Millainen on erinomainen cd-soitin ja mitä se vaatii laitteistolta?

kronos sanoi:
Noh, joku voisi todeta tämmöiset väitteet jopa provokaatioksi. Mutta eipä nyt lähdetä sille linjalle (koska siitä seuraa vain lippuja banskulaivoille). Otetaan siis ihan iisisti ja udellaan että millaisen muodon nuo "väitteet" saavat konkreettisesti. Siis kysytään nimiä ja merkkejä. Millä merkeillä hinta ei takaa laatua ja millä taas takaa? Saako kenties Yamahan 1500e-2000e hintaisella soittimella samaa laatua kuin monta kertaa kalliimmalla Linn-soittimella? Itse olettaisin näin mutta olenko väärässä? Tämä ei ollut omalta puoleltani väite vaan kysymys. Itselläni ei ole asiasta tietoa mutta kun avauspostaus oli noin rehvakas niin siellä varmaan osataan vastata kysymykseeni.

Esitän kysmykseni vielä täsmällisemmin: mitkä ovat noita avauspostauksen toisessa virkkeessä mainittuja "erinomaisia cd-soittimia"? Kaipaan merkkejä, nimiä. Ihan uteliaisuudesta, ei provona.

Aloitus viesti on osaltaan myös arvailua, enkä väitä että olisin itsekkään kuullut vielä niitä kaikkein parhaimpia soittimia.
Omat kokemukseni perustuvat lähinnä soittimiin joiden hinta liikkuu muutamista satasista, reiluun 10ke:eek:n muutamaa poikkeusta lukuunottamatta(kaikkien hintoja en edes tiedä), joita olen kuullut omassa laitteistossa, muiden harrastajien luona tai kauppiailla.
Havainnot ovat tietenkin subjektiivisia, ja joskus mahdollisuus laitteiston virittämiseen äänilähteen hyväksi muiden osasien ja kaapeliden osalta on ollut mahdotonta.

Jos mietin kuulemiani soittimia ryhmittäin hintaluokan mukaan, vaikka alle 2ke, alle 4ke, alle 7ke ja alle 10ke, niin suuntaus paremmuuteen on mielestäni todella selkeä.
Aikaisemmin kuitenkin mainitsin siitä kuinka hintaluokka ei takaa välttämättä paremmuutta.
Cd-soittimet voivat olla käsittämättömän erilaisia vielä noissakin hintaluokissa.
Vaikka ääni paranee monessa mielessä hinnan mukana, musiikin kuuntelu ja sen kokonaisuuden hahmottaminen ja luonnollisuus on todella vaikea saavutus cd-soittimille, ja tässä mielessä ainakin itse olen tullut siihen tulokseen että äärimmäisen hyviä soittimia on todella harvassa ja hinta ei takaa tässä mielessä aina paremmuutta.
Valitettavan usein siis cd-soittimet "kaatuvat" siihen teennäisyyteen ja "kuolleeseen" toistoon juuri siten miten Pappa tuolla jo mainitsikin, resoluutiota vain kasvattamalla ja säröä vähentämällä välittämättä siitä millainen lopputulos siitä syntyy.
Vaikka äänen parantumista tapahtuukin tietyssä mielessä hinnan mukana monet soittimet rypevät vain siinä keskinkertaisuudessa.
Itse en ole koskaan löytänyt oikeasti hyvää toistoa esimerkiksi, Accuphasen, Bel Canton, Burmesterin, Mark Levinsonin, uudempien Meridianin tai Musical Fidelityn soittimista ja monista muista tunnetuista ja hinnakkaista soittimista.(Ja tämä on vain oma mielipide omien kokemusten pohjalta, ei kannata siis suotta harmistua.)

Onko Yamaha yhtä hyvä kuin selkeästi kalliimpi Linn? Linn Akurate cd on mielestäni monin verroin parempi, mutta siitä huolimatta en nostaisi edes tuota Akuratea sinne parhaimpien joukkoon jota itse olen kuullut.
Esim. Tänään pääsin kuulemaan Linn Sondek CD12:sta, jota verrattiin nimenomaan tuohon Akurateen(sekä Klimax DS:än). Ero Akurateen oli jotain niin ilmeistä, että sitä on vaikea edes kertoa ymmärrettävästi.
Mielestäni oleelisinta tässä aiheessa ei ole merkit tai mallit, vaan ymmärrys siitä laadusta, mitä cd-soitin voi oikeasti tarjota äänellisesti. Mielestäni ei ole mitään selkeää hintarajaa jossa laatu ei enää kasvaisi, tai se raja on todella korkealla. Esim. Nämä 2ke:n soittimet ovat vasta "hipaisuja" siitä laadusta, mitä cd-soitin voi oikeasti tarjota.
Jos uskotaan että esim 2ke saadaan parasta cd-soitin laatua äänellisesti, niin kuinka paljon tämä äänilähde voikaan rajoittaa koko laitteiston äänenlaatua?

