-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
Mitä hifistelit tänään?
- Keskustelun aloittaja Mr. T
- Aloituspäivämäärä
Bee Flekkursson
Hifiharrastaja
Juu, tulin äiteen tyköntä kun kävin kollaamaassa peltikaton kun äitee äiteenpäivänä puhelimessa kertoi, että wc:n katossa on vesijälki... Siitäkös se huolein pintaan pukkasi, notta onko siellä vesilasi, vesiämpäri, vesisaavi vai Vaajavirta, siis siel yläpohjassa. Varauduin kaikkeen tuohon, oli Yaris täynnä tarviketta ja yläpohjakonttausryömisvarustetta suojineen, paitsi ei silmäsuojaa kun sen unehdin pakata. Notta ja joo, jälki oli veden wc-oven yläpuolella, käytävän puolella. Ko. seinä on kantava. Kollasin siis katon, ryömin selälläin laudan päällä ko. kohdan, ilman ledvaloa ja ledvalon kanssa, kollasin koko yläpohjan. Ei olluna reikää ko. kohdalla, ei mittää tolkkua tullut jäljen syntymästä, joten kysyin äiteeltä "notta maistoitko sitä, oliko se hunajata?". No ei hää maistana eli oomma ny huolettomia kun yläpohja oli puhallusvillapölykuiva ilman mitään vesivuotojälkiä, ja mun simmut sai annoksen tuota kerpeleen pölyä...
Kotteroin sit ehtoommalla kotia, poikkesin kylässä teeskentelemässä kera kakkupalasen. Kuuntelin live-esityken alun Eaglesin Hotelli Kaliforniasta, mis on pari kitaraa ja sit bassomojahdus. Tuota isäntä demosi bassoansan paikallaololla ensin ja sit parin muurahaismitan siirrolla. Oli maar eroa, basso oli siirron jälkeen tiukempi, jost mie tykkäsin, mut kitarat oli epämääräisemmät, jos mie en tykännä. Orkkispaikalla basso oli muhevampi, jost mie en tykännä, mut kitarat oli taivalliset ihanaiset, jos mie tykkäsin.
Isäntä tykkää orkkispaikasta, se on pääasia ja hyvä niin. Oppi tuosta oli, että on se pienestä kiinni, notta on tuo fysiikka niin maar ihmeellistä myös tässä akustoinnin autuudessa.
Kiitos teeskentelyistä ja kakkuihanuudesta.
Muuan Eräs
Käyttäjä
- Liittynyt
- 15.9.2022
- Viestejä
- 415
Rakentelin subit loppuun (vihdoin) ja viritin navetanvintin kuuntelupaikan suunnilleen valmiiksi. Nyt hieman testailua, talvitakki päällä joutuu istumaan
Pakollinen koivet+setti foto
Pakollinen koivet+setti foto
Viimeksi muokattu:
slant sickness
Käyttäjä
- Liittynyt
- 23.1.2018
- Viestejä
- 240
Voima OP-3 sai uusia konkkia. Laite hurisee jonkin verran. Tuossa on kaikki suurjännitteen suodot plus pääteasteen biasjännitteen kytkentäkonkka (AC) ja sitten sen köykkäläisen vastavaihevariantin katodeilta ne pikkuiset.
Ei ollut kovin iso parannus. Noissa poistetuissa oli kapasitanssit alueella, esr mittaria ei nyt oo. Authenticapit oli 4x50u ja poistetut 3x47u joten siellä on nyt vähän enemmän konkkaa.
Laitteessa on käyty ainakin Classic Audion toimesta, mutta jäi sinne vielä muutama vanha elko.
Hurina tulee etuasteesta enne volyymisäädintä. Ja tää tykkää saada maadoituksen - hurina asettuu. Olisko jossakin putkessa hehkun ja katodin välissä sanomista?
ECC808:t on kalliita joten ei viittis ihan vaan kokeilla.
Mut hyvin toi taas soittaa CCR:ää.
Jaimoe
Hifiharrastaja
Kunnollisen kokoinen kuunteluhuone. Siinä on tilaa!
Muuan Eräs
Käyttäjä
- Liittynyt
- 15.9.2022
- Viestejä
- 415
Kunnollisen kokoinen kuunteluhuone. Siinä on tilaa!
