-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Mitä kasettidekkejä olet omistanut?
- Keskustelun aloittaja Kimizu
- Aloituspäivämäärä
D
Deleted member 19829
Tuli mieleen jotain muitakin:
NAD 613
Nakamichi CR-2E
Ja pienikokoisista:
Marantz CP430
Sony TC-D5M
Sony WM-W800
Ja kasiraidat (kasettidekkejä nekin
):Pioneer Centrex RH-65
Sony TC-228
Technics RS-B465, eka dekki, ostin -91, jossain hukassa nyt,
Walkman 2008 vuodelta,
Aiwa AD-F800, myin pois jokin aika sitten, ostin -16,
Technics RS-B665, ostettu -16, yhä käytössä ja juuri huolettu,
Technics RS-B765, ostettu juuri ja
Teac W-1200 upouusi dekki, ostettu kolme viikkoa sitten; tämä on muuten yllättävän hyvä, voin suositella peruskäyttöön
Walkman 2008 vuodelta,
Aiwa AD-F800, myin pois jokin aika sitten, ostin -16,
Technics RS-B665, ostettu -16, yhä käytössä ja juuri huolettu,
Technics RS-B765, ostettu juuri ja
Teac W-1200 upouusi dekki, ostettu kolme viikkoa sitten; tämä on muuten yllättävän hyvä, voin suositella peruskäyttöön
jarroi
Hifiharrastaja
Merkkeinä on ollut ainakin näitä. Malleina varsinkin Nakamichia, Teacia, Denonia, JVC:tä, Pioneeria, Yamahaa ja Akaita ollut useampia.
| Kasettidekit | Yamaha |
| Marantz | |
| Luxman | |
| Sony | |
| Pioneer | |
| Technics | |
| Teac | |
| Nakamichi | |
| JVC | |
| Akai | |
| Denon | |
| Onkyo | |
| Aiwa | |
| Alpine | |
| Harman/Kardon | |
| Kenwood Revox |
Viimeksi muokattu:
ilkka_S
Käyttäjä
- Liittynyt
- 28.12.2015
- Viestejä
- 6 283
Aiperr... Postauksen kirjoitettuani huomasin, jotta olen 4 vuotta sitten ketjuun postannut. Silti menköön tarkennuksena ja muisteloina.
Brändeistä [ainakin?] Akai, Aiwa, Alpine, B&O, Denon, JVC, Kenwood, Luxor, Marantz, Nakamichi, Onkyo, Philips, Pioneer, Rotel, Salora, Sanyo, Sharp [Optonica], Teac, Technics, Yamaha. Akuutisti ja jo vuosien ajan nurkissa noin 50 dekkiä, joista noin 30 täysin tikissään. Noin 10 dekkiä välitöntä korjausta vaativia, mutta motivaatio ja tarve...
ASA 3300:n ja Finlux TAPC 4040:n nauhuriosat aikoinaan olivat suoritusarvoiltaan lapemallisten dekkien keskikastiin ja jopa ylempään luokiteltavissa, ja stereoyhdistelmien lapemallisissa nauhureissa globaalisti kärkipäätä. Tämä omalla muistikuvallani. Muistitukea kun spekseilleen kirjasta vilkaisin, ASA:n nauhuriosalle mm. oli ilmoitettu toistovaste 20-16000 Hz [0-tasoon !!!??] sekä huojunta ja värinä 0,15% DIN eli noin 0,08...0,09% WRMS.
Mulla 70-luvun jälkipuoliskolla tovin oli kolmosdekkinä Salora NS 1000. Joensuussa toimineelta Kone-Turtiaiselta esittelykappaleensa ostin puoleen hintaan, kun olin utelias hankkimaan kotimaisen dekin. Salora NS 1000:n suunnittelu ja kokoonpano oli kotimaista tekoa, mutta koneisto japanilaisen Copalin sinällään laatuvalmistetta.
Kone-Turtiaisessa dekin lähtöhinta oli 990 markkaa, ja ostin dekin 500 markkaan. Kone-Turtiaisen myyjälle ulkomuistista latelin eri dekkimallien speksejä, ja armosta tarjouduin hylkiönsä ostamaan. "Eihän kukaan enää osta lapedekkejä, kun ne laahavat ja viruttavatkin nauhaa. Mulla on kotona paljon tasokkaampia pystydekkejä. Uskokaa mua, kukaan ei teiltä tuota dekkiä osta, jos en mä sitä nyt osta". Mukaan kauppaan tinkaisin muutaman kasetin Kone-Turtiainen C90 Ferric Oxide FeO2.
