanen kuulosti paremmalta. >:D
 
rajani sanoi:
Haluaisin nähdä käytännön esimerkein kuinka mittaukset korreloivat kuullun äänen kanssa.

No eikös tämä ole aika triviaalia? Otetaan kaiutin jonka bassot leikkantuvat mittausten mukaan 80 hertsissä. Viedään se kuunteluhuoneeseen. Levy pyörimään ja kah, ei bassoja.

Jos mittausasiaa lähestyisi tältä kantilta: kuinka monen ihmisen ymmärrys jostain tuotteesta vähenee, jos tuotteesta kirjoitetussa jutussa on mittaustuloksia?

Se on jännä juttu muuten, että ainakin kun nämä mittauskeskustelut käynnistyvät, niin jostain joku on oitis huutelemassa että mittauksista kiinnostuneet ovat valitsemassa laitteita vain ja ainoastaan mittausten perusteella. Sama ilmiö joka kerta, vuodesta toiseen.
 
kre sanoi:
Se on jännä juttu muuten, että ainakin kun nämä mittauskeskustelut käynnistyvät, niin jostain joku on oitis huutelemassa että mittauksista kiinnostuneet ovat valitsemassa laitteita vain ja ainoastaan mittausten perusteella. Sama ilmiö joka kerta, vuodesta toiseen.

Juuri tästä kirjoitin siihen toiseenkin ketjuun, josta tämä on irroitettu. Ne mittaukset on kiva lisä ja voivat antaa lisävinkkejä kuunteluun.
 
kre sanoi:
No eikös tämä ole aika triviaalia? Otetaan kaiutin jonka bassot leikkantuvat mittausten mukaan 80 hertsissä. Viedään se kuunteluhuoneeseen. Levy pyörimään ja kah, ei bassoja.

Kaiuttimissa ja basson ulottuvuudessa tuo onkin noin helppoa, mutta sitten kun pitäisi niistä vaikka keskialueen käppyröistä päätellä muuta soinnillista luonnetta niin onkin jo vaikeampi.

Tämä keissihän voidaan ottaa ihan sivistämisen kannalta eli uutta tietoa meille subjekvisteille.
 
Kunpa joku tekisi tulevaisuudessa mittauksia myös käytäntöä vastaavilla kuormilla, signaaleilla ja lähteillä, niin asioille saattaisi löytyä selityksiä...
 
Ja olisi hyvä määritellä mitä kaikkia asioita tarvii mitata ja missä setupissa, jotta mittaustuloksista sitten voidaan sanoa mikä vahvistin soi hyvin. Ei sen pitäisi olla mahdotonta, on ainoastaan tekemätöntä työtä.
 
Lisään vielä että THD:t, jitterit ja lukemattomat muut parametrit eivät minulle kerro komponenttien äänestä yhtään mitään. Oma mielenkiinto mittauksiin kohdistuu nimenomaan kaiuttimiin ja akustiikkaan, näissä asioissa ei tarvitse olla mikään kultakorvainen ydinfyysikko löytääkseen korrelaatioita mittausten ja kuulohavaintojen kanssa.

Muistan muuten useita tapauksia missä keskialueen mutkat kaiuttimessa kuultiin värittyminä toistossa.
 
kre sanoi:
Se on jännä juttu muuten, että ainakin kun nämä mittauskeskustelut käynnistyvät, niin jostain joku on oitis huutelemassa että mittauksista kiinnostuneet ovat valitsemassa laitteita vain ja ainoastaan mittausten perusteella. Sama ilmiö joka kerta, vuodesta toiseen.
Kerrohan nyt missä tälläistä on huudettu.

Vai onkos tämä ihan pelkkä provo?

Itse olen moneen otteeseen otteeseen todennut, että minulle ei mittauksista ole juuri mitään hyötyä. Toivottavasti en ole sentään itse tuollaisia älyttömyyksiä huudellut joihin tuossa yllä viittaat.
 
Niin kauan kuin kuunteluvaikutelmat perustuvat ns. avoimeen kuunteluun, ne voivat olla mitä tahansa eivätkä välttämättä korreloi mittaustulosten kanssa. Mielikuvituksella kun ei ole rajoja. Korrelaatiokysymys on kiinnostava vasta sitten, kun "tarpeeksi hyvin" mittaavat vahvistimet pystytään erottamaan toisistaan sokkotestissä.
 
Kajaripuolella pintaa syvempien syiden metsästämisen vaikeutena on erojen ja virheiden megalomaanisuus ja laaja-alaisuus. Havaitun ilmiön/ominaisuuden todellinen syy peittyy aika helposti massaan ja päätelmät jäävät spekulatiivisiksi. Hyvä puoli on että muutokset/erot kuuluvat selvästi eikä niitä tarvitse kuvitella. Osalla ilmiöistä on toki aivan selvät syyt.

Ehkäpä joku päivä innostuu tutkimaan vahvistinta käytännön kuormaan. Lehden käyttämällä kuormalla ei ole ainuttakaan käytäntöä vastaavaa ominaisuutta. Kajareista kun ei löydy edes lineaarista resistanssia/impedanssia, vaikka impedanssi itsessään olisi 1-10 yksittäisellä taajuudella resistiivinen. Lisäksi energian varastointi, sen takaisinsyöttö, tason, lämpötilan ja ajan mukaan vaihteleva impedanssi, mikrofonisuus, RF-vastaanotto jne. 95% laitteista ei ehkä löydy mitään metkuja verrattuna tuollaiseen kuolleeseen kuormaan, mutta mitään ei yleensä löydy ellei kunnolla tutkita.
 
Tää on varmaan hiton tyhmä kysymys, mutta miksei kajaria voi käyttää mittauksissa kuormana? Miksi pitää olla keinokuorma?
 
Back
Ylös