Mitä hifistelit tänään?

Ajattelin käyttäväni pitkästä aikaa Apple TV 3:a. Sehän oli helppoa: pari ruksia, jako päälle ja palomuuriin pari kohtaa sallituksi. Ei toiminut. Muistin sitten, että olen estänyt muun muassa iTunesin ja Musiikin kaikki verkkoyhteydet, ettei Apple vahingossa sotke kansikuvia tai muuta metadataa. Jottei olisi mennyt hifistelyksi, niin ainoastaan päivitin ATV:n. Onneksi PlayStation 3 toimi virtajohdon kytkennän jälkeen heti ja Blu-ray toistui hienommin kuin muistin.
 
Kuuntelin testilevyä. En semmosta missä on suhinaa ja kohinaa, vaan musiikkia. Aika hienolta kuulostaa hyvin äänitetty musiikki. Ei noista Sonus fabereista oikein syvyysvaikutelmaa irtoa kun ovat niin lähellä seinää, muuten kuulostaa kivalta

 
Otin paneelit soittoon. Näissäkin bassopää selvästi hyötyi bassojen lisäakustoinnista (en ole ennen soittanut isojen resonaattoreiden kanssa). 55hz korostuma puolittui resonaattoreiden kanssa. Nyt on vain 4db dippi, ennen oli 7-8db. Kyllä napakkuus ja luonnollisuus on näissä ihan omaa luokkaa.
 
Tuossa oli mielessä että vois kokeilla toisenlaista päätettä noitten äänilevyjen kanssa, kaverin vinkistä kuitenki käänsin kaiuttimet enemmän etuseinä suuntaseks, eli toe-in väheni ja diskantti rauhottu selvästi. Aika pienilliä jutuilla voi tulla paljon muutoksia.
 
Olen säädellyt subbareita paneelikaiuttimiin. Aika hyvin loppupeleissä saanut äänien kokonaisuuden eheäksi. Paneelit toistaa toistaiseksi koko kaistan ja subbarit leikattu 38hz 24db/oct + vaihe haettu mittaamalla. Näin subbarit menee hieman päällekkäin kaiuttimien kanssa, mutta tämä tuntuu toimivan kuitenkin. Semmoista kotelokaiuttimen integraatiota on vaikea saavuttaa, mutta erittäin vaikea se näistäkin sanoa, mikä tulee subbareista ja mikä kaiuttimista. Subbarit kyllä muuttaa bassotoistoa enemmän kotelomaiseksi, mutta eri asiat toimii silti. Bassoon tulee parhaimmillaan semmoista iskun tuntua jopa. Ihan jollain harvalla ja vaikealla materiaalilla voi kuulla semmoista pientä basson "irtautumista" ja erilaista sävyä verrattuna ylempiin bassoihin. Kyllä suljetut kotelot on mahdollista saada ihan nätisti toimimaan paneelin/dipolin kanssa.
 
Tsekkailin kuinka hirveälle mutkalle bassopäädyn saa kun asemoi kajarit muilta osin miellyttävästi.
Vastaus: no kyllähän tuo melkoista on.
Dirac suoritti hommansa kuitenkin hyvin ja sitten pääsi hifistelemään ihan vaan musiikkia tekniikan sijaan.

IMG_3488.jpeg
 
Jakoblokki kokeilut ovat jatkuneet jo vähän liiankin pitkään ja jatkuvat vaan vielä. Mielestäni nämä virtajutut ovat kaikkein vaikein pala koko laitekokonaisuudessa. Tai siis se lähtökohta, mistä laitteet ottavat virtansa. Eli siis yleensä se jakoblokki.

Oikeastaan kaikissa jakoblokeissa on samoja ongelmia ja eri pistokkeet vaikuttavat vähän erilailla ääneen. Tähtikytkennästä ei näytä olevan myöskään mitään apua, jos johtimet ovat purkin sisällä eri pituisia, eri pistokkeille. Erot pistokkeiden välillä voivat olla merkittäviä ja joku pistokkeista soikin yllättävästi huonommin.
Jostain syystä myös jotkut jakoblokit hävittävät luonnollista musiikin svengiä ja rullaavuutta, mikä ainakin omalla kohdallani tiputtaa tuotteen omasta listasta pois.

