Miten kuulokesetistä saa suurta hifiä?

jaska67 sanoi:
Matala lähtöimpedanssi = piirrät kynä kädessä kuvaa A
suuri lähtöimpedanssi = piirrät kuvaa A metrin rautalangan päässä olevalla kynällä ... syntyy uusia ei toivottuja aaltomuotoja ja ääniä.. rautalanka värähtelee..
Havainnollisesti ja hauskasti esitit asiasi.
Millainen kultakorva olet?
Noo tuosta tiedä, mutta aina on parempaa pitänyt saada. Yritän liitteenä laittaa pääsetin kokoonpanon, jotta selviää miksi yritän harata suurempaa investointia vastaan ja etsiskelen pienempää säädettävää myös. Pöntöt ovat Oracle Thalia Type II.
Toki alkaa vaikuttaa siltä, ettei tässäkään vaihtoehdossa ole oikotietä..
Sorry kuvan laatu.
 

Liitteet

  • 25012010078.jpg
    25012010078.jpg
    240 KB · Katsottu: 121
J.A. sanoi:
Eli yhteenvetona: jos äänessä on useampia yöunet vieviä piirteitä, kannattaa vaihtaa kuulokkeet tai kaiuttimet. Jos yksi selkeä puute, kannattaa ainakin kokeilla eri äänilähteitä.
Ja tämän pistän tarkasti mieleeni ;)
 
Toivottavasti en sössinyt tätä treadia jotenkin, kysyttävää olisi vielä lisää.

jaska67 sanoi:
Jos siis hifistellään niin väittäsin että 35ohm lähtöimpedanssi on korkea.. ja et saa ihan kaikkea irti kuulokkeistasi.
Jaska, sen Mufin impedanssi on kyllä 47ohm, joten kuinkan paljon se pahentaa tilannetta?

Sitten yksinkertaisuuden nimissä kai helpointa olisi integroitu cd, jossa volymilla varustettu kunnollinen kuulokeliitäntä. Onko näitä ja missä hintaluokassa pyöritään?
Seuraava vaihtoehto olisi kai dac:n ja vahvaimen yhdistelmä. Onko jollain tällaisella joku saanut "hyviä tuloksia"?
Ovatko HD-800 ja AKG K-702 niin erilaisia, että pitäisi olla omat ämpit tai säädettävä Yamaton tyyliin? Jos näistä haluaa kaiken irti.
Saa noita onnistuneita yhdistelmiä kertoillakin.

Tarkistin Sony sacd:n kuulokeliitännän (32 ohm), kokeilen sitä tässä joku rauhallinen yö. Se tästä puuttuisi, että tuolla saisi parempaa ääntä.
 
Moro taas..

Ymmärtääkseni mufin ottoimpedanssi on 47kohm ja lähtömpedanssi ton 35ohm .. olikohan hifimaailman testin mukaan...

Ite en juuri usko ulkoisten dac:ien taikaan.. jotenkin vaan tuntuu niin peevelin tyhmälle että sovitun cd formaatin datan purkaminen takaisin audiosignaaliksi olisi mahdoton tehtävä.

Itse käytän soittimeni sisäistä dacia ja vahvistan sitä mahdollisimman lyhyellä/ yksinkertaisella ketjulla= kaksi dc kytkettyä vahvistinastetta. http://www.amb.org/audio/mini3/

Kokeilisin sitä cd soittimen kuulokelähtöä, se sopii käsityksiini paremmin...

Molemmilla kuulokkeilla pääset siihen mitä valmistaja haluaa "tarjoilla" kun kuulokevahvistimen lähtöimpedanssi on alhainen.

Ollaan kuitenkin alueella johon en enempää ota kantaa jokainen kokekoon musiikin tavallaan, minä mielummin mittaan ja nautin sitten musiikista kun "tiedän" että kaikki on ok.

T Jaska
 
Kylläpä aikaa kuluu nopeasti. Koska luurisettini on ennen kaikkea musiikin keskittyneeseen kuunteluun, testailut viivästyvät ja etenevät hitaasti. Toisaalta hitauteen vaikuttaa myös se, että pyrin saamaan kokonaisvaltasen käsityksen mitä mikäkin muutos tuo tullessaan. Lisäksi olen saanut aikaiseksi testirumban, joka tulee viemään aikaa.