Ostin dekin opiskelijaboxini dekiksi, kun varsinaiset kaksi dekkiäni olivat kotona ja pääasiallisen laitteistoni dekkeinä. Opiskelijaboxini oli kimppavuokrakaksio toivottomalla akustiikalla. Heti tuoreeltaan Kone-Turtiaisen ferronauhalle kokeeksi nauhoitin opiskelukaveriltani ELO:n tuplan Out of the Blue, jonka kaverini juuri oli uutuuttaan ostanut.
Salora NS 1000:n aikoinaan nopsastikin dumppasin, pääasiassa syistä että tasomittarinsa olivat onnettomat tihrut ja mekaniikkansa julkean jäykkätoiminen. Kaipaamaan jäin mikseriosaansa, jollaiseen en ole yhdessäkään toisessa kasettidekissä törmännyt. Kahden eri äänilähteen sekoitusmahdollisuus, omine tasonsäätöineen kummallekin äänilähteelle. Salora NS 1000 silloisen kokeiluni mukaan oli soundiltaan parempi kuin ruotsalaisen Luxorin senaikainen paras dekkimalli.
Hmmm... Scotch vuonna 1977 karsi nauhamallistoaan, ja ferronauhoissa typistivät yhteen malliin. On pelkkää spekulaatiota, olisiko Kone-Turtiaisen nauha jopa ollut dumpattua Scoth High Energya? Muita ja potentiaalisia bulkkinauhan toimittajia tuohon aikaan muistaakseni olivat ainakin Basf ja korealainen Sunkyong. Agfan osalta en muista, mutta TDK muistaakseni ei OEM-bulkkinauhaa myynyt, kun TDK oli brändistään tarkka.
-ilkka
P.S:
Voi reppanaa. Joku kookas yöperhonen äsken ja vielä syyskuun lopulla pölähti olkkariin. Jos en sitä lasipurkkiin kiinni saa ja pihalle toimita, nääntyy nurkkiini.
...
Vuodesta 1972 alkaen lapedekkejä sekä pystyssä käytettäviä lapedekkejä [Tandberg], vuodesta 1976...1977 alkaen pääasiassa pystymallisia dekkejä. Yhden vetoakselin 2-päädekkejä, kahden vetoakselin 2-päädekkejä, yhden vetoakselin 3-päädekkejä ja kahden vetoakselin 3-päädekkejä. 3-päädekkejä erillispäillä sekä 3-päädekkejä integroiduilla äänipäillä.Brändeistä [ainakin?] Akai, Aiwa, Alpine, B&O, Denon, JVC, Kenwood, Luxor, Marantz, Nakamichi, Onkyo, Philips, Pioneer, Rotel, Salora, Sanyo, Sharp [Optonica], Teac, Technics, Yamaha. Akuutisti ja jo vuosien ajan nurkissa noin 50 dekkiä, joista noin 30 täysin tikissään. Noin 10 dekkiä välitöntä korjausta vaativia, mutta motivaatio ja tarve...
...
Sinällään, miltei dekkejä ovat nurkkieni stereoyhdistelmien ASA 3300, Finlux TAPC 4040, Salora 1700//1800//6000A nauhuriosat. Noista tosin Salora 6000A:n nauhuriosa on ainoa dekiksi luokiteltavissa, joskaan yhdistelmästereon nauhurissa ei ole erillisdekin mikseriastetta. Ja Salora 1700:n sekä Salora 1800:n identtiset nauhuriosat lähinnä olivat nauhureita eikä dekkejä, vaikka nauhurit täyttivätkin DIN 45500 -kriteerit. Saksalainen DIN 45500 oli normi, jolla eurooppalaiset laitevalmistajat ostajille 70-luvulla vakuuttivat laitteen olevan "hifiä". Japanissa laitevalmistajilla oli omansa hifinormit, jotka maailmalla yleistyivät sitämyötä kun Euroopassa ja pääasiassa Saksassa laitevalmistus alkoi jäädä aasialaisten jalkoihin [omaa muistikuvaani ja tulkintaani].ASA 3300:n ja Finlux TAPC 4040:n nauhuriosat aikoinaan olivat suoritusarvoiltaan lapemallisten dekkien keskikastiin ja jopa ylempään luokiteltavissa, ja stereoyhdistelmien lapemallisissa nauhureissa globaalisti kärkipäätä. Tämä omalla muistikuvallani. Muistitukea kun spekseilleen kirjasta vilkaisin, ASA:n nauhuriosalle mm. oli ilmoitettu toistovaste 20-16000 Hz [0-tasoon !!!??] sekä huojunta ja värinä 0,15% DIN eli noin 0,08...0,09% WRMS.
