Mitä hifistelit tänään?

Sunnuntaina tilasin uudet pääteputket audio research ca50 vahvistimeen. Eilen ne saapuivat ja tänään aamulla laitoin paikoilleen. Biasointi onnistui hienosti. Viime kerrallahan sain vahvistimen rikottua sitä biasoidessa. Laitoin vahvariin ekaa kertaa genalex gold lion kt88 putket. Edelliset olivat tad 6550.
a63c25839144406c2ced343c2b004837.jpg


Lähetetty minun SM-A505FN laitteesta Tapatalkilla
 
Tidalin hifiä tänään langattomasti MacBookista stereoihin,helppoa ja vaivatonta.Entisenä Spotifyn käyttäjänä tämä Tidalikin alkaa vaikuttamaan hyvältä.
 
Chorukset sai uudet basso/keskiäänet. Yllättävän iso muutos soundiin. Vanhoista on kumireunukset kovettuneet ja kalvot liikkuivat tahmeasti verrattuna uusiin. Nämä siis ihan 682:t eikä aikaisemmin postaamani 88:t. Vanha Rotel puskee näitä yllättävän hyvin sillattuna.
 

Liitteet

  • 20210117_190219.jpg
    20210117_190219.jpg
    79,2 KB · Katsottu: 72
  • 20210117_190244.jpg
    20210117_190244.jpg
    117,3 KB · Katsottu: 71
Olipa yllättävän haastavata saada johdot sillalailla aseteltua etteivät ole välittömässä läheisyydessä toisiinsa.
Mutta onnistuihan se pääpiirteissään. Kuva ei välttämättä anna parasta selkoa "hässäkästä".
 

Liitteet

  • DSC_0046.JPG
    DSC_0046.JPG
    150,8 KB · Katsottu: 95
^:unsure:...

Mietin tässä, että tulisiko pieni jitterin vähentyminen esiin helpoiten da muunnoksessa jossa alunperin jo suuresti jitteriä. Taas toisaalta jos jitter piikit signaalin vieressä jossain -130 dbn tasolla, ja ne saadaan häivytettyä vaikka - 140 dbn tasolle...Miltä kuulostaa? Näitä elämän ehkä suurimpia mysteerejä...
Siis 130dB on tollanen suihkukoneen moottori ottamassa kierroksia metrin päässä. No jos siinä maassa rapistelee muurahainen kokonaisen desibelin metelillä, niin siinä vähän suhteellisuutta tähän pohdiskeluun.
 
Muutin hieman kuunteluasetelmaa. Uudessa kämpässä mittojensa puolesta koko lailla mainio musiikkitila, mutta nykyiseen "aika jees" -tilaan ehti vielä tehdä muutosta.

Laitoin keinosamettisen kuuntelutuolini sivulle, tilalle perustuoli. Näin pystyin suurentamaan lähikuuntelualuetta hiukan. Aiemmin kaiutin-kaiutin oli 146 cm, nyt 147 cm. Kaiutin-kuuntelupaikka oli 135 cm tuolin keskelle, nyt 146,5 cm ja 150 cm. Nostin 5 cm kaiuttimia, koska tuoli on korkeampi.

Avot! Ääni tuntui nousevan vielä yhden portaan ylöspäin. Äänikuvan laajuus ja kerroksisuus kasvoivat, mutta tarkkuus ei juuri laskenut.

Toinen kaiutin on 3,5 cm kauempana kuulijasta kuin toinen, ja näin tuntuu olevan erittäin hyvä. Lähempänä olevalla on myös selvästi enemmän tyhjää tilaa ympärillään. Lähempänä oleva kaiutin oli myös jo suunnattu aiemmin jonkin verran, viitisen senttiä, enemmän kuulijan taakse kuin kauempana oleva. Epäsymmetrisessä tilassa epäsymmetrinen asettelu (kohtuuden rajoissa) tuntuu toimivan.
 
Viimeksi muokattu:
Vaihdoin uuden vetohihnan, jousituksen o-renkaat että säädin Avidin Volveresta jousituksen niin alas että ei vielä pohjaa.
 
Cardaksen kaapelit saivat kuparisukan ympärilleen, niin kuin Tannoy kaiutinvalmistaja suosittelee. Kaapelit kuitenkin palautettavissa ennalleen, jos joskus mieli muuttuu.
 