Tilanne ja laitteisto on toistaiseksi seuraava:
1) Sony XA3000ES SACD/CD --› MuFi X10 v3(output buffer) --› MuFi XCan v3 (molempia MuFeja ryyditetään X-PSU:lla)
- settiä vaivasi riipivyys aiemmin ja se oli aiheen laatimiseen syynä alun perin. Sourcen(Pioneer PDJ6 + MuFI X-DAC V3) ja virtajohdon vaihto korjasi tuon ongelman.
- Luureina käytän tässä kokoonpanossa AKG K-702:a ja itse asiassa on päästy aika paljon pitemmälle, kun ajattelee keskialueen toistoa.
2) Sony XA3000ES SACD/CD --› Little Dot MK V (Solid State trankku)
- luureina tässä kombossa käytän Sennheiser HD-800:a
- tämän osalta soundista en osaa hirveästi sanoa, koska kuuntelu ollut vielä vähäistä. Ehkä sen verran kumminkin, että soundi ärsyttämätön ja helppo kuunnella sekä ryydikkään dynaaminen.
3) Sonyssa on myös vähintäänkin kohtuullinen kuulokevahvistin itsessään, jota olen kyllä kuunnellut, mutta äänestä en osaa sanoa vielä mitään.

Tarkoitus on ottaa selvää singnaaliketjun pituuden vaikutuksesta toistoon ja noista kuulokevahvistimista.

Aktivoin tämän vanhan ketjun, koska Joe ihmettelee mitä tehdä oman Mufinsa osalta. Tässä ketjussa on hyviä kommentteja kuulokelaitteiston eri osien mahdollisista vaikutuksista ja myös minusta hyvää kritiikkiä ko. kuulokevahvistinta kohtaan.
 
Viimeksi muokattu:
Aktivoin tämän vanhan ketjun, koska Joe ihmettelee mitä tehdä oman Mufinsa osalta. Tässä ketjussa on minusta hyviä kommentteja kuulokelaitteiston eri osien mahdollisista vaikutuksista ja myös minusta hyvää kritiikkiä ko. kuulokevahvistiminta kohtaan.

Jees thanks. Tätä ketjua en ollut huomannutkaan. Pitänee tosissaan kuunnella, miettiä ja yrittää keksiä millä tätä oikeasti veisi eteen päin. Lisäksi pitää vähän selvitellä minkälaisia panostuksia tämä tulee vaatimaan.

Kieltämättä ketju viittaisi siihen ettei Mufi ole paras mahdollinen mun luureille. Lisäksi tuolla LD topikissa selvisi että manuskatkin on keskenään ristissä. Aloitetaan siis alusta taas tuon Dotin kanssa ja annetaan sille taas uusi mahdollisuus.
 
No toisaalta korvat yleensä kuulee vasta 3dB eron.. eli systeemisi on teoriassa ok..
En äkkiseltään löytänyt lähdettä, mutta yleensä esimerkiksi vertailutilanteessa tasaus pitää olla 0,5dB tai alle. Muuten kovempaa soiva tuppaa kuulostamaan paremmalta. Siksipä 3dB on aika hurja äänenvoimakkuuden ero jos esimerkiksi eroja etsii laitteiden välillä (varmasti löytyy jos ero on >0,5dB).

t. jjahifi
 
Sekoilu tai selvittely jatkuu..
Setti: Sony XA3000ES SACD/CD --› Little Dot MK V, jossa luureina Sennheiser HD-800. Välijohtona käytän muuten LD:n mukana tullutta, joka ei olekkaan niin huono, kuin voisi ulkonäöstä päätellä.
Kuuntelin tätä "lämpimikseni", kunnes se oli asettunut ja sain sen tavasta toistaa kiinni. Oli aika siirtyä tarkempaan analyysiin.

