Minkäköhän rakennussarjan näistä tekisi?

Jos ei halua jalustoille laittaa kaiuttimia, niin ainahan voi tehdä lattiamallisen kaiuttimen, kunhan tilavuuden pitää samana. Tämä tarkoittaa siis jalkaosan erottamista tiiviillä levyllä varsinaisesta kotelosta. Ylimääräisen kammion voi täyttää vaikka hiekalla.

Jotain tuollaista mietiskelinkin.

Lattiamallissa saisi jalustat ja bassokotelot samalla kertaa valmiiksi samalla aloituskustannuksella. Lattiamalliksi venyttäminen maksanee vajaan satkun lisää.

Suuntaavuus ominaisuudet tuossa kuitenkin aavistuksen muuttuu kun etulevy jatkuu alaspäin lattiaan saakka. Yritin etsiä tietoa, että montakohan desibeliä muutos olisi. En löytänyt. Veikkaan että taajuusvaste nousee tuommosella muutoksella ~1dB verran jossain pikkusen jakotaajuuden alapuolella. Ehkä.
 
Voi siinä olla mitattavissa oleva pieni muutos bassoilla. Tuommoisella kapealla kotelolla se on kuitenkin aika pieni. Varma vaihtoehto on suunnitella irralliset bassokotelot (jalustat) samalla leveydellä ja sopivalla korkeudella. Syvyydellä voi sitten pelailla tilavuutta. Ainakin mitä ylipäänsä porukka on jalustakaiuttimille suunnitelleen ja laittaneet samaa leveyttä bassojalkoja, niin ei ne mitenkään oleellisesti muuta jalustakaiuttimen sointia.
 
Voi siinä olla mitattavissa oleva pieni muutos bassoilla. Tuommoisella kapealla kotelolla se on kuitenkin aika pieni. Varma vaihtoehto on suunnitella irralliset bassokotelot (jalustat) samalla leveydellä ja sopivalla korkeudella. Syvyydellä voi sitten pelailla tilavuutta. Ainakin mitä ylipäänsä porukka on jalustakaiuttimille suunnitelleen ja laittaneet samaa leveyttä bassojalkoja, niin ei ne mitenkään oleellisesti muuta jalustakaiuttimen sointia.

Tuo on hyvä tieto, että lattiamallin kotelon etulevy ei muuta oleellisesti sointia :) Tuota juuri arvoin täällä.

Lattiamalli olisi omassa setissä ehkäpä helpompi sijoittaa hyvin. Tuo alkuperäinen malli joutuisi telkkaritasolle.. Täällä kun olen harrastajien settien kuvia katsellut, niin lattiamallit ovat päässeet muillakin yleensä akustisesti paremmille paikoille. Siis irti seinistä.

Kotelon teosta on sovittu työurakka 200 eur, riippumatta kotelosta, joten ajattelin alustavasti suunnitella bassojalat/lisätilavuuden samaan koteloon. Erilliset bassokotelot maksaa sovituilla hinnoilla +200 eur..

Sijoittelusta määrää täällä kani. Kaikki johdot pitää olla piilossa/ylhäällä. Subbarin paras käytettävissä oleva paikka olisi täällä ehkäpä "bassojalassa".
 
Viimeksi muokattu:
Näköjään pitää kiirettä komponenttien toimituksessa. Tilasin Soundimportsilta suuntaimet. Arvioitu toimitusaika tammikuun lopussa. Tilasin hifitalolta yhdellä tilauksella elementit ja toisella jakosuotimen osat. Yhtään pakettia ei ole vielä tullut kahteen viikkoon.
 
Näköjään edelleen pitää kiirettä komponenttien kanssa.

Joulukuun alussa tilatut komponentit pitäisi olla about tammikuun lopussa täällä.
 
No nyt on kaikki sähköiset osat tulleet.

Jäi kivasti aikaa spekuloida tuota koteloa. Ohjeessa kotelon materiaali on 15 mm seinämän vahvuista mdf-levyä.

Ihmettelin, että jos tuosta olisi tehnyt lattiamallisen ja venyttänyt koteloa alaspäin ja saanut samalla tuon toistamaan alemmas isommassa kotelossa. Bassojalkoja mietiskelin myös. Kääntöpuolena tuossa olisi tullut sitten kotelon materiaalin paksuuden kasvu. Isompi kotelo olisi vaatinut varmaan paksumpaa rakennetta ja lisää suunnittelua.

Juttelin tutun puusepän kanssa ja hän ei lämmennyt lähipuusepän ajatukselle tehdä koteloa koivusta ilman jiiriliitoksia. Nimitti sitä ryssimiseksi..

Saksasta saisi tuolle cinetor evolle tarkoitetun koivuvanerikotelon levyt jiiriliitoksilla tehtynä. Puuseppä lämpeni idealle, että se olisi hyvä. Tuossa tulisi myös kylkiäisenä täysin rakennussarjan ohjeen mittojen mukaan tehty kotelo. Kompromissinä tuossa on pyöristysten tekeminen. Paksumpaan massiivipuukoteloon olisi pystynyt tekemään pyöristykset nurkkiin.

