Seuraavaksi brasilialaista musiikkia + yksi Louis. Tämän erän levyt ovat käytettyjä CD-reissueita tai uusia LP-reissueita alunperin 60- ja 70-luvuilla julkaistuista levyistä, poislukien Fourth Worldin debyyttilevy, joka on orkkis.
Fourth World on siis Airto Moreiran ja Flora Purimin yhtye ysäriltä, joka teki vielä tämän levyn jälkeen pari studiolevyä. Tämä levy on vielä 80-luvulta tuttua latin-fuusiota, kun taas myöhemmät levyt menevät ääninäytteiden perusteella enemmän "Björk-osastolle".
"The Essential... Airto" on kokoelma, jossa on Airton kaksi ensimmäistä soololevyä vuosilta 1970 ja 1971. Kokoelman kansi (Hieronymus Boschin St. John the Baptist in the Wilderness) on otettu debyyttilevystä. Näistä levyistä on mainittava, että mukana ovat Airton lisäksi vahvasti Flora Purim ja toinen brasilialainen muusikkolegenda Hermeto Pascoal.
Louis Armstrongin levy on itse asiassa nimeltään "Louis" vuodelta 1966. Tässäkin levyssä on kuuluisamman taiteilijan tekemä kansi, nimittäin Philippe Halsmanin ottama muotokuva. Tämä levy on discogsin mukaan ainoa varsinainen CD-painos (kokoelmia lukuunottamatta) tästä LP:stä.
Ennen muuttoa jenkkeihin 60-luvun lopussa Airto oli jo levyttänyt Brasiliassa useampaan otteeseen. Sambalanço Trion levyt ovat vuosilta 1964 ja 1965. Sambrasa Trion ainoaksi jäänyt levy on vuodelta 1965; tällä levyllä pianoa ja huilua soittaa myös Hermeto Pascoal. Quarteto Novon ainoaksi jäänyt levy on vuodelta 1967, ja tälläkin levyllä on mukana Hermeto.
Luiza on brasilialainen laulaja, joka hänkin teki ainoastaan yhden bossa nova -levyn vuonna 1964. Tämä on harvoja CD-painoksia levystä, ja siinä on mukana myös single vuodelta 1965. Tämä artisti tuli vastaan internetin algoritmin suosittelemana. Mainittakoon, että myös muuan Flora Purim teki debyyttilevynsä Brasiliassa samana vuonna, mutta sanoisin että Luiza on parempi!
Toinen, tunnetumpi artisti, joka tuli vastaan on Elis Regina, jonka esiintyminen Hermeto Pascoalin säestämänä Montreux Jazz Festivalilla 1979 tuli vastaan youtubessa. Hermeto säesti pianolla kolme konsertin kappaleista ("brasilialaisen populaarimusiikin tärkeimmät 15 minuuttia koskaan"), ja koko konsertista julkaistiin LP vuonna 1982, josta Montreux Jazz Festival: Gravações Inéditas on myöhempi laajennettu CD-painos. Tämä levy on todellista "Hienot Live pläjäykset" -ketjun materiaalia, mutta eivät nuo Elisin studiolevytkään (nämä vuosilta 1969 ja 1972) jää siitä yhtään jälkeen.
