Mitkä(parhaat) väli- ja kaiutinkaapelit

  • Keskustelun aloittaja Deleted member 7852
  • Aloituspäivämäärä
D

Deleted member 7852

Eli kertokaa mitkä kaapelit ja miksi toimii setissä parhaiten juuri nyt!

Omassa soi väli-Cordial koska kuulosti todella neutraalilta ja avoimelta.
Kajaripiuhat Nordost Super Flatline, ilmava mutta ehkä hiukan loudnessia

Molemmat kaapelit saatu/hankittu toiselta harrastajalta, suoritettu pientä vertailua kyllä.
 
Tuohompa on vaikea vastata. Todella hyvät kaiutinkaapelit ovat sellaiset joissa on paksut säikeet. Neljän neliön Vivancon kuparikaapeli on huippu, mutta sitä vanhempaa paksusäikeistä mallia ei taida saada enää. Nyt tunnetuimmista Naim valmistaa tuon tyylistä kaapelia. Olen tuplajohdottanut kaiutinkaapeloinnin Vivancon kaapeleilla, löytyy myös Analysis Oval yhdeksän tuplajohdotettuna. Analysis on loistava kaapeli nimenomaan hifimielessä ja musiikki toistuukin pieniä yksityiskohtia myöten. Olen kuitenkin harkinnut myyväni nuo ysit, tiedä tuosta.
Jokatapauksessa yllämainitsemani neljän neliön kaapeli hyvä lähtökohta ja mahdollisesti myös lopullinen ratkaisu.

Välikaapelisydeemiä en ole pystynyt ratkaisemaan.Ihan paksu lakunaru on jo hyvä lähtökohta.

Kyllä nämä kaapeliasiat ovat vahvasti tuntemus ja mielikuva asioita, rohkeasti vain kokeilemaan.
 
Itse lähdin hakemaan kaapeleiltä samettista sävyä ääneen ja isoa resoluutiota. Kun ei tarpeeksi halvalla kävellyt hyviä vastaan niin pyöräytin itse Shunyata Antares Helix kloonit. Onnistuivat paremmin kuin uskalsin edes toivoa.
 
refraction sanoi:
Itse lähdin hakemaan kaapeleiltä samettista sävyä ääneen ja isoa resoluutiota. Kun ei tarpeeksi halvalla kävellyt hyviä vastaan niin pyöräytin itse Shunyata Antares Helix kloonit. Onnistuivat paremmin kuin uskalsin edes toivoa.

Kuvia kiitos.
 
IMG_0601.jpg


Pitäisi hommata paksumpaa kutistesukkaa jotta noista päistä saisi hieman siistimmät. Mutta ääni kai noissa se tärkein juttu on!
 
Kaapelin pintamateriaalilla on todella paljon merkitystä. Voitte helposti kokeilla päällystämällä välikaapelin ilmastointiteipillä ja toisen vastaavan parin mailan lapateipillä (kangasteippi).
Miltä kuulostaa, ilmastointiteipillä ääni on kirkkaampi ja lapateipillä jopa tunkkainen, miettikääpä tätä.

Välikaapelissa voisi olla puhtaus, eristys... Mitä muuta. Pintamateriaali pitäisi ehkä olla samaa kuin norm. kaiutinkaapelissa (kirkas, kova/sitkeä). Eristyksessä voitaisiin käyttää nailonia? Itse säikeen rakenne ja materiaali ei ole minulle vielä auennut.

Olen kokeillut, ja tuumaillut kaapeleiden sielunelämää. Tukeva lakunaru on referenssi kaikille välikaapeleille ja sen arvosana 7+
 
Kutvonen sanoi:
Eli kertokaa mitkä kaapelit ja miksi toimii setissä parhaiten juuri nyt!

Paremmuuteen en ota kantaa, mutta setissä tällä hetkellä:

cd-soitin etunen: Transparent Audio Ultra
etunen - xo: haku päällä (nyt väliaikaisena oma diy)
vinyylisoitin - riaa: haku päällä (väliaikaisena Stax bulkkikaapeli)
riaa - etunen: haku päällä (väliaikaisena oma diy)
xo - pääte: 2 x Cello Strings
pääte - kaiuttimet: Chord Company Odyssey 4 (bassolinkit Odyssey 2)

Keskeneräiseltä näyttää siis yhä. Tosin näin se tulee olemaankin, kunnes uusi vinyylisoitin ja etunen saapuvat. Virtapuoli on myös kesken, mutta tarkoitus on nostaa se samalle tasolle muun kaapeloinnin kanssa.

Perusteluja:

Ultra täydentää hienosti ilmavuudella ja sävykkyydellä soittimen hienoista armottomuutta. Rytmiikka ja balanssi säilyvät suuremmitta isotteluitta. Stringsien neutraliteetti ja musikaalisuus istuvat päätteen järkähtämättömän hienosyiseen esille panoon kuin nyrkki silmään. Piilevästä dynamiikkareservistä ja kauniin eleettömästä esillepanosta puhumattakaan. Odyssey luo ajoituksellisesti ja melodisesti hienon pohjan, jolle kaiuttimien eleettömästi toistama musiikki voi rakentua. Auktoriteetti ja yläkeskialueen sävykkyys ovat myös omiaan soundin viimeistelyssä.
 