Tilaa on mutta sinne hukkuu bassotkin. 2 x 10" subit ei meinaa riittää ja jo näillä kattopellit rämisee välillä ikävästi
Ajattelin käyttäväni pitkästä aikaa Apple TV 3:a. Sehän oli helppoa: pari ruksia, jako päälle ja palomuuriin pari kohtaa sallituksi. Ei toiminut. Muistin sitten, että olen estänyt muun muassa iTunesin ja Musiikin kaikki verkkoyhteydet, ettei Apple vahingossa sotke kansikuvia tai muuta metadataa. Jottei olisi mennyt hifistelyksi, niin ainoastaan päivitin ATV:n. Onneksi PlayStation 3 toimi virtajohdon kytkennän jälkeen heti ja Blu-ray toistui hienommin kuin muistin.
Kuuntelin testilevyä. En semmosta missä on suhinaa ja kohinaa, vaan musiikkia. Aika hienolta kuulostaa hyvin äänitetty musiikki. Ei noista Sonus fabereista oikein syvyysvaikutelmaa irtoa kun ovat niin lähellä seinää, muuten kuulostaa kivalta
jusky
Hifiharrastaja
Otin paneelit soittoon. Näissäkin bassopää selvästi hyötyi bassojen lisäakustoinnista (en ole ennen soittanut isojen resonaattoreiden kanssa). 55hz korostuma puolittui resonaattoreiden kanssa. Nyt on vain 4db dippi, ennen oli 7-8db. Kyllä napakkuus ja luonnollisuus on näissä ihan omaa luokkaa.
aphex_tatu
Hifiharrastaja
Vaihdoin Regan AT-VM95SH-rasiaan uuden vastaavan neulan vihdoinkin. Kävi helposti. Samalla vaihtui hihna.
Tuossa oli mielessä että vois kokeilla toisenlaista päätettä noitten äänilevyjen kanssa, kaverin vinkistä kuitenki käänsin kaiuttimet enemmän etuseinä suuntaseks, eli toe-in väheni ja diskantti rauhottu selvästi. Aika pienilliä jutuilla voi tulla paljon muutoksia.
jusky
Hifiharrastaja
Olen säädellyt subbareita paneelikaiuttimiin. Aika hyvin loppupeleissä saanut äänien kokonaisuuden eheäksi. Paneelit toistaa toistaiseksi koko kaistan ja subbarit leikattu 38hz 24db/oct + vaihe haettu mittaamalla. Näin subbarit menee hieman päällekkäin kaiuttimien kanssa, mutta tämä tuntuu toimivan kuitenkin. Semmoista kotelokaiuttimen integraatiota on vaikea saavuttaa, mutta erittäin vaikea se näistäkin sanoa, mikä tulee subbareista ja mikä kaiuttimista. Subbarit kyllä muuttaa bassotoistoa enemmän kotelomaiseksi, mutta eri asiat toimii silti. Bassoon tulee parhaimmillaan semmoista iskun tuntua jopa. Ihan jollain harvalla ja vaikealla materiaalilla voi kuulla semmoista pientä basson "irtautumista" ja erilaista sävyä verrattuna ylempiin bassoihin. Kyllä suljetut kotelot on mahdollista saada ihan nätisti toimimaan paneelin/dipolin kanssa.
Tsekkailin kuinka hirveälle mutkalle bassopäädyn saa kun asemoi kajarit muilta osin miellyttävästi.
Vastaus: no kyllähän tuo melkoista on.
Dirac suoritti hommansa kuitenkin hyvin ja sitten pääsi hifistelemään ihan vaan musiikkia tekniikan sijaan.
Vastaus: no kyllähän tuo melkoista on.
Dirac suoritti hommansa kuitenkin hyvin ja sitten pääsi hifistelemään ihan vaan musiikkia tekniikan sijaan.
Jakoblokki kokeilut ovat jatkuneet jo vähän liiankin pitkään ja jatkuvat vaan vielä. Mielestäni nämä virtajutut ovat kaikkein vaikein pala koko laitekokonaisuudessa. Tai siis se lähtökohta, mistä laitteet ottavat virtansa. Eli siis yleensä se jakoblokki.
Oikeastaan kaikissa jakoblokeissa on samoja ongelmia ja eri pistokkeet vaikuttavat vähän erilailla ääneen. Tähtikytkennästä ei näytä olevan myöskään mitään apua, jos johtimet ovat purkin sisällä eri pituisia, eri pistokkeille. Erot pistokkeiden välillä voivat olla merkittäviä ja joku pistokkeista soikin yllättävästi huonommin.
Jostain syystä myös jotkut jakoblokit hävittävät luonnollista musiikin svengiä ja rullaavuutta, mikä ainakin omalla kohdallani tiputtaa tuotteen omasta listasta pois.