Liitteet

  • 77D841FC-9986-4420-AA0C-474DECB5496F.jpeg
    77D841FC-9986-4420-AA0C-474DECB5496F.jpeg
    152 KB · Katsottu: 95
Siis 130dB on tollanen suihkukoneen moottori ottamassa kierroksia metrin päässä. No jos siinä maassa rapistelee muurahainen kokonaisen desibelin metelillä, niin siinä vähän suhteellisuutta tähän pohdiskeluun.
Kannattaa kokeilla vaikka vaikka eri algoritmeillä toteutettuja ditheröintejä hyvillä äänentoistolaitteilla, niin kyllä niitä eroja sieltä kummallisesti vaan kuuluu. Ei sitä itse pihinää sieltä kuule, mutta se tuntuu vaikuttavan yleissointiin. Ei tarvita suihkumoottoreita, eikä edes 100dB SPL voimakkuuksia että ditheröinnin eron kuulee. Tosin ei kaikilla laitteistoilla kyllä, mutta semmoisilla joissa on panostettu tarkkuuteen. En ole koittanut sokkotestillä hävittää noita eroja, mutta en ole myöskään ainoa jota niitä kuulee.

Itseasiassa musta vähän tuntuu, että jos kuunnellaan tarpeeksi lujaa, niin korva alkaa kompressoimaan sen verran, ettei sitten kyllä varmasti kuule äänen pieniä nyansseja. Itselläni ainakin korvassa alkaa kuulumaan kaikenmaailman omia "pirinöitä" , joita tuskin sisään tulevassa äänessä edes on. Etenkin sähkökitaramusiikilla.
 
Kannattaa kokeilla vaikka vaikka eri algoritmeillä toteutettuja ditheröintejä hyvillä äänentoistolaitteilla, niin kyllä niitä eroja sieltä kummallisesti vaan kuuluu. Ei sitä itse pihinää sieltä kuule, mutta se tuntuu vaikuttavan yleissointiin. Ei tarvita suihkumoottoreita, eikä edes 100dB SPL voimakkuuksia että ditheröinnin eron kuulee. Tosin ei kaikilla laitteistoilla kyllä, mutta semmoisilla joissa on panostettu tarkkuuteen. En ole koittanut sokkotestillä hävittää noita eroja, mutta en ole myöskään ainoa jota niitä kuulee.

Itseasiassa musta vähän tuntuu, että jos kuunnellaan tarpeeksi lujaa, niin korva alkaa kompressoimaan sen verran, ettei sitten kyllä varmasti kuule äänen pieniä nyansseja. Itselläni ainakin korvassa alkaa kuulumaan kaikenmaailman omia "pirinöitä" , joita tuskin sisään tulevassa äänessä edes on. Etenkin sähkökitaramusiikilla.
Ensinnäkin, miten ditheröinti kuuluu jitteriin?
Toisekseen, sokkotestaappa varsin sitä ditheröintiä. Minusta vähän tuntuu, että sä et ole ihan sisäistänyt, mistä siinä on pohjimmiltaan kyse.
 
No kunhan nyt kirjoitin esimerkin pienien erojen kuulumisesta. Ei tarvitse kiihtyä ollenkaan. Kaupunkikin näyttää olemaan sama, niin kun korona tästä hellittää tai ollaan piikit saatu, niin tule käymään, niin voin demonstroida.
 
Ei ole pienintäkään kiihtymystä ilmassa. Mä olen työssäni puljaillut hyvin paljon ko. asioiden parissa työssäni ja voin taata, että ditheröinti ei musiikin seasta kuulu. Loppufeidauksissa ja hännissä, kun mennään täyteen hiljaisuuteen, sen voi kuullakin.
Jitteriä taas saa olla todella paljon, ennenkuin se tulee kuuluviin. Nykylaitteissa tämä ongelma on selätetty jo parikymmentä vuotta sitten, eikä se ole käytännössä ollut ongelmana piiitkiin aikoihin.
 
^^ Ei sen kohinan ole tarkoituskaan sieltä seasta kuulua, mutta se koko muusiikki kuulostaa hivenen erilaiselta riippuen ditheröinnistä tai onko sitä ollenkaan. Itse olen noita eroja bongannut nyt useammallakin eri DA-muuntimella ja laitteistolla, että ei ne nyt niin harvinaisiakaan ole. Enkä ole ainoa jotka niitä bongaa...