Ei ylimääräisiä kihinöitä, ei yliampuvaa bassoa ja erityyppiset soittimet kuulostivat vähän siltä kuin pitääkin, mutta äänikuva oli liian kompakti eli kuin olisin ollut komerossa!? HD-800:n etuhan pitäisi olla laajemmalle(eteen ja sivulle) leviävä äänikuva eikä tästä ollut tietoakaan.
Olin säätänyt kuulokkeiden pannan niin pienelle kuin mahdollista ja jostain syystä löysäsin sitä pykälän. No siinähän se; nyt äänikuva ei ollut enää pelkästään pään sisällä. Olin siis kuristanut tyynyt liian tiukkaan päähäni.:eek:
Akustisen orkesterin eri soittimet ovat tunnistettavissa, mutta niistä puuttuu se viimeinen silaus. Kuulen jousisoitinten jouset ja vaskien törähdykset, mutta nuotit eivät soi riittävän pitkään enkä "tunne" niitä kuten pitäisi. Syy voi kyllä olla sourcessakin, kun en ole koskaan saanut kotona CD:stä tämän kummempaa soundia aikaiseksi.

Mainitsin jo aiemmin, että olen hidas, joten tässä vaiheessa kuuntelin läpi Wagnerin Valkyrian kokonaan. Levytys on DG, Karajanin johtamana ja Gynther Hermanssin johdolla äänitetty. Musiikillisesti loistava ja tarjoaa myös audiofiilille käyttökelpoista materiaalia. Tällä levytyksellä on eri vahvuudet kuin (vakiolla) Deccan Solti-versiolla.

Tämän jälkeen kaipasin perspektiiviä pääjärjestelmästäni kaiuttimineen, joten kaivoin hyllystä The Whon Live at Leedsin ja vertailin vinyylitoistoa (SME Model 10 & Koetzu Rosewood) kuulokkeiden CD-ääneen. Tarkoitus oli todeta kuinka kaukana kaksi eri settiä ovat toisistaan ja ennen kaikkea missä mennään luurisetin kohdalla.

Voisi sanoa niin, että ero on hämmästyttävän pieni sähköisten instrumenttien kohdalla ja luurisetissäkin neljän artistin sijainti on erittäin selvästi erotettavissa toisistaan. Myös Townshentin kitarakikkailut vasemman ja oikean "kanavan" häivytyksineen, kuten myös se plugien irtoaminen, josta levytys myös tunnetaan.
Ainut puute kuulokesetissä tämän tyyppisellä materiaalilla on äänitilan pienuus suhteessa kaittimilla aikaansaatavaan. Tämänhän on ymmärrettävää, mutta itselle erittäin merkittävä seikka.
Onkohan niin ettei tuota äänikuvan pienuuden "ahdistusta" saa millään upgradella kuuloketoistosta pois?:mad:

Kokonaisuudessaan tällä kombolla pääsee "lähelle, mutta niin kaus". Mutta setti sopii hyvin musiikin kuunteluun ja on puutteineen yleispätevä.
Lisäsin kuvat noista levyistä keventämään tätä vuodatusta..

<br><img src="https://foorumi.hifiharrastajat.org/attachment.php?attachmentid=17342&stc=1" attachmentid="17342" alt="" id="vbattach_17342" class="previewthumb"><img src="https://foorumi.hifiharrastajat.org/attachment.php?attachmentid=17342&stc=1" attachmentid="17342" alt="" id="vbattach_17342" class="previewthumb"><br>P9240004.jpg
P9240002.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ainut puute kuulokesetissä tämän tyyppisellä materiaalilla on äänitilan pienuus suhteessa kaittimilla aikaansaatavaan. Tämänhän on ymmärrettävää, mutta itselle erittäin merkittävä seikka. Onkohan niin ettei tuota äänikuvan pienuuden "ahdistusta" saa millään upgradella kuuloketoistosta pois?:mad:
No ei sitä äänikuvan pienuutta saa oikeasti luureilla pois. Jos haluaa parempaa äänikuvaa luureilla, niin kannattaa kokeilla Stax SR-Σ (PRO), AKG K1000 tai Ergo AMT -luureja. Noista ainoastaan Ergoja voi ostaa uutena. Kaikki ovat enemmän korvan lähelle sijoitettavia "minimonitoreja" kuin kuulokkeita. Staxeja on vaikea löytää ehjänä. K1000:sta löytyy suhteellisen hyvin ja Ergo AMT on tosiaan saatavissa uutena. Sekä K1000 ja AMT ovat luurivahvistimelle melkoista myrkkyä, joko herkkyys 74dB (K1000) tai impedanssi 3,8 ohmia (AMT).

t. jjahifi
 
Tänks, alan tuota sulatella.