Itse olen ollut erittäin tyytyväinen Audio Noten cd-soittimiin. Omistan käytännössä kolme eritasoista ja toimivaa cd-soitin kokoonpanoa, joiden välillä kuulee myös hyvin selkeästi laadun kasvamisen "tason" noustessa.

:)
 
Oletko kuunnellut noita kaikkia soittimia, ml. tänään kuunneltu Linn Sondek CD12, omassa setissäsi?
 
moi
kuuntelit linnin cd 12 mikä oli oheislaitteisto.kuvaile kuuntelutila kuinka hyvä se oli tommosen analyysin tekoon,väittäsin että systeemi on kokonaisuus harvoin yhdestä komponentistä on sateentekijäksi.jos käännetään juttu toistenpäin niin jouduin olosuhteiden pakosta kuuntelemaan.vähän vanhemmilla soittimilla 1bitin 16 bitin toinen dacki.yllätyi kuinka vähän äänelaatu kärsi kun kuuntelin musaa.musiikkia pysty kuuntelemaan ihan kivasti ilman ,että piti kokoajan,kuunnella että mistä kohtaan se soi huonommin.
ter.reiska
 
Edelliseen moukkusen kirjoitukseen kommentoisin, että se on vähän mitä hakee :) Jos etsii putkimaista tai "eloisaa" soundia, ei sitä noista luettelemistasi soittimista löydy, eikä se ole valmistajien tarkoituskaan.

Esim. Bel Canto:lla on mielestäni erittäin vahva osaaminen DAC-puolella, mikä kuuluu soundin virheettömyytenä. Joku pitää ja joku ei, mutta kyse on ehdottomasti vain makuasiasta, kuten varmasti tarkoitatkin. Bel Canto on hakenut virheetöntä soundia tinkimättä absoluuttisesta suorituskyvystä mm. häiriöetäisyyden suhteen ja ainakin minusta se on onnistunut hyvin. Samoin muutkin noista valmistajista. Tosin Meridian epäonnistui totaalisesti G-sarjassaan, jossa on kyllä jotain aidosti pielessä.

Putkilla ja vinyylillä joskus (taitavissa käsissä) saavutettava elämän maku on kokonaan toinen juttu. Tarkoitan tällä vain sitä, että ilmeisesti kirjoituksesti perusteella haet tiettyä epätäydellisyyttä, joka tekee soundista toisaalta täydellisen (niin ainakin minä teen vinyylisoundin osalta). Audio Note on varmasti silloin hyvä ratkaisu.
 
Mielenkiintoista juttua Moukkuselta ja kyllä tuohon monilta osin yhdyn nysvärinä joka ei noita kaikkia ole omassa setissään edes kuullut. Mielestäni sellaiseen vinyylimäiseen helppouteen saundissa on vaan helevetin vaikeaa hopeasoittimilla päästä vaikka siinä cd:ssä ja digiäänessä ne monet hyveensä onkin.

Kuvittelisin että ratapihalla tuota CD12:sta on kuunneltu noista vertailusoittimista päätellen. Voi jospa oisin itse saanut olla paikalla, vieläköhän sitä ehtisi. Ja kyllä tuossa setissä ratapihalla tulee ne soittimien erot varsin hyvin esiin, menkää vaikka itse kokeilemaan ;).
 
Onhan noita kalliitakin soittimia kuultu eri seteissä ja useimpia vielä suht. samoissa seteissä eri harrastajilla eli ei pelkästään pikasettiä kauppiaan huonoissa tiloissa. Harmi vaan ettei kuitenkaan omassa setissä :D

Nämä tulee nyt äkkiseltään mieleen, jotain varmasti puuttuukin: Audio Aero Capitole / Reference / Prestige, ML 390S, McIntosh 301 / 500 / 1000-kombo, Lindeman 820 / 820S, Audio Research Reference CD7, Wadia 860 / 861 (SE?).