Tänään tuli laitettua diy-wireworld paikoilleen ja Furutechit jatkoivat matkaa toisaalle ja ehkä jo huomenna aloittaa pari muuta ehdokasta.
 
Viimeksi muokattu:
Huviprojekti päätökseen tänään. Eli joskus 2000-luvun alussa peruskoulussa tekemäni kaiuttimien kuvatukset päätin ajan kuluksi laittaa "kuntoon" purkamalla ne osiin ja rakentamalla uudestaan testimielessä niistä 3-tiekaiuttimet. Metodina muiden vanhojen nurkkiin kertyneiden kaiuttimien kannibalisointi, lennosta tehty suunnitteleminen, hiomakone, monta tuubia kittiä, ylijäämärimaa, puoli metriä laastaria ym. välineitä ja sisustusmaalia. Paikkana absoluuttisen kaaoksen vallassa oleva autotalli/työpaja. Tuloksena hieman uhkaavan näköiset ja odotuksia selvästi paremmin soivat (odotukset eivät erityisen korkealla olleet), noin 20kg painoiset ja jotain 115cm korkeat möhkäleet navetan vintin kuuntelutilaan.

Lootat olin muinoin tehnyt ilmeisesti jostain aamiais weetabixistä ja vanhasta kirjahyllystä köyhän kaupunginosan köyhimmän koulun puukäsityön tunnilla, joten piti rakennella sisälle tukia (aivan älytön homma bassokaiuttimien aukkojen kautta). Lisäksi keskiäänelle oma lokeronsa löylykauhasta (vielä älyttömämpi homma) sekä tuplapaksu etulevy, johon sitten uudet reiät. Ja sehän menikin hienosti, eli bassojen aukot tuli liian lähelle toisiaan (joutui hieman rautasahaa ja dremeliä käyttämään) ja keskiääni ja diskantti taas tulivat liian kauaksi toisistaan, mutta eipä tässä mitään Sonus Fabereita oltukaan tekemässä. Diskantit ja jakosuotimet riistin jostain karmeista Eltaxeista, keskiäänet Boston Acoustics A250C:stä (ihan ok) ja bassot oli jostain 20 vuotta vanhasta rakennussarjasta, jonka nimi on unohtunut - hyvä niin. Kotelot suljetut, noin 65 litraa, seinät vuorattu levyvanulla ja loput täytetty Rustan halvimmista tyynyistä revityllä vanulla. Huomautettakoon, että kaiutinrakennuksessa olen todella amatööri, vain parit subit olen aiemmin tehnyt.

Nyt sitten istun kylmällä vintillä talvitakki päällä ja kuuntelen musiikkia samalla, kun navakka tuuli tempoo noita kalliolaisen asunnon kokoisia pariovia ja katolle sataa neulasia läheisestä kuusesta. Lisää volumea ja kyllä hymyilyttää, sillä ihan oikeasti positiivisesti yllätyin näiden äänestä ja hauskaa(kin) oli rakennellessa. Ei sen aina tarvitse olla niin vakavaa.

Tässä muutama kuva lähtötilanteesta, rosessista ja lopputuloksesta.


1685296538424.jpg
1685296570426.jpg
1685296592604.jpg
1685296613858.jpg
1685296662718.jpg
1685296682457.jpg
1685296744260.jpg
1685296772656.jpg

Loppusijoituspaikalla.

1685296838885.png
 
Viimeksi muokattu:
Tuo tila on kyllä hillitön 😄 tuonne pitäisi saada isot yläpäät ja vähintään 4x 18" basso-osasto. Eikun sukat lepattamaan.
 
Tuo tila on kyllä hillitön 😄 tuonne pitäisi saada isot yläpäät ja vähintään 4x 18" basso-osasto. Eikun sukat lepattamaan.

