Mitä kaiuttimen/laitetelineen alle?

Knight Rider

Käyttäjä
Liittynyt
27.8.2006
Viestejä
976
Kaupunki
Mikkeli
Mitä eri vaihtoehtoja (piikkejä, kumitassuja, huopaa, ym.) olette kokeilleet kaiuttimien tai laitetelineiden alla ja mikä on käsityksenne niiden toimivuudesta erilaisilla lattiamateriaaleilla (parketti, laminaatti, muovimatto, kokolattiamatto, ym.)? Jos käyttää piikkejä niin saako jostain ostettua sellaisia lattiaa suojaavia aluslevyjä?
 
Itse olen huomannut piikit parhaaksi vaihtoehdoksi, tällä hetkellä tosin käytössä itsellä huopatassut jalustan alla kun kaiuttimet hakevat aikia rajusti paikkaansa ja en ole edes varma haluanko piikkejä laittaa kun saattaisi nousta liian korkealle elementti. Ne Soundcaren superspikesit on todella hyvät Tekevät sen mitä normipiikkikin, mutta säästävät lattiaa ja ovat tukevaa tekoa.

Normipiikkien alle saa semmoisia aluslevyjä ihan kaupasta ostaakin, mutta hommaapa jostain useampi samanlainen kolikko ja iske piikillä/naulalla kolo keskelle johon piikki asettuu mukavasti ja käytä niitä. Toimii ihan hyvin ja säästää rahaa vaikka käyttäisi isompiakin kolikkoja.. :D
 
Laittakoon jokainen vaikka Reino-tohvelit, jos huvittaa.

Mutta vain piikkaamalla saa tarkkuuden signaalin siirtoon.

Ellei kajari sitten ole aivan omia teitään suunniteltu huomioimaan tuonkin kontaktin, kuten jotkut aniharvat ovat.

Ossi
 
Mika K sanoi:
Itse olen huomannut piikit parhaaksi vaihtoehdoksi, tällä hetkellä tosin käytössä itsellä huopatassut jalustan alla kun kaiuttimet hakevat aikia rajusti paikkaansa ja en ole edes varma haluanko piikkejä laittaa kun saattaisi nousta liian korkealle elementti. Ne Soundcaren superspikesit on todella hyvät Tekevät sen mitä normipiikkikin, mutta säästävät lattiaa ja ovat tukevaa tekoa.

Normipiikkien alle saa semmoisia aluslevyjä ihan kaupasta ostaakin, mutta hommaapa jostain useampi samanlainen kolikko ja iske piikillä/naulalla kolo keskelle johon piikki asettuu mukavasti ja käytä niitä. Toimii ihan hyvin ja säästää rahaa vaikka käyttäisi isompiakin kolikkoja.. :D

Epäilyttää hieman tuo piikkien käyttö jos niiden alle laitetaan vielä jotain. Eikö piikit ole alunperin tarkoitettu käytettäväksi paksun kokolattiamaton kanssa tai jotain sinnepäin? Jos piikin alle laitetaan joku aluslevy niin eikö piikistä tule silloin kapea metallijalka? Se olisi sitten mielestäni toinen juttu jos tuo aluslevy olisi jotenkin kiinnitetty lattiaan, tai lattian ja aluslevyn välinen kitka olisi niin suuri ettei aluslevy pääse liikkumaan/värähtelemään. Onko jollakin heittää syvällisempää teoriaa tästä asiasta?
 
^Sama epäilys minullakin on. Periaatteessa kyse on kitkasta ja sillä operoimisesta. Kappaleella on sekä lepokitka että liikekitka. Lepokitka on aina suurempi. Siis kappaleen liikkeelle saamiseksi tarvittava voima on suurempi kuin sen liikkeen ylläpitämiseksi tarvittava. Kun piikkien päässä on koko kauttimen paino on (laskekoon kuka osaa) lepokitka huomattavasti suurempi kuin jos kautin on koko pohjallaan pintaa vasten. Nyt jos piikkien ja pinnan väliin laitetaan kolikko tms. mahdollisesti huonon kitkakertoimen omaava esine tuhotaan kyllä saavutettu hyöty perusteellisesti. Mutta kuka haluaisi parkettiinsa reikiä?