Tänään tuli laitettua diy-wireworld paikoilleen ja Furutechit jatkoivat matkaa toisaalle ja ehkä jo huomenna aloittaa pari muuta ehdokasta.
Oikeastaan kaikissa jakoblokeissa on samoja ongelmia ja eri pistokkeet vaikuttavat vähän erilailla ääneen. Tähtikytkennästä ei näytä olevan myöskään mitään apua, jos johtimet ovat purkin sisällä eri pituisia, eri pistokkeille. Erot pistokkeiden välillä voivat olla merkittäviä ja joku pistokkeista soikin yllättävästi huonommin.
Jostain syystä myös jotkut jakoblokit hävittävät luonnollista musiikin svengiä ja rullaavuutta, mikä ainakin omalla kohdallani tiputtaa tuotteen omasta listasta pois.
Tänään tuli laitettua diy-wireworld paikoilleen ja Furutechit jatkoivat matkaa toisaalle ja ehkä jo huomenna aloittaa pari muuta ehdokasta.
Viimeksi muokattu:
Muuan Eräs
Käyttäjä
- Liittynyt
- 15.9.2022
- Viestejä
- 415
Huviprojekti päätökseen tänään. Eli joskus 2000-luvun alussa peruskoulussa tekemäni kaiuttimien kuvatukset päätin ajan kuluksi laittaa "kuntoon" purkamalla ne osiin ja rakentamalla uudestaan testimielessä niistä 3-tiekaiuttimet. Metodina muiden vanhojen nurkkiin kertyneiden kaiuttimien kannibalisointi, lennosta tehty suunnitteleminen, hiomakone, monta tuubia kittiä, ylijäämärimaa, puoli metriä laastaria ym. välineitä ja sisustusmaalia. Paikkana absoluuttisen kaaoksen vallassa oleva autotalli/työpaja. Tuloksena hieman uhkaavan näköiset ja odotuksia selvästi paremmin soivat (odotukset eivät erityisen korkealla olleet), noin 20kg painoiset ja jotain 115cm korkeat möhkäleet navetan vintin kuuntelutilaan.
Lootat olin muinoin tehnyt ilmeisesti jostain aamiais weetabixistä ja vanhasta kirjahyllystä köyhän kaupunginosan köyhimmän koulun puukäsityön tunnilla, joten piti rakennella sisälle tukia (aivan älytön homma bassokaiuttimien aukkojen kautta). Lisäksi keskiäänelle oma lokeronsa löylykauhasta (vielä älyttömämpi homma) sekä tuplapaksu etulevy, johon sitten uudet reiät. Ja sehän menikin hienosti, eli bassojen aukot tuli liian lähelle toisiaan (joutui hieman rautasahaa ja dremeliä käyttämään) ja keskiääni ja diskantti taas tulivat liian kauaksi toisistaan, mutta eipä tässä mitään Sonus Fabereita oltukaan tekemässä. Diskantit ja jakosuotimet riistin jostain karmeista Eltaxeista, keskiäänet Boston Acoustics A250C:stä (ihan ok) ja bassot oli jostain 20 vuotta vanhasta rakennussarjasta, jonka nimi on unohtunut - hyvä niin. Kotelot suljetut, noin 65 litraa, seinät vuorattu levyvanulla ja loput täytetty Rustan halvimmista tyynyistä revityllä vanulla. Huomautettakoon, että kaiutinrakennuksessa olen todella amatööri, vain parit subit olen aiemmin tehnyt.
Nyt sitten istun kylmällä vintillä talvitakki päällä ja kuuntelen musiikkia samalla, kun navakka tuuli tempoo noita kalliolaisen asunnon kokoisia pariovia ja katolle sataa neulasia läheisestä kuusesta. Lisää volumea ja kyllä hymyilyttää, sillä ihan oikeasti positiivisesti yllätyin näiden äänestä ja hauskaa(kin) oli rakennellessa. Ei sen aina tarvitse olla niin vakavaa.
Tässä muutama kuva lähtötilanteesta, rosessista ja lopputuloksesta.
Loppusijoituspaikalla.