Noista kaikista ehdottomasti mieleenpainuvin on ollut McIntosh 1000 muunnin/pyöritin-kombo. Se on ollut myös kallein ja kalleimmassa setissä :) Tuo mäkkäri(setti) tarjosi jotain sellaista mitä en ole aiemmin mistään CD-soitinsysteemistä kuullut. Ei ollut sitä normaalia "väkisinyrittämistä" mikä mielestäni vaivaa lähes kaikkia cd-systeemeitä jos verrataan hyvään vinyylisettiin. Kaikki vain tuli ulos uskomattoman luonnollisesti ilman mitään kireyttä. Uskon, että jotain tällaista moukkunenkin on tuossa kuvaillut minua paljon selkeämmin.

Edit: Ja minusta tuossa ei ole kyse mistään soundin värittämisestä muuten kuin siltä osin, että kaikki huonommat soittimet värittävät ääntä kun niitä kuunnellessa tulee tunne "väkisinyrittämisestä". Ei vinyylikään virheetön ole, mutta siinä päästään mielestäni huomattavasti halvemmalla kiinni tuohon toiston helppouteen kuin cd-systeemeillä. Ja tuo oli myös merkittävin syy omalla myöhäis-herännäisyydelle vinyylin suhteen kun pääsi siihen rauhassa tutustumaan kotioloissa omalla setillä.
 
En malta olla lisäämättä keskusteluun balansoidunliitännän etuja. Olen melkein kahden vuosikymmenen harrastamisen jälkeen siirtynyt sterkoissa käyttämään vain tuota liitäntää välikaapeleiden suhteen. Lähti se sitten cd:stä tai dacista. Uskoisin sen monelle tuovan mielenrauhaa erinäisistä kohinoista ja suhinoista.
 
eeko sanoi:
En malta olla lisäämättä keskusteluun balansoidunliitännän etuja. Olen melkein kahden vuosikymmenen harrastamisen jälkeen siirtynyt sterkoissa käyttämään vain tuota liitäntää välikaapeleiden suhteen. Lähti se sitten cd:stä tai dacista. Uskoisin sen monelle tuovan mielenrauhaa erinäisistä kohinoista ja suhinoista.

Vaikka itsekin käytän balansoituja liitäntöjä, ja ainakin yksi etu on hyvä tukevampi liitinsysteemi rca:han verrattuna, niin ei kaikki laiteet ole aidosti balansoituja, vaikka kyseinen liitin löytyykin. Esim. Audionetin Amp on suunniteltu toimimaan ensisijaiseti ei-balansoituna vaikka liitin takaa löytyykin. Mutta poikkeus voi vahvistaa säännön, esim. belcantot ja bladeliuksen tuotteet ovat ilmeisesti aidosti balansoituja.
 
Nämä tulee nyt äkkiseltään mieleen, jotain varmasti puuttuukin: Audio Aero Capitole / Reference / Prestige, ML 390S, McIntosh 301 / 500 / 1000-kombo, Lindeman 820 / 820S, Audio Research Reference CD7, Wadia 860 / 861 (SE?).

Noista kaikista ehdottomasti mieleenpainuvin on ollut McIntosh 1000 muunnin/pyöritin-kombo. Se on ollut myös kallein ja kalleimmassa setissä :) Tuo mäkkäri(setti) tarjosi jotain sellaista mitä en ole aiemmin mistään CD-soitinsysteemistä kuullut. Ei ollut sitä normaalia "väkisinyrittämistä" mikä mielestäni vaivaa lähes kaikkia cd-systeemeitä jos verrataan hyvään vinyylisettiin. Kaikki vain tuli ulos uskomattoman luonnollisesti ilman mitään kireyttä. Uskon, että jotain tällaista moukkunenkin on tuossa kuvaillut minua paljon selkeämmin.

Edit: Ja minusta tuossa ei ole kyse mistään soundin värittämisestä muuten kuin siltä osin, että kaikki huonommat soittimet värittävät ääntä kun niitä kuunnellessa tulee tunne "väkisinyrittämisestä". Ei vinyylikään virheetön ole, mutta siinä päästään mielestäni huomattavasti halvemmalla kiinni tuohon toiston helppouteen kuin cd-systeemeillä. Ja tuo oli myös merkittävin syy omalla myöhäis-herännäisyydelle vinyylin suhteen kun pääsi siihen rauhassa tutustumaan kotioloissa omalla setillä.