Koko setti on kaapeloitu Straight Wiren kaapeleilla. Takaa löytyy 1 kpl digikaapeleita sitten balansoituna Maestrot ja Virtuosot. Rca:na on Serenadet. Meniköhän ne noin päin. Mä en sitten ikinä opi yhdistämään noiden piuhojen nimiä niiden ulkonäköön.

No joka tapauksessa tuon dac:in ja etusen välissä on oltava jotain hillitympää kuten tuo Serenade. Aikaisemmin siinä oli Transparentin joku pikkukaapeli ja diskantti oli tosiaankin sellainen lasinleikkaus diskantti joka oli liikaa jopa mulle. No on se vieläkin lasinleikkausdiskantti mutta nyt se on nautittava sellainen. :)

Ja kun aikoinani noiden johtojen kanssa vedin sitä vaihtorumbaa niin tein huomion että Straight Wiren esite piti tosiaan paikkansa. Jokaisen piuhan kohdalla oli sitä kuvailtu ja hyvin on kuvaukset täsmänneet käytännönkin kanssa. 8)
 
Kaapeleiden speksit on todella mielenkiintoista luettavaa ja monesti jokin yhteys on todellakin olemassa. Kaapeleiden erot on kuultavissa, mutta miksi niissä on eroja. On mielenkiintoista tehdä huomioita eri kaapeleiden tavasta toistaa musiikkia. Haluan kuitenkin aina kyseinalaistaa kuulemani ja miettiä mikä tekee basson, tai diskantin sävyt ja ulottuvuuden juuri tuollaiseksi. Periaatteenahan on, että laitteiston pitäisi sellaisenaan pysyä mahdollisimman "puhtaaseen toistoon". Tuolla puhtaalla toistolla tarkoitan kaikkien alueiden tasapainoista harmoniaa toistaen sointujen nousut ja laskut mahdollisimman luonnollisina kuin ne milläkin tallenteella on. Samoin rytmitys tulisi toistua niin nopeana kuin mahdollista, tuolla nopeudella tarkoitan sitä, että kulloisenkin tallenteen rytmiikka ja ajoitukset ovat hyvin seurattavissa. Kolmanneksi kaapelin tulisi kuljettaa singnaalia mahdollisimman puhtaasti, niin että äänitykselliset erot ovat kuunneltavissa, mutta huonotkin äänitteet toimivat jotenkin.

Mistä sitten syntyy jäsentyvyys pysty ja poikittaisakselilla? Tuo on juuri se asia mikä ei ole minulle selvinnyt, mutta pitäisin tässä kohtaa välikaapelin osaa merkittävänä. Toisaalta singnaalitie voi olla soinnullisesti puhdas, mutta asiat eivät paikannu oikein ja tuolloin pyyhkäistään viimeisin nautittavuus ja käsinkosketeltava realismi pois.

Monesti on puhuttu kapasitanssin ja resistanssin merkityksestä kaapeleissa ja tuo onkin varmaan merkityksellisempiä ominaisuuksia joita nykyään pysytään mittaamaan.
Keskustelin hyvän ystäväni kanssa kaapeloinnin merkityksestä ja hänen mielestään olisi tärkeää tehdä testi kaapeleista niin, että mitattaisiin pelkkä kaapeli ilman liittimiä. Tuolloin saataisiin nykytekniikalla selville se mikä on kaapelin osuus kaapeloinnnissa ja mikä osuus on itse liittimellä. Tuolloin voitaisiin testata nuo kaapelit hyvän kontaktin antavalla liittimellä, jolloin saataisiin tasavertainen kuunteluvertailu. Tuon vertailun pohjalta voisi tehdä kuuntelutestin vertaamalla testattua kaapelia tehtaan valmistamaan heidän omilla liittimillään.

Kuinka liitos sitten pitäisi tehdä. Liittimen kontaktin tulisi olla mahdollisimman hyvä. Olisiko paras liitos liittimen sisällä juotos, vai puhdas puristus. Kun löytyisi hyvä liitin, jossa kaapeli vai puristettaisiin kiinni, niin olisiko se hyvä.
RCA- liittimissä on tärkeää, että liitin on tarpeeksi tiukka ja saa hyvän kontaktin. Huonossa kontaktissa bassojen osuus luultavasti heikkenee.
Liittimen rakenteella on myös merkitystä. Kiristettävä "raskas" liitin (esim. WBT) voisi olla hyvä, mutta tuossakin tapauksessa liitin on saatava tarpeeksi kuumaksi mahdollisimman nopeasti jotta liitos olisi hyvä.
Jo lievästi kylmä liitos saattaa vaikuttaa negatiivisesti saavuttettavaan ääneen.