Lootat olin muinoin tehnyt ilmeisesti jostain aamiais weetabixistä ja vanhasta kirjahyllystä köyhän kaupunginosan köyhimmän koulun puukäsityön tunnilla, joten piti rakennella sisälle tukia (aivan älytön homma bassokaiuttimien aukkojen kautta). Lisäksi keskiäänelle oma lokeronsa löylykauhasta (vielä älyttömämpi homma) sekä tuplapaksu etulevy, johon sitten uudet reiät. Ja sehän menikin hienosti, eli bassojen aukot tuli liian lähelle toisiaan (joutui hieman rautasahaa ja dremeliä käyttämään) ja keskiääni ja diskantti taas tulivat liian kauaksi toisistaan, mutta eipä tässä mitään Sonus Fabereita oltukaan tekemässä. Diskantit ja jakosuotimet riistin jostain karmeista Eltaxeista, keskiäänet Boston Acoustics A250C:stä (ihan ok) ja bassot oli jostain 20 vuotta vanhasta rakennussarjasta, jonka nimi on unohtunut - hyvä niin. Kotelot suljetut, noin 65 litraa, seinät vuorattu levyvanulla ja loput täytetty Rustan halvimmista tyynyistä revityllä vanulla. Huomautettakoon, että kaiutinrakennuksessa olen todella amatööri, vain parit subit olen aiemmin tehnyt.
Nyt sitten istun kylmällä vintillä talvitakki päällä ja kuuntelen musiikkia samalla, kun navakka tuuli tempoo noita kalliolaisen asunnon kokoisia pariovia ja katolle sataa neulasia läheisestä kuusesta. Lisää volumea ja kyllä hymyilyttää, sillä ihan oikeasti positiivisesti yllätyin näiden äänestä ja hauskaa(kin) oli rakennellessa. Ei sen aina tarvitse olla niin vakavaa.
Tässä muutama kuva lähtötilanteesta, rosessista ja lopputuloksesta.
Loppusijoituspaikalla.
Viimeksi muokattu:
jusky
Hifiharrastaja
Tuo tila on kyllä hillitön 
tuonne pitäisi saada isot yläpäät ja vähintään 4x 18" basso-osasto. Eikun sukat lepattamaan.
tuonne pitäisi saada isot yläpäät ja vähintään 4x 18" basso-osasto. Eikun sukat lepattamaan.
Muuan Eräs
Käyttäjä
- Liittynyt
- 15.9.2022
- Viestejä
- 415
Tuo tila on kyllä hillitön
Saattaisi joutua ennenaikaiseen kattoremppaan 4X18" setillä, vaikka myönnettäköön että sellaisesta kyllä uneksin. Ehkä sitten joskus..
Mahdollisimman lyhyt RCA-piuha ei ole turhaa perustelua. Mie olen pyrkinyt liittelemään laitteita niin lyhyillä piuhoilla kuin mahdollista.
Kuuntelutuolin vieressä käsikopelolla sijaitseva olkkarin kakkossettini on kestovaiheessa, kun toistuvasti vaihtelen setin laitteita ja määräaikaiskäyttelen nurkkieni vararomuja. Kesäksi taas piti saada kakkossetistä niin matala, että sen päällä voi FM-keleillä naputella läppäriä. Kokeeksi vetäisin olkkarin ykkössetin CD-soittimelta välipiuhan 5-metrisellä RCA:lla, jonka bulkkipiuhan olin 80-luvulla hankkinut videonauhurin liittämiseksi olkkarin stereoihin. CD-soundista katosi bassopää kokonaan, ja ja soundi muutoinkin oli kireä.
Hmm, tähänhän riittää välipiuhaksi... Kaivoin nurkista 2-metrisen, ulkoisestikin asiallisenoloisen kolmen liittimen RCA-piuhan, joka mulle parikymmentä vuotta sitten tuli muistaakseni Canon-videokameran mukana. CD-soundi alkoi kuulostaa siltä kuin pitääkin.
.
Pikkuvahvistimen Pioneer SA-410https://www.hifi-wiki.de/index.php/Pioneer_SA-410 nyt illalla kokeeksi tyrkkäsin kakkossettiin. Piti saada pinoa matalammaksi, jotta CD-soitin ja kasettidekki sekä tehokkaaksi modattu FM-viritin mahtuvat pinoon ja siihen vielä läppäri mukavalle korkeudelle. Poistin Rotelin etusen sekä Teknarin päätteen, jotka yhteiskorkeudeltaan olivat noin 30 cm versus Pioneerin pikkuvahvarin noin 10 cm.
Pioneer SA-408...410 taisi 40 vuotta sitten olla yleisimpiä Pioneer-integroituja suomikodeissa. Vahvaria myytiin settinä mm. kasettidekki CT-F4040:n sekä sen tavallisen Pioneer-virittimen jonkamallianytenmuista kera.