Luulen,ettei oma MS750/Mda 1000 kombo ole kaukana Vaakon mainitsemasta.
Musiikkia voi kuunnella ilman hammastenkiristystä. Se vaan soljuu!
Wadiasta on itsellekin jäänyt hyviä fiiliksiä.
Tervetuloa sitten myöhemmin kuuntelemaan uuteen asuntoon Maccarisettiä. Eiköhän nuo Gradientitkin siihen mennessä päivity.

edit (vaakko): lainaus korjattu
 
Legis sanoi:
Oletko kuunnellut noita kaikkia soittimia, ml. tänään kuunneltu Linn Sondek CD12, omassa setissäsi?
Osa on kuultu kotona ja osa ei. Jos cd-soittimia olen kuullut jossain muualla, olen verrannut sitä yleensä johonkin toiseen.

ikis60 sanoi:
moi
kuuntelit linnin cd 12 mikä oli oheislaitteisto.kuvaile kuuntelutila kuinka hyvä se oli tommosen analyysin tekoon,väittäsin että systeemi on kokonaisuus harvoin yhdestä komponentistä on sateentekijäksi.jos käännetään juttu toistenpäin niin jouduin olosuhteiden pakosta kuuntelemaan.vähän vanhemmilla soittimilla 1bitin 16 bitin toinen dacki.yllätyi kuinka vähän äänelaatu kärsi kun kuuntelin musaa.musiikkia pysty kuuntelemaan ihan kivasti ilman ,että piti kokoajan,kuunnella että mistä kohtaan se soi huonommin.
ter.reiska
Kuuntelu tapahtui erään harrastajan luona, joka omistaa täydellisen Linn setin. Akuratea on koko kalusto. Kaiuttimet on ne lattiamallit.
Puutalo. Tila oli ehkä 50m2 olohuone, joka toimi mielestäni erinomaisen hyvin.
Noiden cd-soittimien ero oli mielestäni hyvin ilmeinen ja kokonaisvaltainen. Yllätyin kuinka erilailla oikeastaan cd12 soi verraten Akurateen. Akuratessa on mielestäni paljon enemmän cd-soittimelle ominaisia asioita äänessä, kun taas cd12 tuntui "elävämmältä" ja oikeammalta.

isojussi sanoi:
Kuvittelisin että ratapihalla tuota CD12:sta on kuunneltu noista vertailusoittimista päätellen. Voi jospa oisin itse saanut olla paikalla, vieläköhän sitä ehtisi. Ja kyllä tuossa setissä ratapihalla tulee ne soittimien erot varsin hyvin esiin, menkää vaikka itse kokeilemaan ;).
Ei siis ollut ratapiha. :)

milesdavis sanoi:
Putkilla ja vinyylillä joskus (taitavissa käsissä) saavutettava elämän maku on kokonaan toinen juttu. Tarkoitan tällä vain sitä, että ilmeisesti kirjoituksesti perusteella haet tiettyä epätäydellisyyttä, joka tekee soundista toisaalta täydellisen (niin ainakin minä teen vinyylisoundin osalta). Audio Note on varmasti silloin hyvä ratkaisu.
Aika moni luulee Audio Notea hivenen "ympäripyöreäksi" ja pehmeäksi ja sitä kautta miellytäväksi ja helpoksi kuunnella. Arvaa onko? ;) On niissä kyllä elämän makua, ja paljon, mutta ehkä jostain muusta syystä. :D
 
moukkunen sanoi:
Aika moni luulee Audio Notea hivenen "ympäripyöreäksi" ja pehmeäksi ja sitä kautta miellytäväksi ja helpoksi kuunnella. Arvaa onko? ;) On niissä kyllä elämän makua, ja paljon, mutta ehkä jostain muusta syystä. :D
Olisi edelleen kiva joskus päästä kuulemaan tuollainen All-Audio Note- setti :).