En halua masentaa, mutta yksioikoista tietä ei taida syntyä hyvään ääneen edes singnaalitien kautta. Mikäli muutamme jotain osa-aluetta äänessä kaapeleilla, niin sivutuotteena tulemme muuttaneeksi jotain toistakin.
Ja onko se kuitenkin liitin mikä tekee sen äänen?
 
seppo kaksonen sanoi:
Tuolla puhtaalla toistolla tarkoitan kaikkien alueiden tasapainoista harmoniaa toistaen sointujen nousut ja laskut mahdollisimman luonnollisina kuin ne milläkin tallenteella on. Samoin rytmitys tulisi toistua niin nopeana kuin mahdollista, tuolla nopeudella tarkoitan sitä, että kulloisenkin tallenteen rytmiikka ja ajoitukset ovat hyvin seurattavissa. Kolmanneksi kaapelin tulisi kuljettaa singnaalia mahdollisimman puhtaasti, niin että äänitykselliset erot ovat kuunneltavissa, mutta huonotkin äänitteet toimivat jotenkin.

Mulla on ollu kolme välikaapelia joissa kaikissa toteutuu joku ylläolevista :D
 
seppo kaksonen sanoi:
...

Ja onko se kuitenkin liitin mikä tekee sen äänen?

Koska en ole asiaa kokeillut, en osaa sanoa kuinka suuri merkitys liittimellä on ääneen. Sen olen kuitenkin todennut, että erilaiset kaapelit samoissa liittimissä voivat kuulostaa todella erilaisilta.

Itse käytän tällä hetkellä välikaapelina punottua hopealankaa Neutrikin RCA-liittimillä, ja kaiutinkaapelina Bilteman 4mm2 kuparikaapelia Monster Cablen liittimillä. Hopeavälikaapeli on ollut kokeilussa nyt muutaman päivän, mutta näillä näkymin se tulee jäämään laitteistoon, sillä soundi on oikein sopiva minun laitteistolleni ja korvilleni. Erilaisten kaiutinkaapelien testaus on edessä joskus hamassa tulevaisudessa, kun rahatilanne sallii.
 
Kutvonen: SW:llä ei ole jälleenmyyjää Suomessa. :mad:

Mun kaapelit ovat yksityisiä tuonteja joko Jenkeistä tai Saksasta. Merkki kyllä tunnetaan maailmalla alan harrastajien keskuudessa. Suomessa se on jäänyt hieman tuntemattomaksi.
 
Kuka käyttää Bilteman Cu/ Ag- kaiutinkaapelia. Mahdolliset erot pelkkään kupariin. Mahtaako luettelon kehumiset ominaisuuksista kuulua sarjaan: "nestekidejarruvalot"
 
Hevimees sanoi:
Koska en ole asiaa kokeillut, en osaa sanoa kuinka suuri merkitys liittimellä on ääneen. Sen olen kuitenkin todennut, että erilaiset kaapelit samoissa liittimissä voivat kuulostaa todella erilaisilta.

Laadukkaan kaapelin kohdalla liittimien vaikutus sähköteknisessä mielessä on noin 1/3 - 1/5. Erilaisista liittimistä joku voisi varmasti huvin vuoksi tehdä mittauksia. Eroja luultavasti löytyy paljonkin.
 
Bilteman välijohdoista kannattaa pysyä kaukana. Itse erehdyin aikoinaan ostamaan sellaisen pinkin värisen, oliko se nyt joku kolmoissuojattu johto, jossa liittimet olivat ihan syvältä. Olivat niin tiukat että ei niitä meinannut saada cd-soittimen lähtöihin kiinni. Niinpä koko johto hajosi kun joutui väkipakolla repimään liittimet irti.
 
Knight Rider sanoi:
Bilteman välijohdoista kannattaa pysyä kaukana. Itse erehdyin aikoinaan ostamaan sellaisen pinkin värisen, oliko se nyt joku kolmoissuojattu johto, jossa liittimet olivat ihan syvältä. Olivat niin tiukat että ei niitä meinannut saada cd-soittimen lähtöihin kiinni. Niinpä koko johto hajosi kun joutui väkipakolla repimään liittimet irti.

No siinähän hyvät liittimet oli. Olivatko kiristettävät.
 
seppo kaksonen sanoi:
No siinähän hyvät liittimet oli. Olivatko kiristettävät.

Knight Rider tarkoittanee näitä: linkki

Eivät siis ole kiristettävät liittimet. Noista on ollut puhetta Hifimaailman foorumilla, ja ne on kuulemma yleensä todella huonosti tehtyjä. Jos liittimet jaksaa avata ja kolvata uudestaan, niin niistä saa ilmeisesti ihan asialliset kaapelit. Tämä kaikki on siis kuulopuhetta, omakohtaista kokemusta minulla ei noista ole.
 
Liittimissä on äänen suhteen eroja - samoin johtimissa ja niiden eristeessä, mutta ylivoimaisesti suurin merkitys ääneen tulee punoksesta. Sähköteknisestihän tämä pitää paikkaansa kun erinapaisten 90 asteen risteys vähentää johtimen kapasitanssia. Näitä muutama sata niin johan alkaa kuullostaa erilaiselta.
 
Back
Ylös