Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tuli mieleen jotain muitakin:En enää edes muista 70-80 -luvun dekkejäni muuta kuin ulkonäöltä ja merkit tietty (usempikin Philips ja Akai, yksi Sony). Olin silloin varsin nuori enkä missään nimessä hifisti. Musankuuntelu oli päivittäistä mutta tärkeimpänä oli lähinnä musa, ei niinkään laitteet.
Nykyään ovat laitteetkin tulleet jotenkin tärkeiksi vaikka se musankuuntelu on silti ehkä edellä. Laitteita on tosin enemmän kuin osaan nimetä mutta omia hankintojani (ei perintö- tai lahjoituslaitteita) täyskokoisista dekeistä ovat mm:
- Marantz 5010
- Pioneer CT-939MKII
- Sony TC-K990ES
- Nakamichi Dragon
- Nakamichi RX-505
Kasettidekit | Yamaha |
Marantz | |
Luxman | |
Sony | |
Pioneer | |
Technics | |
Teac | |
Nakamichi | |
JVC | |
Akai | |
Denon | |
Onkyo | |
Aiwa | |
Alpine | |
Harman/Kardon | |
Kenwood Revox |
Saanko lainata tuota kuvaa FB:n Joensuu ennen ja nyt ryhmässä? Monikaan ei Kone-Turtiaista muista. Talo on (ihme kyllä) vielä paikallaan. STS-pankkikin oli siinä 80-luvulla.Aiperr... Postauksen kirjoitettuani huomasin, jotta olen 4 vuotta sitten ketjuun postannut. Silti menköön tarkennuksena ja muisteloina.
...Vuodesta 1972 alkaen lapedekkejä sekä pystyssä käytettäviä lapedekkejä [Tandberg], vuodesta 1976...1977 alkaen pääasiassa pystymallisia dekkejä. Yhden vetoakselin 2-päädekkejä, kahden vetoakselin 2-päädekkejä, yhden vetoakselin 3-päädekkejä ja kahden vetoakselin 3-päädekkejä. 3-päädekkejä erillispäillä sekä 3-päädekkejä integroiduilla äänipäillä.
Brändeistä [ainakin?] Akai, Aiwa, Alpine, B&O, Denon, JVC, Kenwood, Luxor, Marantz, Nakamichi, Onkyo, Philips, Pioneer, Rotel, Salora, Sanyo, Sharp [Optonica], Teac, Technics, Yamaha. Akuutisti ja jo vuosien ajan nurkissa noin 50 dekkiä, joista noin 30 täysin tikissään. Noin 10 dekkiä välitöntä korjausta vaativia, mutta motivaatio ja tarve...
...Sinällään, miltei dekkejä ovat nurkkieni stereoyhdistelmien ASA 3300, Finlux TAPC 4040, Salora 1700//1800//6000A nauhuriosat. Noista tosin Salora 6000A:n nauhuriosa on ainoa dekiksi luokiteltavissa, joskaan yhdistelmästereon nauhurissa ei ole erillisdekin mikseriastetta. Ja Salora 1700:n sekä Salora 1800:n identtiset nauhuriosat lähinnä olivat nauhureita eikä dekkejä, vaikka nauhurit täyttivätkin DIN 45500 -kriteerit. Saksalainen DIN 45500 oli normi, jolla eurooppalaiset laitevalmistajat ostajille 70-luvulla vakuuttivat laitteen olevan "hifiä". Japanissa laitevalmistajilla oli omansa hifinormit, jotka maailmalla yleistyivät sitämyötä kun Euroopassa ja pääasiassa Saksassa laitevalmistus alkoi jäädä aasialaisten jalkoihin [omaa muistikuvaani ja tulkintaani].
ASA 3300:n ja Finlux TAPC 4040:n nauhuriosat aikoinaan olivat suoritusarvoiltaan lapemallisten dekkien keskikastiin ja jopa ylempään luokiteltavissa, ja stereoyhdistelmien lapemallisissa nauhureissa globaalisti kärkipäätä. Tämä omalla muistikuvallani. Muistitukea kun spekseilleen kirjasta vilkaisin, ASA:n nauhuriosalle mm. oli ilmoitettu toistovaste 20-16000 Hz [0-tasoon !!!??] sekä huojunta ja värinä 0,15% DIN eli noin 0,08...0,09% WRMS.