Se mikä piikeillä ymmärtääkseni aina saavutetaan on bassojen talon runkoon välittymisen vaimeneminen. Eli häiritään naapureita vähemmän.

Toisaalta saatan olla täysin väärässä.
 
Piikki juurikin hoitaa/tappaa värinät poies, joten alustalevy ei enää resonoi. Joku inssi/vast voi tarkentaa mihin se perustuu oikeilla termeillä...
 
Oikein kun netistä kaivelin niin löysin tällaisen aihetta käsittelevän sivun:
http://www.st-and.demon.co.uk/AudioMisc/cones/speak.html

Tuolla sivulla sanottiin mm. seuraavaa:

"By placing the spike on a small puck we make it impossible for the spike to contact the carpet or floor. This means we can't expect the combination to dig in as effectively as the spike would do by itself. The combined spike and puck then will tend to act as a narrow hard foot. For much the same theoretical reasons [ref 2] as before, the result is unlikely to effectively isolate or damp any vibrations, although the stand may be held less firmly than if the spikes can grip the floor."

Tuota mä vähän ajattelin (maalaisjärjellä) itsekin.
 
Piikit+aluslevy: ei tässä ole kyse kitkoista vaan värinän etenemisen estosta.

Sound Care (http://www.soundcare.no/faq.htm):

Spikes stop accoustic feedback. When you are playing music, floors, walls, shelves, inventory etc. start to make small movements that are transferred back to the equipment and have effects on the sound produced. By putting equipment on spikes you will have an enourmous weight on a little square area. As you know, it is much more difficult to set a heavy object into movement. The result is much better sound with a more tight bass and a clearer middle.

Toki piikkejä voi (ja on käytettykin) kokolattiamatoilla ilman aluslevyjä tukevoittamaan kaiuttimen paikallaan pysymistä. Yli satakiloset kajarit tarvii alulevyt... Silloin kyseessä värinäjutskat. Luulisin.
 
Minusta tuntuu, että piikit kajareiden alla ovat muodostuneet suureksi teorioiden padaksi.

Monet piikkien valmistajatkin ovat tulleet kehään vasta, kun piikit ovat olleet jo kauan käytössä ja minusta näyttää, ettei niiden tarkoitus ole kaikille valmistajillekaan aivan selvää.

Toki piikillä on varmasti monenlaisia merkityksiä lopulta, teknisesti ottaen.

Alkuperäinen syy piikkaukseen on yksinkertaisesti tarjota kaiuttimelle kunnollinen, hetkumaton tuki, jossa kaiutinkotelo voi olla täysin vakaassa tilassa. Siis jossa elementit voivat toimia paikallaan olevan tuen pohjalta. Tämä on tärkeätä kaikille elementeille, mutta erityisesti diskanteille, joiden liikerata on äärettömän pieni. Alusta ei saisi liikkua lainkaan.

Tämä on hyvin yksinkertainen asia. Jos kaiutinkotelo pääsee hiukkaakaan liikkumaan, ilmaan välittyvä signaali heikkenee rakenteellisesti. Tässä tapahtuu siis Loss of Information -ilmiötä. Emme voi ennakoida, miten signaalia katoaa, vaan sitä katoaa epämääräisesti riippuen signaalin itsensä suoranaisen sekä akustisen kierron kautta koteloon johtuvista liike-energioista. Tämän tulos on mm. latistunut melodisuus ja epätarkat nuotit ja rytmi sekä ajoitukset yleensä.

Kun piikkaamme kaiuttimen mahdollisimman tukevaan alustaan, siis talon betonirakenteeseen, mikäli siinä ei ole merkittäviä häiriöitä, saamme kaiuttimen kotelon optimaalisen vakaaseen tilaan. (Piikitys on kuitenkin vapaa tila kaiuttimelle, se ei ole kiinni pulttaus! - pulttaus tuo ongelmia toistoon, syystä tai toisesta).