Saattaisi joutua ennenaikaiseen kattoremppaan 4X18" setillä, vaikka myönnettäköön että sellaisesta kyllä uneksin. Ehkä sitten joskus.. 😅
 
Mahdollisimman lyhyt RCA-piuha ei ole turhaa perustelua. Mie olen pyrkinyt liittelemään laitteita niin lyhyillä piuhoilla kuin mahdollista.

Kuuntelutuolin vieressä käsikopelolla sijaitseva olkkarin kakkossettini on kestovaiheessa, kun toistuvasti vaihtelen setin laitteita ja määräaikaiskäyttelen nurkkieni vararomuja. Kesäksi taas piti saada kakkossetistä niin matala, että sen päällä voi FM-keleillä naputella läppäriä. Kokeeksi vetäisin olkkarin ykkössetin CD-soittimelta välipiuhan 5-metrisellä RCA:lla, jonka bulkkipiuhan olin 80-luvulla hankkinut videonauhurin liittämiseksi olkkarin stereoihin. CD-soundista katosi bassopää kokonaan, ja ja soundi muutoinkin oli kireä.

Hmm, tähänhän riittää välipiuhaksi... Kaivoin nurkista 2-metrisen, ulkoisestikin asiallisenoloisen kolmen liittimen RCA-piuhan, joka mulle parikymmentä vuotta sitten tuli muistaakseni Canon-videokameran mukana. CD-soundi alkoi kuulostaa siltä kuin pitääkin.
.

Pikkuvahvistimen Pioneer SA-410https://www.hifi-wiki.de/index.php/Pioneer_SA-410 nyt illalla kokeeksi tyrkkäsin kakkossettiin. Piti saada pinoa matalammaksi, jotta CD-soitin ja kasettidekki sekä tehokkaaksi modattu FM-viritin mahtuvat pinoon ja siihen vielä läppäri mukavalle korkeudelle. Poistin Rotelin etusen sekä Teknarin päätteen, jotka yhteiskorkeudeltaan olivat noin 30 cm versus Pioneerin pikkuvahvarin noin 10 cm.

Pioneer SA-408...410 taisi 40 vuotta sitten olla yleisimpiä Pioneer-integroituja suomikodeissa. Vahvaria myytiin settinä mm. kasettidekki CT-F4040:n sekä sen tavallisen Pioneer-virittimen jonkamallianytenmuista kera.

Tuo pikku-Pioneer tuli mulle en muista miksi, joskus 20 vuotta sitten. Pari kertaa olen sitä muodon vuoksi kokeillut, ja positiivinen soundikuva on jäänyt - on samaa soundia mihin 70-luvulla Pioneereihin totuin, kun kaveripiirissä mittelimme, onko Marantzissa vai Pioneerissa parempi soundi. Mutta kovin oli kontakteiltaan heikkoon happeen päässyt pikku-Pioneer. Vekslailin välipuhojakin useaan otteeseen ja aloin jo epäillä, että ei kai näin moni RCA-piuhoistani ole syystä tai toisesta säikeiltään yllättäin murtunut. Ei ole. Se vain on Pioneer kontakteiltaan aivan virtakadoksi hapettunut. Helpon nopea lienee puhdistushuoltaa, kun kytkimiinsä ja potikoihinsa päässee helposti käsiksi. Paitsi jo tässäkin mallissa mikrokytkimiä, jotka 80-luvun vahvareissa ovat yksi per*eleen riesa. Olivat riesa 70-luvun idioottivarmojen klonks-klonks -kytkimien ja 90-luvulla yleistyneiden releohjattujen välisuossa.

-ilkka
 
Pyyhin pölyt laitteista ja laitoin levyn soimaan. Ihan kuin olisi melkein uudet laitteet kun niitä ei ole käyttänyt vähään aikaan.

IMG_2811.jpeg
Pyyhkeet ovat (edelleen) levyjen suojana koska tällä on uimista varten ilmanottoaukot leuassa ja juomavedet parin metrin säteellä 😁 Ehkä tänä kesänä levyt saisi parempaan säilytykseen tuosta.

IMG_2812.jpeg
 
Back
Ylös