Toimetettuna nuo levyt maksaa 210 euroa.

Yhteensä cinetor evon tarvikkeet maksaa tähän settiin noin 650 euroa. Jakosuotimeen laitan ohjeesta poiketen kaikki konkat aavistuksen perustasoa parempaa muovia ja ilmasydänkelat.

Kotelosarja: https://www.ebelholztechnik.de/shop...netor-Evo-MPX-Gehaeusebausatz-Paar::3550.html

Rakennussarja: https://heissmann-acoustics.de/en/cinetor-evo/
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelitko lattiamallin venytyksestä lähes pelkkää jalustaa? Muuten tulee elementille aivan poskettoman kokoinen kotelo. Saavutettava toiston "alenema" on aika mitätön. Jos oikein alkaisi hifistellä niin pari litraa saattaisin kokeilla lisää. Isompi kotelo ei tarvi sen paksumpaa rakennetta. Laittaa tukitikkuja jos tulee laajoja pintoja.

En näe mitään tarvetta alkaa pyöristellä. Ei tuohon niitä mahdu edes tekemään.

Millä taajuudella basson imupiiri on?
 
Ajattelin lattiamallin venytyksessä joko pöytäjalustaa, sellasta 20 sentin venytystä tai sitten ihan lattiakaiutinta. Lähinnä alarajataajuus mielessä.

Telkkari on kanien vuoksi 80 senttiä korkealla tasolla, joten tuohon olisi pitänyt laittaa lattiamalliin paljon korkeutta, yhteensä ehkä joku 120 senttiä. Siihen olisi sitten saanut myös lisäbassot. Pelkkä bassokeskarin kotelo refleksinä tollanen innotolppa olisi voinut saada aikaan ihmeellisiä värähtelyilmiöitä.

Basson rlc imupiiri on 653 Hz.

Tuo bassokeskari on aika heikkomoottorinen, joten tarvitsee paljon tilavuutta. Pieni venyttely voisi olla hyvä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai tuo erityisen heikolta vaikuta.

Näyttää tosi ahtaaseen koteloon sullotut elementit tekevän jänniä muotoja vasteeseen. Varmaan sitä taputeltu sillä imupiirillä.
 
Ei kai tuo erityisen heikolta vaikuta.

Näyttää tosi ahtaaseen koteloon sullotut elementit tekevän jänniä muotoja vasteeseen. Varmaan sitä taputeltu sillä imupiirillä.
Ei tuo erityisen heikkomoottorinen ole mutta ei vahvakaan. Joku noissa hifilaatuisissa bassokeskareissa on, että niiden voimakerroin on monesti luokkaa joku 6. Mitä lie optimoitu?

Arvelin, että innotolppa metrin pituisena ja refleksikoteloituna tekisi sisälle mahdollisesti jotain ihmeellisiä resonansseja. Ne ihmeelliset resonanssit on kait pienempiä tuollasissa enemmän kuution muotoisissa kuin pitkulaisissa koteloissa. Tuo suunnitelma edustaa sellaista normaalin muotoista koteloa. On tuossakin epäilyttävänä asiana sisäinen tuki, mikä on aika massiivinen..

Noita nurkkien pyöristyksiä mietiskelin myös, että onkohan reunaheijastukset pienempiä tuommoisen suuntaimen kanssa? Voisihan tuohonkin tehdä alkuperäisen ohjeen mukaiset pyöristykset säteellä r=5,5 milliä, mutta noiden vaikutusta en osaa stetsonista sanoa. Rumahan nurkkien pyöristyksistä tulee tuollaisissa vanerikotelossa jossei niitä pinnoita ympäriinsä. Nuo vanerit näytti olevan liimattuna tavalliseen tapaan ruskealla fenolihartsiliimalla. Jotain vaneria on myös vaalealla ureaformaldehydi liimalla liimattuna, niissä ei ole ruskeaa liimapintaa. Sellaisen pyöristykset olisivat varmaan nätimmät.
 
Kuutio on huonoin muoto kotelolle. Siinä kotelon sisäiset resonanssit herää eniten, kun kaikki seinämät on saman kokoisia, sama resonanssi syntyy kaikkien seinämien välille. Sama asia pätee myös huoneessa. Tuommoinen korkea ja kapea tolppakaiutin on itseasiassa aika hyvä, jos resonansseja aattelee. Samalla tuommoinen muoto on aika jäykkä itsessään. Kotelon sisuksen muodon voi vielä rikkoa esim. Vinoilla ja/tai rei'itetyillä tukilevyillä/rimoilla.
 
Tuon kokoiset pyöristykset ovat aivan turhia. Neljän ja kahdeksan ohmin parametrit eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

En pitäs tolppaa parhaana muotona, eikä tietenkään puhdasta kuutiotakaan.
 