Koska on vielä tuoreessa muistissa perspektiivi ja kokemukset eilisestä sessiosta, otin kunnolla tuntumaa tuosta minimalistisimmasta kombostani. Siis Sony XA3000ES SACD/CD ja HD-800 suoraan kiinni.
Tämä on käytännössä täysin vastakkainen setti filosofialtaan kuin Mufin setti, johon ajan saatossa on tullut uusi purkki lisää korjaamaan edellisten puutteita. Sonyssahan on kiinteä virtajohtokin, joten se on siinä.

Motivaatio testaamiseen oli alhainen, koska pikatesteistä jäi joka kerta lähinnä kireän oloinen soundi mieleen. Nyt asetelma muuttuikin melkoisesti.

Soundiltaan tämä on brutaalin neutraali ja bassoiltaan vahvin komboistani. Resoluutiota on (vähän mutta havaittavasti) eniten, jopa siinä määrin, että avaa äänitysten erot kahta muuta selvemmin. Kaunistelua ei esiinny ollenkaan ja kaikki tuodaan framille armotta, epämielyttävyyteen asti. Diskantti on tarkka ja armoton. Kokonaisuutena soundi ei ole loudnessmainen basson ja diskantin selkeästä esilläolosta huolimatta.

Äänikuva on "pienin" verrattuna muihin, mutta resoluution ansioista soittimet ja solistit erottuvat selkeimmin. Läsnäolon tunne on selvästi vahvin. "Äänitilasta" sellainen havainto, että siinä missä erilliset vahvistimet luovat valoisan taustan, Sonyssä tausta on täysin musta ja tyhjä.
Koska tätä settiä olen kuunnellut kaikkein vähiten, voi seuraava seikka olla harhaa; välillä tulee tunne kuin vahvistin hyytyisi komentaessaan kuulokkeita.

Jatkan tuota makustelua, mutta jos nyt pitäisi luopua jostakin, saisi tuo LD lähteä. Itseasiassa lähteekin, jos joku esittää ostotarjouksen.
MuFi musiikin kuunteluun ja siinä on erillinen DAC varalla tiedostopohjaiseen kuunteluun siirryttäessä.
Sonyn oma vahvistin olisi äänitysten tonkimiseen, koska se on niin skarppi ja "hifi".
 
Kuulokesettiä testatessa kaikki äänelliset seikat ovat esillä niin selkeästi, että "työtapaturmien" kanssa saa olla tarkkana. Mufi:n laitteet on suunniteltu pidettäväksi päällä ja niiden lämpiäminen kestää huomattavan kauan, n. kuusi tuntia. Turhautumiseni äänikuvaan ja miksei äänenlaatuunkin johtui osaksi liian kylmällä laitteistolla kuuntelemisesta.

Ajattelin vähän avata havaintoja kuulokkeista, mutta muutama varoituksen sana alkuun. Erot ovat selviä, mutta kaikki seikat eivät tule selville pikaisilla rinnan vertailulla vaan tulevat esiin pitempään kuunnellessa.

K702 ja HD-800 ovat niin erilaiset etten niitä pysty kuuntelemaan peräkkäin. AKG:t tuntuvat vähän laiskolta ja etäisiltä Sennheisereiden jälkeen, jotka taas kuulostavat loudnessmaisilta ja kireiltä AKG:n jälkeen. Rinnakkaisvertailusta ei saa myöskään riittävän luotettavaa huomattavan äänenvoimakkuuden eron takia; senkut soivat paljon kovempaa.

AKG:t alkavat olla sisäänajetut ja tarjoavat erittäin musiikinmakuista ääntä. Jousien värit kuuluvat kunnolla ja äänen värinän voi suorastaan tuntea. Neutraaliudesta ja resoluutiosta kertoo jotain sekin, että nyt kuulen putkien aiheittaman keskialueen vahvistumisen ja lämmön soundissa, ilmiö ei aiemmilla kuulokkeilla (eikä HD-800:lla) olet tullut samalla tavalla esille. Äänikuva leviää korvien ulkopuolelle ja taaemmaksi kuin Sennheisereilla. Diskantti ei ole ylenpalttisen heleä, korostunut eikä (onneksi enää) riipivä vaikka toistaakin korkeita ääniä selkeästi. Bassoa tulee riittävästi ja on kontrolloitu, joskaan se ei ulotu huomattavan alas ja tuntuu kuin toisto alimmilla taajuuksilla vaimenisi voimakkaasti.

