Mitkä ovat kaiuttimen kriteerit? (Trollaus ja ilkeä provosointi kielletty)

Minä ainakin arvostan palvelua. Mahdollisten ongelmatilanteiden hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää, siinä todellinen palvelu mitataan.

Kyllä asiakas tuntee olonsa tärkeäksi, kun myyjällä on aikaa ja viitsiä paneutua asiaan syvemmälle.

Räätälöinti ainakin erottaisi tuotteen liukuhihnatuotteista. Vaikkapa mahdollisuus vaihtaa kaiuttimen ilmettä pikkumuutoksilla muodin muuttuessa.

Itselle räätälöidyn kaiutinparin kohtuullisena toimitusaikana näkisin 4 kuukautta olevan aika maksimi. Mutta kuten muussakin palvelussa tärkeintä on pitää asiakas ajan tasalla kaikkien viivytysten suhteen, tietämättömyys kun rassaa kaikkein eniten...
 
Toi aktiivikajarihomma olis kenties ratkaisu tarjota jotain uutta. Onko yhtään kaupallista kajaria vielä esim. hypexin aktiivi vahvareilla/jakareilla toteutettu vielä?

Vois olla suht helppo myydä kalliimpikin kajari kun myyjä kävis paikanpäällä hieromassa perussäädöt kohdalleen. Ja sais istutettua kaikenlaisiin tiloihin.
 
Osa asiakaskunnasta voi tahtoa vapautta käyttää omia vahvistimia yms. Ulkoinen linjatason aktiivisuodin jättää tämän vapauden käyttäjälle ja pudottaa elektroniikan osalta paljon kustannuksia pois, Esimerkiksi CE-hyväksynnän varmistaminen on aika tyyristä kokoiselleni toimijalle. Hypexiä mitenkään aliarvostamatta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto vaikka sitä metrik mallin kohdalla mietinkin.

MiniDSP vuorostaan antaa hyvän mahdollisuuden tilan huomiointiin ja yksittäinen asiakaskin osannee siihen muutoksia tehdä. Itse sörhäysohjelma on 10 euron hintaluokkaa ja melko yksinkertainen käyttää. Tarkoitus olikin esitellä sitä DIY-tapahtumassa.
 
Nakutus - Mitä se oikein? Osaatko selittää mistä se syntyy ja mitkä seikat sen aiheuttavat?

Äänentoistossa on muutama muuttuja, jotka ottaa huomioon teknisesti. Suora taajuuskäyttäytyminen (taajuusvaste), särö (epälineaarinen ja lineaarinen), mikä vaikuttaa myös taajuuskäyttäytymiseen. Lisäksi tulee aika. Olen jonkinasteinen vanha fyysikko ja käsitän tämän sekunteina. Ajan siis. Toki sen voi jakaa millisekunteihin ja vielä siitäkin pienemmiksi yksiköiksi, mutta ehkä se olennaisin näiden kaikkien määreiden seassa on energia. Yksikkönä energialla on kilojoule vaikka ja se muodostuu suureista teho ja aika. Siis kwh, se mitä sähkölaskuissa lukee.

Akustisesti ajatellen ääni, ajatellaan vaikka nuottia, sisältää siis tietyn määrän energiaa. Tietyn määrän tehoa sekä aikaa. Koska energian määrä on suoraan verrannollinen tässä yhtälössä myös aikaan, sillä on varsin suuri merkitys. Se kuinka ihmiskorva käsittelee tämän äänienergian on yksilökohtaista ja varsin monimutkaista. Mielestäni pienet jälkikaiut on enää vaikea erottaa aikana tai aivojen on hankala prosessoida kuullusta energiasta kuinka kauan se "soi". Tähän vetoan selityksellä, että korvakarvatkin (ja nekin pikkiset vibraattorit siellä sisällä) ovat akustisia resonaattoreita, joilla on oma värähtelytaajuutensa sekä sointiaikansa.

Asiassa etenemiseksi aloin pähkäillä dynamiikan määreitä. Jokainen musiikin kuunteluun perehtynyt osaa tunnistaa selvästi onko musiikki äänitetty konserttisalissa vai läheltä instrumenttia varsin kaiuttomassa tilassa. Nämä ovat helppoja ääritapauksia. Entäs oman kuuntelutilan jälkikaiunta? Kuka kykenee omin korvinensa määrittämään onko sen jälkikaiunta koko taajuusalueella yhtä voimakasta. Pysyykö energiataso samana kullakin nuotilla. Kuinka kauan ne desibelit laulaa korvissa ja mikä näistä on se optimaalisin yhdistelmä.