Kuutiossa eniten tilavuutta lyhimpiä seinien välisiä mittoja ajatellen, jolloin resonanssit saa mahdollisimman korkealle taajuudelle ja mahdollisesti päästökaistan ulkopuolelle. Sopii hienosti esim subbarille tai ylipäätään bassolle mikä aiotaan jakaa seuraavalle elementille ennen resonanssien heräämistä. Tolpassa on yksi pitkä mitta ja siihen syntyy resonanssi siten hyvin matalalla taajuudella, jonka aallonpituus on kaksi kertaa sisämitta, ja yleensä elementtikin vielä tolpan nokassa kiihottamassa resonanssia joten olettaisin että jos tolppa täytyy tehdä niin kannattaa hetki rapsutella päätä saisiko pituutta ja resonanssia käytettyä hyväksi, tai jos ei saa niin mites sen saa ehkäistyä tai vaimennettua niin ettei tule ongelmia. Protoilu ja pohdinta se on koko harrastuksen mukavin vaihe :)

Pyöristyksistä, VituixCADin diffraction toolilla saa näitä ihmeteltyä helposti. Hetken kun pyörittelee ihan vaan ideaalisella säteilijällä ja erikokoisilla etulevyillä pyöristyksillä ja ilman niin tullaan seuraavanlaiseen johtopäätökseen: Pyöristyksen säteen pitää olla suurinpiirtein aallonpituuden neljännes jotta siitä on varsinaista hyötyä, eli jos on 2cm pyöristys reunassa niin siitä on jotain iloa 8cm aallonpituudella ja siitä lyhemmillä, eli suurinpiirtein >4kHz. Lisäksi sieltä saa huomion että laiskan kannattaa tehdä mahdollisimman kapea kotelo, nimittäin pyöristyksen pitää alkaa heti elementin vierestä jotta siitä on maksimaalinen hyöty ja jos ei ole tilaa pyöristykselle niin ei sitä tarvise tehdäkään :D Etulevyä isommat aallonpituudet nimittäin taipuu nätisti kotelon taakse aiheuttamatta sen enempää ongelmia etuvasteeseen, ja korkeat taajuudet puolestaan keilaa elementistä. Ainoastaan noin kotelonkokoinen (levyinen) aallonpituus diffraktoi etulevyn reunasta vääjäämättä, joka aiheuttaa patin etu- ja taka vasteeseen ja pientä vaimentumaa sivuvasteeseen mutta eipä paljoa muuta. Patin saa pois vasta kun kotelon muoto lähenee palloa, eli jos 10cm laipalla oleva diskantti niin pyöristystä tarvitaan ainakin 5cm että alkaa muistuttaa "palloa" ja kas kummaa patti alkaa hävitä.

Tästä saa helpon peukalosäännön, jos etulevyn reunan aiheuttama diffraktio huolettaa: minimoi tasainen etulevyn pinta-ala, eli aloita pyöristykset / viisteet niin läheltä elementtiä kun käytännöllistä. Kapea kotelo = heti elementin reunasta alkava pyöristys on vähätöinen, leveä kotelo = pyöristys on suuritöinen ;) Ongelmahan on lähinnä siinä että meillä on eri kokoisia elementtejä samassa etulevyssä, siksi viisteet on näppärät, tai elementit eri etulevyihin. Tai jättää etulevyt kokonaan laittamatta ja jakelee kaistan tarpeeksi monelle elementille. Diskantin saa bassoelementin kokoiseksi suuntaimen/torven avulla.

Ylipäätään kantsii aina ajatella aallonpituutta kun pohtii kotelon mittoja tai pyöristyksiä tai elementtien kokoja tai vaimennusaineen määrää tai mitä tahansa kaiuttimiin liittyvää, nimittäin matalilla taajuuksilla ongelmat on erit kuin korkeilla pelkästään aallonpituudesta johtuen. Eikä unohdeta keskialuetta, johon kaikki ongelmat kasautuu koska se sattuu olemaan siirtymävaihe matalista korkeisiin, ja kaikki saatavilla olevien elementtien säteet, käytännöllisen kokoiset kotelot ja etulevyt kaikki sattuu 1kHz ympäristöön oktaavi sinne tänne. 1kHz on noin 34cm pitkä. Käytännössä kaikki ongelmat mitä kaiutinprojektissa tulee vastaan kasautuu tähän, esim aiemmin mainittu diffraktiosta johtuva patti, tai minkä tahansa bassoksi luokiteltavan elementin kartioresonanssi tai koteloiden resonanssit, refleksiputken resonansit jne.
 
Viimeksi muokattu:
Eli tuosta ylläolevasta viestistä poimittuja oletuksia kotelon reunojen pyöristyksestä.

Jos tehdään tuollainen normi pikkukaiutin diskantin suuntaimella, niin kotelon pienillä pyöristyksillä ei ole juuri merkitystä.

Suuntain suuntaa ne diskantti-taajuudet pois kotelon reunoilta joihin kotelon reunojen pienillä pyöristyksillä voitaisiin vaikuttaa.
 
Back
Ylös