Tuo pikku-Pioneer tuli mulle en muista miksi, joskus 20 vuotta sitten. Pari kertaa olen sitä muodon vuoksi kokeillut, ja positiivinen soundikuva on jäänyt - on samaa soundia mihin 70-luvulla Pioneereihin totuin, kun kaveripiirissä mittelimme, onko Marantzissa vai Pioneerissa parempi soundi. Mutta kovin oli kontakteiltaan heikkoon happeen päässyt pikku-Pioneer. Vekslailin välipuhojakin useaan otteeseen ja aloin jo epäillä, että ei kai näin moni RCA-piuhoistani ole syystä tai toisesta säikeiltään yllättäin murtunut. Ei ole. Se vain on Pioneer kontakteiltaan aivan virtakadoksi hapettunut. Helpon nopea lienee puhdistushuoltaa, kun kytkimiinsä ja potikoihinsa päässee helposti käsiksi. Paitsi jo tässäkin mallissa mikrokytkimiä, jotka 80-luvun vahvareissa ovat yksi per*eleen riesa. Olivat riesa 70-luvun idioottivarmojen klonks-klonks -kytkimien ja 90-luvulla yleistyneiden releohjattujen välisuossa.
-ilkka
Kuuntelutuolin vieressä käsikopelolla sijaitseva olkkarin kakkossettini on kestovaiheessa, kun toistuvasti vaihtelen setin laitteita ja määräaikaiskäyttelen nurkkieni vararomuja. Kesäksi taas piti saada kakkossetistä niin matala, että sen päällä voi FM-keleillä naputella läppäriä. Kokeeksi vetäisin olkkarin ykkössetin CD-soittimelta välipiuhan 5-metrisellä RCA:lla, jonka bulkkipiuhan olin 80-luvulla hankkinut videonauhurin liittämiseksi olkkarin stereoihin. CD-soundista katosi bassopää kokonaan, ja ja soundi muutoinkin oli kireä.
Hmm, tähänhän riittää välipiuhaksi... Kaivoin nurkista 2-metrisen, ulkoisestikin asiallisenoloisen kolmen liittimen RCA-piuhan, joka mulle parikymmentä vuotta sitten tuli muistaakseni Canon-videokameran mukana. CD-soundi alkoi kuulostaa siltä kuin pitääkin.
.
Pikkuvahvistimen Pioneer SA-410https://www.hifi-wiki.de/index.php/Pioneer_SA-410 nyt illalla kokeeksi tyrkkäsin kakkossettiin. Piti saada pinoa matalammaksi, jotta CD-soitin ja kasettidekki sekä tehokkaaksi modattu FM-viritin mahtuvat pinoon ja siihen vielä läppäri mukavalle korkeudelle. Poistin Rotelin etusen sekä Teknarin päätteen, jotka yhteiskorkeudeltaan olivat noin 30 cm versus Pioneerin pikkuvahvarin noin 10 cm.
Pioneer SA-408...410 taisi 40 vuotta sitten olla yleisimpiä Pioneer-integroituja suomikodeissa. Vahvaria myytiin settinä mm. kasettidekki CT-F4040:n sekä sen tavallisen Pioneer-virittimen jonkamallianytenmuista kera.
Tuo pikku-Pioneer tuli mulle en muista miksi, joskus 20 vuotta sitten. Pari kertaa olen sitä muodon vuoksi kokeillut, ja positiivinen soundikuva on jäänyt - on samaa soundia mihin 70-luvulla Pioneereihin totuin, kun kaveripiirissä mittelimme, onko Marantzissa vai Pioneerissa parempi soundi. Mutta kovin oli kontakteiltaan heikkoon happeen päässyt pikku-Pioneer. Vekslailin välipuhojakin useaan otteeseen ja aloin jo epäillä, että ei kai näin moni RCA-piuhoistani ole syystä tai toisesta säikeiltään yllättäin murtunut. Ei ole. Se vain on Pioneer kontakteiltaan aivan virtakadoksi hapettunut. Helpon nopea lienee puhdistushuoltaa, kun kytkimiinsä ja potikoihinsa päässee helposti käsiksi. Paitsi jo tässäkin mallissa mikrokytkimiä, jotka 80-luvun vahvareissa ovat yksi per*eleen riesa. Olivat riesa 70-luvun idioottivarmojen klonks-klonks -kytkimien ja 90-luvulla yleistyneiden releohjattujen välisuossa.
-ilkka