...Salora NS 1000:sta muistelo.
Mulla 70-luvun jälkipuoliskolla tovin oli kolmosdekkinä Salora NS 1000. Joensuussa toimineelta Kone-Turtiaiselta esittelykappaleensa ostin puoleen hintaan, kun olin utelias hankkimaan kotimaisen dekin. Salora NS 1000:n suunnittelu ja kokoonpano oli kotimaista tekoa, mutta koneisto japanilaisen Copalin sinällään laatuvalmistetta.
Kone-Turtiaisessa dekin lähtöhinta oli 990 markkaa, ja ostin dekin 500 markkaan. Kone-Turtiaisen myyjälle ulkomuistista latelin eri dekkimallien speksejä, ja armosta tarjouduin hylkiönsä ostamaan. "Eihän kukaan enää osta lapedekkejä, kun ne laahavat ja viruttavatkin nauhaa. Mulla on kotona paljon tasokkaampia pystydekkejä. Uskokaa mua, kukaan ei teiltä tuota dekkiä osta, jos en mä sitä nyt osta". Mukaan kauppaan tinkaisin muutaman kasetin Kone-Turtiainen C90 Ferric Oxide FeO2.
Ostin dekin opiskelijaboxini dekiksi, kun varsinaiset kaksi dekkiäni olivat kotona ja pääasiallisen laitteistoni dekkeinä. Opiskelijaboxini oli kimppavuokrakaksio toivottomalla akustiikalla. Heti tuoreeltaan Kone-Turtiaisen ferronauhalle kokeeksi nauhoitin opiskelukaveriltani ELO:n tuplan Out of the Blue, jonka kaverini juuri oli uutuuttaan ostanut.
Salora NS 1000:n aikoinaan nopsastikin dumppasin, pääasiassa syistä että tasomittarinsa olivat onnettomat tihrut ja mekaniikkansa julkean jäykkätoiminen. Kaipaamaan jäin mikseriosaansa, jollaiseen en ole yhdessäkään toisessa kasettidekissä törmännyt. Kahden eri äänilähteen sekoitusmahdollisuus, omine tasonsäätöineen kummallekin äänilähteelle. Salora NS 1000 silloisen kokeiluni mukaan oli soundiltaan parempi kuin ruotsalaisen Luxorin senaikainen paras dekkimalli.
...Just nyt yhdellä vakiodekeistäni kuuntelen mainitsemaani yli 40 vuoden takaista ferronauhoitusta ja ELO:n albumia. Ja piruvie, Kone-Turtiaisen oma brändi oli yllättävän tasokasta ferronauhaa! Soundista mulle eittämättä juontuu mieleen Scotchin 70-luvun puolivälin premium-ferro. Hieman kalsea diskanttipää, mutta soundi muutoin ok, eikä häiritsevää pohjakohinaa ilman dolbyakaan. Bassopää on yllättävän tuhti.
Hmmm... Scotch vuonna 1977 karsi nauhamallistoaan, ja ferronauhoissa typistivät yhteen malliin. On pelkkää spekulaatiota, olisiko Kone-Turtiaisen nauha jopa ollut dumpattua Scoth High Energya? Muita ja potentiaalisia bulkkinauhan toimittajia tuohon aikaan muistaakseni olivat ainakin Basf ja korealainen Sunkyong. Agfan osalta en muista, mutta TDK muistaakseni ei OEM-bulkkinauhaa myynyt, kun TDK oli brändistään tarkka.
-ilkka
katso liitettä 173457
P.S:
Voi reppanaa. Joku kookas yöperhonen äsken ja vielä syyskuun lopulla pölähti olkkariin. Jos en sitä lasipurkkiin kiinni saa ja pihalle toimita, nääntyy nurkkiini.
Hienoa toimintaa, että kysyt lupaa. Lainaa pois, mutta mieluusti kuvan yhteydessä mainitse kuvan ottaja eli kuvalähde.Saanko lainata tuota kuvaa FB:n Joensuu ennen ja nyt ryhmässä? Monikaan ei Kone-Turtiaista muista. Talo on (ihme kyllä) vielä paikallaan. STS-pankkikin oli siinä 80-luvulla.