...
Salora NS 1000:sta muistelo.Mulla 70-luvun jälkipuoliskolla tovin oli kolmosdekkinä Salora NS 1000. Joensuussa toimineelta Kone-Turtiaiselta esittelykappaleensa ostin puoleen hintaan, kun olin utelias hankkimaan kotimaisen dekin. Salora NS 1000:n suunnittelu ja kokoonpano oli kotimaista tekoa, mutta koneisto japanilaisen Copalin sinällään laatuvalmistetta.
Kone-Turtiaisessa dekin lähtöhinta oli 990 markkaa, ja ostin dekin 500 markkaan. Kone-Turtiaisen myyjälle ulkomuistista latelin eri dekkimallien speksejä, ja armosta tarjouduin hylkiönsä ostamaan. "Eihän kukaan enää osta lapedekkejä, kun ne laahavat ja viruttavatkin nauhaa. Mulla on kotona paljon tasokkaampia pystydekkejä. Uskokaa mua, kukaan ei teiltä tuota dekkiä osta, jos en mä sitä nyt osta". Mukaan kauppaan tinkaisin muutaman kasetin Kone-Turtiainen C90 Ferric Oxide FeO2.
Ostin dekin opiskelijaboxini dekiksi, kun varsinaiset kaksi dekkiäni olivat kotona ja pääasiallisen laitteistoni dekkeinä. Opiskelijaboxini oli kimppavuokrakaksio toivottomalla akustiikalla. Heti tuoreeltaan Kone-Turtiaisen ferronauhalle kokeeksi nauhoitin opiskelukaveriltani ELO:n tuplan Out of the Blue, jonka kaverini juuri oli uutuuttaan ostanut.
Salora NS 1000:n aikoinaan nopsastikin dumppasin, pääasiassa syistä että tasomittarinsa olivat onnettomat tihrut ja mekaniikkansa julkean jäykkätoiminen. Kaipaamaan jäin mikseriosaansa, jollaiseen en ole yhdessäkään toisessa kasettidekissä törmännyt. Kahden eri äänilähteen sekoitusmahdollisuus, omine tasonsäätöineen kummallekin äänilähteelle. Salora NS 1000 silloisen kokeiluni mukaan oli soundiltaan parempi kuin ruotsalaisen Luxorin senaikainen paras dekkimalli.
...
Just nyt yhdellä vakiodekeistäni kuuntelen mainitsemaani yli 40 vuoden takaista ferronauhoitusta ja ELO:n albumia. Ja piruvie, Kone-Turtiaisen oma brändi oli yllättävän tasokasta ferronauhaa! Soundista mulle eittämättä juontuu mieleen Scotchin 70-luvun puolivälin premium-ferro. Hieman kalsea diskanttipää, mutta soundi muutoin ok, eikä häiritsevää pohjakohinaa ilman dolbyakaan. Bassopää on yllättävän tuhti.Hmmm... Scotch vuonna 1977 karsi nauhamallistoaan, ja ferronauhoissa typistivät yhteen malliin. On pelkkää spekulaatiota, olisiko Kone-Turtiaisen nauha jopa ollut dumpattua Scoth High Energya? Muita ja potentiaalisia bulkkinauhan toimittajia tuohon aikaan muistaakseni olivat ainakin Basf ja korealainen Sunkyong. Agfan osalta en muista, mutta TDK muistaakseni ei OEM-bulkkinauhaa myynyt, kun TDK oli brändistään tarkka.