Näin reijät parkettiin olisivat paras ratkaisu, jos parketti on kelluva - ja piikit betoniin saakka. Koska parketti hyllyy itsessään kelluvana. Kokolattiamatto päästää piikit suoraan läpi betonialustaan. Lankkulattia sitten onkin oma lukunsa. Tuskin voidaan tehdä muuta ilman suuria muutoksia rakenteisiin, kuin piikata lankulle.

Olin päättänyt nykyiseen asuntoon tullessamme piikata parketin läpi. En kuitenkaan ole sitä tehnyt. Jostain syystä en sittenkään viitsinyt rasittaa vaimoani asialla. Mutta musiikin kannalta se olisi parasta.

Näin ollen hyvät piikkien alustat eivät ole ongelma. Niiden päälle piikit voidaan vaaittaa vakaiksi. Itse käytän tarkoitusta varten valuraudasta valettuja laattoja, joissa on reijät piikkien kärjille.

On väärinkäsitys, että piikit olisivat tehty nimenomaan kokolattiamattoja varten. Toki Britanniassa ja jenkeissä on paljon kokolattiamattoja, kuten Ranskassakin jne. Linnin sivuilla on Skeet alustojen osalta sanottu seuraavaa:

The adjustable spiked feet fitted to Linn floor-standing loudspeakers ensure that even when they are driven at high levels no rocking or vibration interferes with drive unit performance. Spiked feet are best suited to carpeted floors, but Skeets can be used to protect hardwood or tiled floors or tatami matting. Visually discreet, they are designed specifically to accomodate and permit adjustment of Linn spiked feet.

Tämä lienee väärinymmärryksen lähde. "Spiked feet are best suited to carpeted floors". Tämä tarkoittaa, että piikit menevät helpoiten läpi kokolattiamatoista - ei sitä, että ne toimisivat parhaiten kokolattiamatolla. Ne toimivat aina hyvin, kun ne saadaan vakaaseen ja tukevaan jalustaan saakka.

Usein lisäparannusta saadaan sillä, että kaiutin erotetaan myös jalustastaan piikeillä. Ja mahdollisesti vielä jalustan alle asennetaan matala toinen jalusta, jossa on myös piikit alaspäin. Sen yläpinta voi olla vaikkapa kiveä, jolloin varsinaisen kaiutinjalustan piikit tulevat sileälle kivipinnalle. Tämä matala jalusta voi olla hieman laajempi, kuin varsinaisen jalustan alapää. Näin tukevuus edelleen lisääntyy.

Eli yksinkertaisesti pyrimme saamaan kaiutinkotelon vakaasti maapallon liikkumattoman perustan päälle, koska se on talossa olevaan ilmaan nähden paras keskimääräinen vakio. Tällä päästään tarkimpaan mahdolliseen signaalin muuntoon ilman liikkeeksi.

Ossi
 
Jos tuo resonanssitaajuus on riittävän alhainen (2-3Hz), niin esim. kuulien tarjoama a´la Grand Prix Audio "Apex" voi tarjota mielenkiintoisen vaihtoehdon musikaaliseen signaalisiirtoon!

Piikkaus on varmaankin ensimmäinen, mutta ei välttämättä ainoa "oikea" tapa väilttää musikaalista signaalisiirtoa. Nuo "oikeat" tavat on hyvin paljon riippuvaisia käytetyistä materiaaleista esim. laminaatti, lautaparketti, jne. vaativat hieman erilaisia virityksiä. Jos joku väittää muuta, niin todennäköisesti hänellä ei ole kokemusta kaikista näistä materiaaliseista. On hyvinkin yksilöllistä, millä tavalla paras ratkaisu löytyy!!

Vain kokeneet ja erehdykset tehneet harrastajat ymmärtävät, miten monimutkaisista asioista on kysymys.

Torvihörhö
 
Nimenomaan on. Esim. Naim käyttää joissain kaiuttimissaan lehtijousitettuja ripustuksia.

Pitää vain tietää tai etsiä se paras. Mutta silloin ollaan (jälleen kerran sen perus-) kysymyksen edessä, millä perusteella päätetään, mikä on parempi ja mikä huonompi.

Ossi
 
Toisinkuulija sanoi:
Näin reijät parkettiin olisivat paras ratkaisu, jos parketti on kelluva - ja piikit betoniin saakka. Koska parketti hyllyy itsessään kelluvana.