Korva on erittäin epälineaarinen laite vastaanottaa eri taajuuksia. Mielestäni se on evoluution aikaansaamaa puheenymmärrystä. Puheen taajuuksilla normaali ihmiskorva on laitteena tarkimmillaan ja olettaisin, että energiatasojen erot sillä alueella on helpoiten havaittavissa. Voisiko tämän pohjalta olettaa myöskin, että ne alueet, millä korva on epäherkkä olisi syytä korostaa energiatasoiltaan eli desibelitasonsa ja jälkikaikunsa summalta?

Henkilökohtaisesti pidän kaiutinta dynaamisena, jos se pystyy toistamaan pienen triangelin kilahtelun ja samalla myöskin räyheän kitarasoolon. Molemmat omilla tilavaikutelminaan ja yhtäaikaa. Tämä menee ehkä enemmän erottelun puolelle, mutta mielestäni siinä on hivahdus dynaamiikka-käsitettäkin. Vaihtoehtona on toki se, että lempibiisissä on hyvä melodia omasta mielestään ja melodian kliimaksin nuotti (taajuus) on energiatasoltaan muita korkeampi. Tätä pidän dynamiikan harhana ja psykoakustisena tekijänä.
 
Omat kriteerini...

1. Kaiuttimen täytyy toimia vähintään seinän läheisyydessä, mieluiten siinä kiinni (seinä tukee ja levittää ääntä varsin hienosti ympäri asuntoa).

2. Sen sointi täytyy olla riittävän yleispätevä, muttei täydellinen. Jos ääni on liian siloiteltu siitä häviää livemäisyyden tuntu.

3. Se ei saa olla kovinkaan suuntaava, kuuntelen musiikkia n.95% ajasta muualla kuin "spotissa". Olenkin huomannut että kaiuttimet jotka suunnataan suoraan eteenpäin ilman pienintäkään toeinniä yms. toimii itselleni järjestelmällisesti paremmin.

4. Alapään pitää olla riittävän ulottuva (vähintään sinne 40hz:iin pitäisi päästä). Seinän läheisyys auttaa tässäkin, luoden samalla auktoriteetin tuntua.

5. Kaiuttimen pitää kyetä tiukkaan kontrolliin ja nopeuteen, ns. mussua ei viitsi kotona kuunnella. Keskimäärin kaiuttimet jotka tähän pystyvät ovat olleet suljettuja, toki poikkeuksiakin on. Ääni ei kuitenkaan saa olla studiomonitorimaisen tarkka, muutoin kärsii tuo spotiton kuuntelu. (Pohdintojeni mukaan seinä tukee tätäkin, vähän niinkuin pakottamalla sitä kaiutinta ryhtiin... voin toki olla täysin hakusessakin :) ) Ajoitus, ajoitus, ajoitus...

6. Kaiutin ei saa olla monotoninen, olen usein kuullut kaiuttimia joissa esimerkiksi bassolinjoissa ei kuule pinnistelemättä läheisten sointujen eroa.

7. Yläosasto ei saa olla räikeä, suhuässiin itselläni on kehittynyt varsinainen allergia... mutta tähänkin pääte se epätäydellisyys, haluan edes pienen illuusion siitä live keikasta joten pehmot ovat ei tässä taloudessa...

8. Asiallinen ulkonäkökään ei ole pahitteeksi, myös rumankauniita kaiuttimia on tehty :D

Kirjoittelen sitten lisää kun tulee mieleen... Niin ja tälläinen kaiutin on ainakin itselleni sitä naku, nakua oikeanlaisen elektroniikan tukemana... Jollekkin se voi olla jotain muuta. :p

Ps. On urbaanilegenda että kaiutin soi hyvin hiljaa, ikävä kyllä musiikki kuulostaa aina paremmalta kun sitä volumea ruuvvaa... Ei ne oikeat soittimetkaan oikeassa elämässä hiljaisia ole.
 
Back
Ylös