Tuohon miellyttävyyteen ja helppoon kuunneltavuuteen sanoisin sen että onhan se miellyttävyys ihan hieno asia mutta se on taas usein aika kaukana siitä oikeasta äänestä. Kotisetissä kyllä mielestäni jonkunlainen välimuoto sille livelle ja helpolle kuunneltavuulle voisi olla paras jos settiä on tarkoitus kuunnella useita tunteja päivässä :). Eli ei ihan se raaka live muttei kuitenkaan ylipehmeä mussukaan, sellainen saundi olisi mielestäni hyvä :). Sitä elämänmakua pitää ainakin jossain määrin tosiaan mukana olla ettei mene tissinläpsyttelyksi ;).
 
moukkunen sanoi:
...
Vaikka äänen parantumista tapahtuukin tietyssä mielessä hinnan mukana monet soittimet rypevät vain siinä keskinkertaisuudessa.
Itse en ole koskaan löytänyt oikeasti hyvää toistoa esimerkiksi, Accuphasen, Bel Canton, Burmesterin, Mark Levinsonin, uudempien Meridianin tai Musical Fidelityn soittimista ja monista muista tunnetuista ja hinnakkaista soittimista.(Ja tämä on vain oma mielipide omien kokemusten pohjalta, ei kannata siis suotta harmistua.)

Itse olen ollut erittäin tyytyväinen Audio Noten cd-soittimiin. Omistan käytännössä kolme eritasoista ja toimivaa cd-soitin kokoonpanoa, joiden välillä kuulee myös hyvin selkeästi laadun kasvamisen "tason" noustessa.

*Nuuh* *nuuh*
-Hittolainen, täällähän haiskahtaa markkinoinnilta! >:D >:D >:D

Mielestäni 1ke hintaluokasta löytyy monia aivan erinomaisia CD-soittimia. Kalliimmista laitteista löytyy sitten paljon sellaisiakin jotka selvästi värittävät ääntä, eli vääristävät toistettavaa signaalia. -Jotkut tietysti tykkää equttaa CD-soittimella ja se(kin) on ihan ok, ei siinä mitään. :D
 
^Ja tonnin soittimet sitten toistavat kaiken luonnollisesti värittämättä mitään, kova väite tuokin :).
 
^ Ei, ihan sellaista en mene väittämään. :D

"Kaiken" toistaminen olisi tässä yhteydessä niin vahva väite että se pitäisi kyetä todentamaan mittauksilla ollakseen pätkääkään uskottava.
 
moi
tässä ei ole kuin yksi ongelma,pitäs pystyä sopimaan .mikä on se oikea ääni esim cd soittimella ,mutta siitä on vielä pitkä matka että siinä koko systeemissä ois oikea ääni.huone vielä mukana.ton asian takia tää on aina mielipide vastaan mielipide,joku kallein ,esim cd soitin on helpompi, löytää kuin paras,yleensä kun tarkistelee tässäkin tarjottuja soittimia ,varsiinkin sieltä kalliimasta.päästä ne on kaikki hyviä.miten ne sitten natsaa kenekin ajatuksiin hyvästä äänestä,
tuskin noilla pilaa yhtään settiä,moni tuntuu unohtavan,että se setti on kuitenkin kokonaisuus,ei sitä yksi komponentti tee,isojussille ratamontulla se akustiikka on kohtuullisen kehno,jos sielä eroja kuulee ,niin hyvä asia.
ter,reiska
 
isojussi sanoi:
Eli ei ihan se raaka live muttei kuitenkaan ylipehmeä mussukaan, sellainen saundi olisi mielestäni hyvä :). Sitä elämänmakua pitää ainakin jossain määrin tosiaan mukana olla ettei mene tissinläpsyttelyksi ;).
OT: Tuo sun verbaliikka saa ihan uuden sanaston äänenlaatua arvioitaessa ;) 5 vuoden päästä lienee jo yleisesti hyväksyttyä/ymmärrettävää hifimaailmankin testeissä 8)
 
ikis60 sanoi:
tää on aina mielipide vastaan mielipide

Juuri näin.
Kokonaisuus (CD-soittimineen) pitää kasata omien mieltymysten ja oman levyhyllyn ehdoilla. Omalla kohdallani on käynyt niin että 1ke on osottautunut hyväksi hintaluokaksi. Jonkun toisen mieltymyksiin ja musiikkimakuun sopii ehkä joku kalliimpi levynvatkaaja paremmin. Enkä minä tiedä että miksi. Tältä kannalta katsottuna koko tämä aihe, moukkusen (ja minun) esittämät mielipiteet ovat siis yleishyödyttömiä.

Periaatteessahan ihan jokainen hifilaitetta koskeva mielipide voidaan osoittaa aina täysin vääräksi. :p
 
Jaakko Eräpuun seuraajasta ei ole enää epäselvyyttä. Isojussi Hifimaailmaan toimittajaksi 8)
 
Back
Ylös