Ehkä K-702:n selkein vahvuus on neutraaliuteen yhdistetty nuottien toistuminen pitkään, joka tekee kuuntelusta aikamoista "mannaa". Äänitysten erot kuuluvat, mutta toisto on riittävän "konsistentti" ettei esim. yli-kirkkaita äänityksiä tarvitse varoa.

HD-800:a ei käsittääkseni ole vieläkään soitettu tarpeeksi, mutta tuohan selviää ajan kanssa.
Keskialue jää jotenkin diskantin ja basson "jalkoihin". En koe ääntä ääntä kovinkaan epäneutraaliksi vaan ongelmana on toiston yleinen värittömyys. Sennheiserit ovat varsin kirkassointiset, mutta kyse ei ole vain äänensävystä vaan kuulen korkeampia säveliä kuin AKG:lla (ikäkuulo?). Bassot ulottuvat alemmaksi kuin yksilläkään setissä aiemmin käytetyillä kuulokkeilla. Sennheiserit ovat nopeat soinniltaan siinä mielessä, että soinnut/nuotit syttyvät nopeasti ja erittäin tarkasti. Äänikuva leviää mukavasti korvien ulkopuolelle ja tila avautuu enemmän pään eteen kuin K-702:lla.
Jokaisella kerralla kuuntelua aloittaessani HD-800:lla, menee äänen asettumiseen puolituntia aikaa. Onkohan kyse kuulokkeisiin tottumattomuudesta vai siitä, että vakiojohdot kaipaavat lämmitystä?

Läsnäolontuntu on HD-800:lla K-702:a voimakkaampi, joskin havinnointia mutkistaa AKG:n sävykkyys. Siinä missä HD-800:lla nuotit syttyvät ja sammuvat nopesti ja täsmällisesti, K-702:lla instrumentit soivat pitkään. Laulajan kurkunpään "liikkeet" ovat Sennhesereilla selkeämmin havaittavissa, mutta tässä kohdin lähestytään pistettä, jossa pitää jatkaa kuuntelua ennen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Summaten tilanne näyttää olevan K-702:iin kallellaan, mutta mutta ..
Aiemmin en ole kertaakaan positiivisesti yllättynyt mistään kuuloketoistossa, mutta CD/SACD-soittimen kuulokeannolla HD-800:lla on muutaman levyn kohdalla tullut aikamoinen yllätys dynamiikan ja bassotoiston ulottuvuuden osalta niin että pulssini kohosi;).

Sennhesereilla LD MKV:n puutteet (toiston pistemäisyys) tulivat niin ilmeiseksi, että LD on nyt "hyllytetty", AKG:t tuntuivat olevan Little Dot:lle paremmin sopivat.

Minulle HD-800:t antavat mukavan verrokin ja vaihtelua K-702:lla, koska tarjoavat selkeästi erilaista ääntä ilman, että ovat esim. resoluutioltaan omassa setissäni liian erilaiset.
 
Olet tehnyt hyviä havaintoja! Itse kuuntelen usein AKG K701:tä ja Sennheiser 650/Cardas-johdolla.
Lopputulema on hyvin samanlainen kuin sinun vaikutelmasi 702:lla ja 800:lla.Yleensä kuuntelen samaa
kuuloketta yhden session verran.Seuraavana päivänä jälleen toista kuuloketta samalla tavalla.Aikaahan
tarvitaan,kuten kerroit.Hyviä kuulokkeita kaikki mainitut!
 
Mielenkiintoinen vertailu. Onkos käyttömukavuudessa eroja?
 
Minun päähäni molemmat kuulokemallit istuvat hyvin.
HD-800:t ovat mukavimmat omistamani ja kokeilemani kuulokkeet; ne suorastaan unohtuvat päähän. Uskon Sennheisereiden istuvan useimpiin "päihin", siinä määrin niiden "ergonomiaan" on panostettu.
 
