Kuulokesettiä testatessa kaikki äänelliset seikat ovat esillä niin selkeästi, että "työtapaturmien" kanssa saa olla tarkkana. Mufi:n laitteet on suunniteltu pidettäväksi päällä ja niiden lämpiäminen kestää huomattavan kauan, n. kuusi tuntia. Turhautumiseni äänikuvaan ja miksei äänenlaatuunkin johtui osaksi liian kylmällä laitteistolla kuuntelemisesta.
Ajattelin vähän avata havaintoja kuulokkeista, mutta muutama varoituksen sana alkuun. Erot ovat selviä, mutta kaikki seikat eivät tule selville pikaisilla rinnan vertailulla vaan tulevat esiin pitempään kuunnellessa.
K702 ja HD-800 ovat niin erilaiset etten niitä pysty kuuntelemaan peräkkäin. AKG:t tuntuvat vähän laiskolta ja etäisiltä Sennheisereiden jälkeen, jotka taas kuulostavat loudnessmaisilta ja kireiltä AKG:n jälkeen. Rinnakkaisvertailusta ei saa myöskään riittävän luotettavaa huomattavan äänenvoimakkuuden eron takia; senkut soivat paljon kovempaa.
AKG:t alkavat olla sisäänajetut ja tarjoavat erittäin musiikinmakuista ääntä. Jousien värit kuuluvat kunnolla ja äänen värinän voi suorastaan tuntea. Neutraaliudesta ja resoluutiosta kertoo jotain sekin, että nyt kuulen putkien aiheittaman keskialueen vahvistumisen ja lämmön soundissa, ilmiö ei aiemmilla kuulokkeilla (eikä HD-800:lla) olet tullut samalla tavalla esille. Äänikuva leviää korvien ulkopuolelle ja taaemmaksi kuin Sennheisereilla. Diskantti ei ole ylenpalttisen heleä, korostunut eikä (onneksi enää) riipivä vaikka toistaakin korkeita ääniä selkeästi. Bassoa tulee riittävästi ja on kontrolloitu, joskaan se ei ulotu huomattavan alas ja tuntuu kuin toisto alimmilla taajuuksilla vaimenisi voimakkaasti.
Ehkä K-702:n selkein vahvuus on neutraaliuteen yhdistetty nuottien toistuminen pitkään, joka tekee kuuntelusta aikamoista "mannaa". Äänitysten erot kuuluvat, mutta toisto on riittävän "konsistentti" ettei esim. yli-kirkkaita äänityksiä tarvitse varoa.
HD-800:a ei käsittääkseni ole vieläkään soitettu tarpeeksi, mutta tuohan selviää ajan kanssa.
Keskialue jää jotenkin diskantin ja basson "jalkoihin". En koe ääntä ääntä kovinkaan epäneutraaliksi vaan ongelmana on toiston yleinen värittömyys. Sennheiserit ovat varsin kirkassointiset, mutta kyse ei ole vain äänensävystä vaan kuulen korkeampia säveliä kuin AKG:lla (ikäkuulo?). Bassot ulottuvat alemmaksi kuin yksilläkään setissä aiemmin käytetyillä kuulokkeilla. Sennheiserit ovat nopeat soinniltaan siinä mielessä, että soinnut/nuotit syttyvät nopeasti ja erittäin tarkasti. Äänikuva leviää mukavasti korvien ulkopuolelle ja tila avautuu enemmän pään eteen kuin K-702:lla.
Jokaisella kerralla kuuntelua aloittaessani HD-800:lla, menee äänen asettumiseen puolituntia aikaa. Onkohan kyse kuulokkeisiin tottumattomuudesta vai siitä, että vakiojohdot kaipaavat lämmitystä?
Läsnäolontuntu on HD-800:lla K-702:a voimakkaampi, joskin havinnointia mutkistaa AKG:n sävykkyys. Siinä missä HD-800:lla nuotit syttyvät ja sammuvat nopesti ja täsmällisesti, K-702:lla instrumentit soivat pitkään. Laulajan kurkunpään "liikkeet" ovat Sennhesereilla selkeämmin havaittavissa, mutta tässä kohdin lähestytään pistettä, jossa pitää jatkaa kuuntelua ennen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
Summaten tilanne näyttää olevan K-702:iin kallellaan, mutta mutta ..
Aiemmin en ole kertaakaan positiivisesti yllättynyt mistään kuuloketoistossa, mutta CD/SACD-soittimen kuulokeannolla HD-800:lla on muutaman levyn kohdalla tullut aikamoinen yllätys dynamiikan ja bassotoiston ulottuvuuden osalta niin että pulssini kohosi
.
Sennhesereilla LD MKV:n puutteet (toiston pistemäisyys) tulivat niin ilmeiseksi, että LD on nyt "hyllytetty", AKG:t tuntuivat olevan Little Dot:lle paremmin sopivat.
Minulle HD-800:t antavat mukavan verrokin ja vaihtelua K-702:lla, koska tarjoavat selkeästi erilaista ääntä ilman, että ovat esim. resoluutioltaan omassa setissäni liian erilaiset.