Kannattaa kuunnella myös sooloalbumit läpi. Ainakin 60- ja 70-luvun albumeilta löytyy lisää helmiä, joita ei ole kokoelmilla. Löytyy ainakin Spotifystä. Ei niillä oikein täyteraitoja ole, joten laatu on pysynyt korkeana, vaikka julkaisutahti on ollut kiivas.
Viiveellä, kun en ole viikolla ketjua lukenut. Noin olen aiemminkin käsittänyt. Campbellin studioalbumeita olen viimeksi kuullut//kuunnellut joskus 70-luvulla, mutta eivät levyt olleet omiani.
...
Parit kokoomat nyt kuuntelussa.
Engelbert Humperdinck:
Release Me - His Greatest Hits [1994, kokooma, CD]
miumaku: -4671839 // 5
Kenny Rogers: Lady - His Greatest Hits [1995, kokooma, CD]
miumaku: 3 // 5
...
Kuinkakohan monta sataatuhatta kertaa on
Engelbert Humperdinckin nimi kirjoitettu virheellisesti, niin nettipalstoilla kuin lehdissä? En ou Pumpernikkelin musiikista koskaan isosti perustanut. Mutta muutamia ikimuistoisia kappaleita eli evergreenejä mies on julkaissut. Kun googletin, näkyy mies Suomessakin konsertoineen.
Humperdicnk... dick... Hummerdicknick... 60-luvulla ponkaisi kuuluisuuteen kahdella brittilistasukseellaan,
Release Me sekä
The Last Waltz [vrt. The Band!].
Könttäostoksessa vuosia sitten tuli tämä kokooma käsiini, ja taidan nyt ekakertaa kuunnella. Karmeaa kuraa, mahettunutta siirappia, rampejanaukkista on tämä kokooma. Joutaa kiekko ensi kesänä räksänpelättimeksi pihani herukkapuskiin. Jos jätkällä olisi edes lauluääntä, mutta kun ei.
Kakarana kun 60-luvulla ostosmatkoille kaupunkiin pääsin Kadettin takapenkillä, reisun kohokohta aina oli Opelasta ostettu pinkkikuorrutteinen pumpernikkeli!
...
Kenny Rogers kuuluu country-musiikin ikoneihin. On Suomessakin keikannut.
Mie oon aina ollut hiukka auts-töks-töks Kantri-Jyri. Joistakin kantribiiseistä pidän paljon, mutta koko genrestä niukasti:
en mm. jaksa lyriikkoja, joissa jatkuvasti äiti jättää, vaimo pettää, koiraan mäjähtää pyrstötähti, ja per*eelleen menee muutoinkin. Country-rockista perustan enemmän. Kantrirokistahan ei tarvitse kauas liepeillä, kun vastaan tulee mm. Eagles ja jopa Doobie Brothers.
En enää jaksa muistaa, millä biisillään Kenny Rogers 80-luvulla ponnahti suomalaisten tietoisuuteen. Oliko
Lady
The Gambler vai
Coward of the County.
Hyvinkin sietää tämän kokooman verran hyllyissäni, vaikka biiseissään ei mun korvaani tarpeeksi tapahdu. Pehmeän soinnukas ääni on, karvaturvaksi.
-ilkka