Hifistudio 17 myy hd800 hintaan 899e. Tosin itsellä on huonoja kokemuksia ko. kaupan asiakaspalvelusta joten ostaisin ehkä silti jostain muualta.
 
Kuulokesetistä ei saa Suurta Hifiä mitenkään päin kuuloketoiston luontaisista rajoituksista johtuen, mutta saa siitä pientä/keskisuurta hifiä kuitenkin olosuhteisiin missä muuten ei olisi hifiä ollenkaan. Salainen tekijä on crossfeed -ristisyöttöpiiri signaalitiellä eli kuuloketoiston "naturalisaattori".

Crossfeed on tärkeä asia kuulokekuuntelussa. Ilman sitä kuuntelumasennus iskee aina jossain vaiheessa, äärettömän kanavaerotuksen kuulokekuuntelu on epäluonnollista ja väsyttävää kuuntelemista. Pää alkaa ns. pistää vastaan. Ääretön kanavaerotus tarkoittaa sitä että oikea korva ei kuule vasemman kanavan signaalista mitään, ja päinvastoin. Näinhän ei livenä tai kaiuttimilla kuunnellessa ikinä tapahdu, molemmat korvat kuulevat molempien kanavien ääniä.

Ristisyötin saisi olla mielellään kuulokevahvistimessa niin ei tule source -riippuus-roikkuvuuksia, koska sen voi tehdä yksinkertaisella analogisella linjatason kytkennällä. Soitto-ohjelman DSP:lläkin sen voi tehdä, mutta siinä on olemassa korvaan kusemisen mahdollisuus, ja se pitää olla jokaisessa ääntelevässä ohjelmassa erikseen mikä tietää useampia soitto-ohjelmia käyttäville AV-sekakäyttäjille ongelmia. Jos käytätte jonkin soitto-ohjelman softacrossfeediä eikä toisto vakuuta, se ei luultavasti toimi aivan niinkuin crossfeedin pitäisi: äänessä on kampasuodinefektiä yms. sivuvaikutuksia, viivettä tai ristisyöttöä on liikaa tai liian vähän.
Saksan kuulokeprofessori Jan Meierin kuulokevahvistimissa on hyvät analogiset ristisyöttimet mitkä toimivat kuten pitää.

Crossfeedin arvostaminen kuitenkin vaatii jonkinverran kokemusta kuulokkeilla kuuntelemisesta. Efekti ei ole nyt-heti-kaikki-mulle -tyyppinen leuan lattialle pudottaja vaan sen vahvuus tulee esille vasta vähän pidemmässä kuuntelussa. Noobie-pojut ja muut viime viikolla kuulokekuuntelun aloittaneet hätähousut eivät luultavasti äkkidemotuksessa pidä sitä paljon minään. Antakaa crossfeedille hetki aikaa näyttää valttinsa.

Kokoavana yhteenvetona crossfeed on nyt "se" salainen kikka millä kuuloketoistosta saa maksimin irti mikä irrotettavissa on, mitä tässä ketjussa kysyttiin. DA-muuttajia, vahvistimia ja tietyn pisteen jälkeen edes kuulokkeita vaihtelemalla se ei tule onnistumaan. Se tie johtaa pelkästään krematoriouurnaan asti kestävään vaihtokierteeseen.
 
Tämä hyvä, vaikka vähän särmikkäästi asian esität..

Ainoa kohdalleni tullut laite, millä crossfeedia on ilman toistossa tuntuvaa liikaa "verhoilua" voinut käyttää, on Köykän Voima putkivahvistin. Tuolloin (80-luvun lopulla) laitteiston resoluutio ei kylläkään ollut lähelläkään nykyistä, mutta mainittu hyöty oli jo silloin selvä.

Onko mentävä DIY-komponentteihin tai tukeuduttava pelkästään Cordiin, jos tuon ominaisuuden haluaa?
 
Viimeksi muokattu:
Mä aikoinaan ensin innostuin crossfeedistä, mutta myöhemmin totesin sen tuovan paljon muuta huonoa. En itse suosittele varauksetta.

Ja tämä siis pidemmän kuulokekuuntelun perusteella tehty havainto.
 
Back
Ylös