Ditheröintialgoritmeja on enemmän kuin yhdenlaista ja ne tuovat oman värinsä koko toistoon. Tosin osa niistä noista viimeisten bittien nyplääjistä voi olla deterministisiä eikä kokonaan satunnaisia, sisältäen mm. noise shapingia ja sitten on kokonaan deterministisia, esim. vaikka benfordin lakiin perustuvia.

Mitä tulee jitteriin, niin kyllä silläkin eroja on mahdollista saada esiin. Ei kaikki laitteet ole vieläkään huippuluokkaisia mitä jitteriin tulee, vaikka ASR:ssa muutama semmoinen onkin näkynyt. 20-vuotta täydellisyyttä on kyllä todella optimistisesti sanottu...
 
Miksi muuten sitä suosittelee?
Tannoy suosittelee kytkemään maadoitusterminaalin kaiuttimesta (kytketty elementin runkoon) vahvistimen runkoon. Parempi vielä että kaiutinkaapelissa suojasukka ympärillä, jolla kytkentä tapahtuu. Syytä ei kerrota miksi. Parantaa kuulemma toiston yksityiskohtien selkeyttä. Liittyisikö jotenkin kaiutinelementin alnico-magneettiin?
 
Vaihdoin kaiuttimiin sisäisen kaapeloinnin.
Nyt on kaiutinkaapelit sekä kaiuttimien ulko- että sisäpuolella täsmälleen samaa materiaalia ja samalla geometrialla punottua.
Miten tuo kuuluu äänessä? On itseä pitkään kiehtonut ko idea, että samaa piuhaa kajarin sisäisetkin.
Itse vaihdoin varastoista löytämäni Jan Philipsin 6922 etusputkiparin Tad:n tilalle. Tuntuisi tekevän ainakin lauluäänistä jotenkin parempia, ehkä tilan tuntukin parani vaikea ihan varmana sanoa.
 
Miten tuo kuuluu äänessä? On itseä pitkään kiehtonut ko idea, että samaa piuhaa kajarin sisäisetkin.
Itse vaihdoin varastoista löytämäni Jan Philipsin 6922 etusputkiparin Tad:n tilalle. Tuntuisi tekevän ainakin lauluäänistä jotenkin parempia, ehkä tilan tuntukin parani vaikea ihan varmana sanoa.
Odotin, että etenkin aluksi eroa soundissa pitää asettua kuuntelemaan rauhassa, mutta olinkin yllättynyt miten suuri muutos tapahtui. Ero oli heti kuultavissa, vaikka uusia kaapeleita pitääkin vielä ajaa hetki sisään jotta koko muutos tulee esiin.
Ensimmäisenä havaitsin sähkökitaran kuulostavan selkeästi aidommalta, särökitaran säröisyyskin tulee selkeämmin esiin.
Seuraavaksi kiinnitin huomiota bassojen tiukempaan iskuun, myös rumputomien iskut tulevat selkeämmin esiin. Tästä edespäin kuunnellessa havaitsin, että kaikki soittimet tulevat selvemmin esiin ja soivat hieman aidomman kuuloisesti. Edellä mainitusta johtuen ilmeisesti kuulostaa myös rytmikkäämmältä.
Musiikkiin äänitetty kerroksellisuus ja tilakaiut kuuluvat selkeämmin, myös huomioni kiinnittyy joissakin hiljaisemmissa kohdissa uusiin asioihin joita kuuluu nyt selkeämmin taustalta.
Yhdellä lauseella kuvaillen voisin sanoa: verho jota en tiennyt olevankaan poistui edestä.

Yllä mainittu kuulostaa aika hurjalta muutokselta, mutta tosiasiassa se koostuu pienistä asioista jotka kokonaisuutena tuovat lisää nautintoa musiikin kuunteluun. Olen nauttinut aiemminkin soinnista, mutta on se vain aina yllättävää kuinka suuren muutoksen pienet parannukset voivat tuoda kokonaisuuden kokemiseen.

En osaa sanoa kuinka iso liittimien osuus on muutoksessa, nyt elementeille on Furutechin kullatut kupariliittimet ja terminaaliin liitettynä tinattu johdon pää mutterin alle puristamalla (aiemmin näissä oli vaalean metallin näköiset abiko-tyyliset liittimet). Jakosuotimeen kiinnitys tinaamalla (jakosuodin on vain diskantille, basso-keskiääniselle suoraan johto terminaalista).
Nyt ulko- ja sisäpuoliset kaapelit ovat molemmat ohuista litz-kuparisäikeistä käsin punottua kaapelia.
 
Back
Ylös