Näin ollen hyvät piikkien alustat eivät ole ongelma. Niiden päälle piikit voidaan vaaittaa vakaiksi. Itse käytän tarkoitusta varten valuraudasta valettuja laattoja, joissa on reijät piikkien kärjille.

Itse olen tähän mennessä todennut parhaaksi vaihtoehdoksi olla käyttämättä piikkejä tai yleensäkään mitään ylimääräistä kaiuttimien jalkojen alla. Tosin kaikkia mahdollisia tuotteita (esim. Soundcare) en ole vielä kokeillut. Kaiuttimien mukana tulleet piikit ja 5 centin kokoiset aluslevyrimpulat niiden alla eivät todellakaan minua vakuuttaneet (meillä on kelluva lautaparketti, liukas lakattu pinta). Kaiutin heiluu noiden koomisen näköisten viritysten päälle asennettuna huomattavasti herkemmin kuin pelkästään omilla jaloillaan. Bassoista tuntuu häviävän myös hieman puhtia noiden viritysten kanssa. Joku varmaan nimittää tuota ilmiötä bassojen tarkkuuden parantumiseksi yms. Meillä on muutenkin ongelmana yläbassojen lievä niukkuus joten piikeistä ei ole vielä löytynyt apua.
 
Itse kokeilin kanssa soundcareja ja huomasin myös tuon basson tason heikentymisen.
Päädyin itse Cerapuceihin, jotka toimivat todella hyvin sekä kaiuttimien että laitteiden alla.
Tarkkuus lisääntyy ja bassotasot eivät tipu, päinvastoin. Suosittelen erittäin lämpimästi.
Tällä hetkellä käytän Cerapuceja CD-soittimen ja integroidun vahvistimen sekä subwooferin alla.
 
Maapalloon pulttaus varmaan on oiva tapa. Se vain ei aina ole kovin helppoa. Minusta pitää ottaa huomioon lattiamateriaalin lisäksi myös lattian rakenne. Lautalattia kun harvoin on kovin tukevasti pallossa kiinni ja koko huoneen lattiarakenteen hytkyminen bassojen tahdissa ei ole millään muotoa toiston laatua parantava asia. Ainakin meillä hyvin vaimentava alusta antaa selkeästi paremman tuloksen kuin suora kiinnitys lattiaan.
 
Pasi P sanoi:
Maapalloon pulttaus varmaan on oiva tapa.

Nimenomaan pulttaus ei toimi. Piikkaus kyllä.
Tässähän on vissi ero.

Siksi olenkin joskus sanonut, että "jumping hifi is happy hifi".
Vapaa liike ylös-alas tulisi taata. Tuntuu olevan tärkeätä.
Ei suuria massoja kiinni vehkeisiin.

Ossi
 
Sikäli keskustelu on vähän hassu koska jos esimerkiksi kaiutin olisi täydellisen jäykkä ja vaimea eli kotelo ei värähtelisi _yhtään_ olisi aivan sama mitä siellä alla on. Livauttaa sinne vaikka lapiollisen paskaa, liukuu paremmin lattialla paikkaa etsiessään. Aika harva valmistaja vain edes koittaa saada tämmöistä aikaan. Nähtävästi se kotelon enemmän tai vähemmän kontrolloitu tärinä on olennaista vaikkei siitä voi mitenkään arvioida miten se vaikuttaa ääneen. Monissa tapauksissa kun pelkästään värähtelijöiden liike on hunningolla ja kaipaisi parannusta, vielä pitäisi tietää miten sekin kotelo tanssahtelee ja moduloi.

Noo, whole lotta shaking going on lienee alan kokouksissa kovaa valuuttaa kun parketille illalla vääntäydytään.

Maailmassa montaa on ihmeellistää aasiaa ...

Jussi
 
Toisinkuulija sanoi:
Nimenomaan pulttaus ei toimi. Piikkaus kyllä.
Tässähän on vissi ero.

Siksi olenkin joskus sanonut, että "jumping hifi is happy hifi".
Vapaa liike ylös-alas tulisi taata. Tuntuu olevan tärkeätä.
Ei suuria massoja kiinni vehkeisiin.

