Mitä musiikkia kuuntelet nyt?

R-6622516-1423305370-1714.jpeg.jpg


Linkki.

The Ultimate Party Album - Eri Esittäjiä
Omalta NAS:lta FLAC:na fysioterapian taustalle.

T: Vesku
 
Squeeze, Some Fantastic Place (540 140-2, 1993) [CD]

Squeezeakin alkuun yritettiin punk-liikkeeseen kytkeä, vaikkei sillä sen kanssa varsinaisesti mitään tekemistä ollutkaan. Radiosta muistan kuulleeni bändiä ensimmäisen kerran sen toisen albumin Cool for Catsin aikoihin (1978). Alkuun sitä vähän vierastin, mutta pikku hiljaa pääsin porukan tekemisistä jyvälle ja sen kolmas albumi Argybargy eittämättömine pophelmineen (Another Nail in My Heart, Pulling Mussels...) upposi sitten jo kertalaakista.

Jossain vaiheessa tiemme joksikin aikaa erkanivat, mutta Some Fantastic Place palautti minut ruotuun. Toinen palaaja oli aikanaan bändin neljättä kiekkoa (East Side Story) elähdyttänyt Paul Carrack, joka käväisi taas soittamassa koskettimia - ja pääsihän Paul vähän laulaa luikauttamaankin. Loving You Tonight ei ehkä ole yhtä legendaarinen kappale kuin ESS:n Tempted, mutta upea esitys joka tapauksessa.

Some Fantastic Place on yksi Squeeze-suosikeistani - mainio levy!
 
R-2582227-1411108249-5131.jpeg.jpg


 
Styx, Equinox (CD 3217, 1975/1987) [CD]

Kun radion Matkalla maineeseen -ohjelma tutustutti minut Styxiin, se ei ollut enää mikään uusi tulokas musiikkimaailmassa: ohjelmassa soinut The Grand Illusion oli jo bändin seitsemäs levy. Pari vuotta vanhempi Equinox on järjestyksessä viides - ja viimeinen, jonka yhtye levytti alkuperäiskokoonpanossaan. Tässä vaiheessa yhtyeen kulta-aikojen ominaissoundi alkoi olla jo aika valmiiksi kypsynyt: Styxiltä kuulostaa.
 
Uriah Heep, Different World (CLACD 279, 1991/1992) [CD]

Uriah Heep on yksi varhaisimpia suosikkejani. Aivan horjumattomalla sydämen palolla en senkään uraa ole kautta vuosien seurannut, mutta koskaan se ei ole kokonaan päässyt unohtumaan. Vuonna 1995 julkaistu Sea of Light osoittautui sitten niin kovaksi kiekoksi, että se elvytti Heep-harrastukseni kertaheitolla entisenlaiseen kukoistukseen, pani tarkastamaan vuosien varrella väliin jääneet albumit ja muutenkin saattamaan itseni ajan tasalle Heep-maailmassa.

Sea of Lightin edeltäjä Different World ei ole niitä juhlituimpia Heep-kiekkoja, mutta erinomainen, yhtä kaikki!
 
Nyt se selvis, sie oot Elvis. Näin sanoi yksi jeppe minulle lukuvuonna 1986-87. Eihän se nyt ollenkaan pidä paikkaansa, mutta tulipa taas mieleen, kun soittelin tänä iltana näitä:
DSC_3084.JPGDSC_3082.JPG
 
Vangelis, Albedo 0.39 (ND74028, 1976/1989) [CD]

Vangeliksella on aivan oma persoonallinen otteensa syntikkavetoiseen musiikkiin. Pitäisi varmaan joskus tutustua miehen myöhempään tuotantoonkin; minulle ovat tuttuja oikeastaan vain hänen 70-luvulla tekemänsä levyt, joista pidän suuresti.

Vangelikseen minut tutustutti YLE: hänen musiikkiaan kuuli aika ajoin televisiolähetysten päätyttyä ennen "lumisadetta" soitettuna hyvänyönmusiikkina. Tältä kiekolta muistan ainakin Nucleogenesis-kappaleen kuulleeni ensimmäisen kerran juuri tällaisessa yhteydessä.
 
Back
Ylös