-ilkka
P.S:
Voi reppanaa. Joku kookas yöperhonen äsken ja vielä syyskuun lopulla pölähti olkkariin. Jos en sitä lasipurkkiin kiinni saa ja pihalle toimita, nääntyy nurkkiini.
Viimeksi muokattu:
Xenon-Codex
Käyttäjä
Saanko lainata tuota kuvaa FB:n Joensuu ennen ja nyt ryhmässä? Monikaan ei Kone-Turtiaista muista. Talo on (ihme kyllä) vielä paikallaan. STS-pankkikin oli siinä 80-luvulla.
ilkka_S
Käyttäjä
- Liittynyt
- 28.12.2015
- Viestejä
- 6 283
Hienoa toimintaa, että kysyt lupaa. Lainaa pois, mutta mieluusti kuvan yhteydessä mainitse kuvan ottaja eli kuvalähde.
Kyseinen ferronauhamalli kansietiketteineen "Best Sound" pari viikkoa sitten taisi pulpahtaa tässä ketjussa, kun @Töllipiski ketjuun uppasi TM:n ferronauhavertailun vuodelta 1980. Erona mustavalkeassa kansietiketissä ainoastaan oli se, että Teknarin vertailukasetissa tekstinä oli Best Sound siinä kohtaa, missä kodinkoneliikkeen kasetissa oli teksti Kone-Turtiainen. Tuo Teknarin vertailu kulki nimellä "Rautaoksidiryhmän kaikki merkkikasetit". Kasettibrändistä Best Sound en koskaan muista kuulleeni, eivätkä kyseistä brändiä tunne netin ulkomaiset ja mainittavat c-kasettisivustotkaan.
OT:
Mulla opiskeluaikoina oli boxi... Öhh, olikohan Kone-Turtiainen viereisessä korttelissa. Hassisen Koneenhan moni muistanee torin liepeiltä... Oli muistaakseni ompelukoneiden erikoisliike?
-ilkkai
ilkka_S
Käyttäjä
- Liittynyt
- 28.12.2015
- Viestejä
- 6 283
^
Kaiketi harvinainen peli, jos hoteissasi moinen on saati toimivana - onnittelut. Ei löydy googlettamalla laitteesta mitään dataa. Aivan esteettisen oloinen värkki. Huomattavasti rumempiakin kasettiyhdistelmiä oli etenkin Jenkkien kotimarkkinassa. Kuva tosin taitaa olla eBaysta?
-ilkka
Kaiketi harvinainen peli, jos hoteissasi moinen on saati toimivana - onnittelut. Ei löydy googlettamalla laitteesta mitään dataa. Aivan esteettisen oloinen värkki. Huomattavasti rumempiakin kasettiyhdistelmiä oli etenkin Jenkkien kotimarkkinassa. Kuva tosin taitaa olla eBaysta?
-ilkka
Juu kuva on netistä. Omassa toimii kaikki, joskus pientä rahinaa potikoista. Kuvassa olevassa näyttä puuttuvan yhden potikan suoja, mulla kaikki tallessa. Radio toimii todella hyvin ilman antennia. Kaiuttimina Asan valmistamat LB-12-1-30w . Kaiuttimet din liittimillä. Vähän innostunut taas kasettien soitosta vuosikymmenten jälkeen.
En itsekään ole löytänyt laitteesta tietoja, onko halpis , vai mitä tasoa laadultaan, mutta mulle riittävä.
En itsekään ole löytänyt laitteesta tietoja, onko halpis , vai mitä tasoa laadultaan, mutta mulle riittävä.
Raleniino
Käyttäjä
Ainoa mainittavan arvoinen oma kasettidekki oli aikoinaan Luxman K-118.
Oli aktiivisesti käytössä vuosia, eikä oireillut millään tavoin.
Oli aktiivisesti käytössä vuosia, eikä oireillut millään tavoin.
Kolme dekkiä löytyy joista kuvassa alimpanana olevan Onkyo TA-2090 olen omistanut uudesta lähtien (1987). Ihan ekaa dekkiä Aiwa AD-F660 ei enään ole. Väitän että nuo kaksi Onkyota ovat melko harvinaisia ja jos jollakin täällä tai tietää henkilön jolla on TA-2090 olisin hyvin kiinnostunut ostomielessä.