Nyt en ymmärrä. Siis kajari pitää hyppimän piikkien päällä ??? Ei kai vähän raskaampi kajari ainakaan siinä piikkien päällä mihinkään hypi vaan hetkuttaa sitten vain sitä alla olevaa laattiaa jos se sattuu hetkuvaa sorttia olemaan?
 
Moi!

Nyt kysyn varmaan tyhmän kysymyksen, mutta kysyn silti.

Menikö mulla fysiikan tunnilla ajatukset hmm. jonnekin muualle, mutta kun itse jotenkin päässäni käsittäisin piikit siinä kajarin alla siirtävän nimenomaan kaikki kajarin värähtelyt sinne rakenteisiin? Onko se mitä niillä nimenomaan haetaan, vai käsitänkö vaan täysin väärin? Jos taas halutaan eristää niitä kajarin värinöitä ympäröivistä rakenteista, niin eikö silloin pyramidimuotoinen eri tiheyksisistä massoista koottu "tassu" hoitaisi homman mahdollisimman hyvin. Tyyliin pyramidin huippu vaikka vaahtomuovia ja alaspäin mentäessä sitten kerroksittain jäykempää materiaalia päätyen vaikka kumiläpyskään pohjalle. Nimenomaan niin päin, että pyramidin huippu sojottaa kaiutinta päin..

No jokatapauksessa onko se parempi äänenkannalta saada ne värähtelyt siirrettyä sinne rakenteisiin, vai nimenomaan eristää ne värähtelyt rakenteista. Vai onko tapaus/talokohtaista tämä ja kumminpäin parempi selviää tosiaan vaan kokeilemalla?
 
Pasi P sanoi:
Nyt en ymmärrä. Siis kajari pitää hyppimän piikkien päällä ??? Ei kai vähän raskaampi kajari ainakaan siinä piikkien päällä mihinkään hypi vaan hetkuttaa sitten vain sitä alla olevaa laattiaa jos se sattuu hetkuvaa sorttia olemaan?

Onhan tuo metka juttu. Jos ihan maalaisjärjellä ajatellaan esimerkiksi sitä teitin tilannetta tulisi äkkiä mieleen että piikit ei ainakaan paranna tilannetta. Jos alla on lankkulattia ja piikit varaavat esimerkiksi vain kahteen lankkuun vaikka koko kaiuttimen alunen varaisi viiteen lankkuun riittää kun nuo kaksi lankkua antavat periksi ja kiikkuminen voi alkaa. Helppo kokeilla vaikka itsekin. Menee retvakalle navetanparrelle hyppimään. Kokeilee pistää lenkkarit lankkujen suuntaisesti siten että on tennari per lankku ja hetkuttaa painoaan jalalta toiselle. Sitten kääntyy 45 astetta että jalat nojaa eri lankkujen päälle, helposti neljän tai viiden, ja koittaa painoa jalalta toiselle. Tietysti pontattu lattia ei anna noin paljoa periksi mutta kaukana jäykästä se on kuitenkin.

Tiedä sitten miten tilanne pelaa parketilla. Vaikka alla olisi betonilattiakin. Tuo mainittu parketin korkkaus ja pienten betonijakkaroiden tekeminen olisi varmaan ratkaisu mutta kuinka moni siihen alkaa. Parketin alla on kuitenkin aina tilaa, asennetaan muistaakseni nykymääräysten mukaan semmoisen ohuen vaahtomuovikudoksen päälle. Ja huomaahan tuon lattian elämisen, kyllähän parketti paukkuu aina välillä jalan alla.

Noo, mitäpä sitä ymmärtäisi. :p

Jussi
 
Miten te luette näitä kuin pirut raamattua. Eihän Ossi kirjoita, että kaiuttimen tulisi silminnähden pomppia alustallaan! Kyseessä oli siis kiinni pulttaaminen vs. piikkien varassa seisominen, on noilla varmasti aika iso ero resonassikäyttäytymiseen, ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Levysoittimissa tuon tiukkaan kiristelyn vaikutuksen huomaa varmaan helpommin - not good.
 
Back
Ylös