Millainen hifisti olet?

Putki- ja laajakaistamies. Kokeilin vähän aikaa Aurelia Amberoita ja Spendoreita mutta palasin Omegojen keralla takaisin kotiin. En juurikaan kuuntele koneelta musaa. Mieluummin vinyyliä ja cd:tä laadukkailla soittimilla.
 
Mä olen ehkä sellainen vähän laiska hifisti, en jaksa niin stressata aivan kaikista pikkuasioista. Kunhan nuo suuremmat asiat ovat jotensakin kunnossa niin se riittänee... ainakin tällä hetkellä. Pitkään musiikkia harrastaneena ajauduin sitten myös lopulta tähän hifitouhuunkin. Mitä ääneen tulee, niin aika mukautuvainen olen, eikä välttämättä sitä yhtä oikeaa referenssiä mulla edes olekaan, vaikka ainakin nyt tuntuu, että jotain on saavutettukin omien kamojen soundien suhteen.

Haluaisin yhäkin nähdä itseni ensisijaisesti musiikinkuuntelijana, mutta pakkohan se on myöntää, että ei tuosta hifismistäkään pääse enää irti, enkä oikeastaan haluaisikaan päästä. Olen huomannut, että olen hifi-asioissa konservatiivinen cd-mies. Haluan yksinkertaisen ja toimivan laitteiston joka soittaa cd-levyjä. Nytkin odotan, että saisin ykkössoittimeni huollosta, jotta voisin nauttia musiikista tähän asti parhaimmalla hifi-setillä mikä minulla on koskaan ollut. Samalla toivon, että voin täysin heittäytyä musadiggariksi muutamaksi vuodeksi, eikä tarvitse huolehtia laitepäivityksistä. Tosin kaivoin vähän verta nenästäni ja tilasin itselleni uudet kaiutinkaapelit. Ne sitten jäävät settiin tai eivät, mutta tämän kokeilun vielä teen, ennenkuin heittäydyn kokopäivätoimiseksi musadiggariksi taas muutamaksi vuodeksi (jahka saan sen cd-soittimen).
 
Luulen, että olen aika tylsä hifisti. Naim ja SME -merkkeihin sekä vinyliin jämähtänyt musadiggari, jolla on laaja musiikkimaku. Ensisijaisesti musiikin harrastaja (kuuntelen ja soitan), mutta on se hifiharrastuskin ihan kivaa, parhaimmillaan ihan hiton kivaa. tykkään FE/FEF-ideologiasta, vaikken mikään puristi olekaan.
 
Kun alun kolmattakymmenettä vuotta harrastanut ja laitteita tullut ja mennyt ja eri asuntojakin koluttu läpi, versus akustoinnin vaikutus, tahi sen puute kokonais-sointiin ja kun eri liikkeissäkin/harrastajien luona eri kokoonpanoja kuunnellut, niin oma intuitio siitä, mikä itselle on oikeanlaiselta kuulostava saundi, se elää horjumattomana.

Nyt kun asunnon lattia vaihtui muovimatosta laminaattiin, sen akustinen vaikutus sen verran erilainen, että pitää miettiä jonkinlaista ratkaisua tiettyihin muutoksiin ja 2 ch vahvaimenkin vaihtuminen 7.1:een toi mukanaan intuition, että tuon 7.1:n kumppaniksi tullee jonkinmoinen putkiratkaisu 2 ch kuunteluun.

Eli vaikka vaikka muutoin musiikki itsessään näyttelee pääosaa täällä, aina myös jokin pienikin muuttuva osatekijä vaikuttaa kokonaiskuvaan sen verran, että voisipa sitä väittää sen laitekipinänkin taustalla aina kytevän, tavalla tahi toisella.

T: ikuinen laitteistorunkkari


Sent from my iPhone using Tapatalk
 
En varsinaisesti itseäni miellä hifistiksi vaikka palstalla surffaankin. Luokittelen itseni musiikin harrastajaksi. Tosin laitteet ovat olleet 25v hieman keskiarvoa laaduukkaammat. Ehkä kuitenkin se, että yritän saada olemassa olevat laitteet soimaan niin hyvin kuin mahdollista on varmaan sitten sitä paljon puhuttua hifistelyä.
 
Keskittynyt kuuntelija kait, silloin kun kuuntelen, niin en yleensä härvää muuta ja istun spotissa, mutta en spottaile. Sen verran yksinkertainen että vain yhteen asiaan kerralla voi keskittyä. Toisaalta myös kamarunkkari ja ikuinen säätäjä.
 
En sittenkään minkäänmoinen, tekniikkahörhö kyllä, entinen insinööri, nykyinen joku muu. Mukava foorumi tämä, välillä ihan mukava lukea pienen pienien piirien jutustelua ja vaikka tuota kaapelijankkausketjua. Pidän liikaa isoista elementeistä ja mahtailevuudesta, elämäntilanne ei juuri nyt mahdollista oikein kaikkien mielihalujen toteuttamista, ei sitten DIY:nä eikä kaupallisena. Noo mutta väliaikaisia asioita on elämässä, välillä pitää unohtaa päähänpinttymät ja nauttia elämästä, niistä tärkeämmistä jutuistakin.
Taidan laittaa nuo helevatan suuret halpis aktiivijalustakaiuttimet myyntiin. En käsitä miksen lakkaa innostumasta kerta kerralta tuon geneva S:n äänestä ja käytettävyydestä (vaikka nyt takapakkia äänessä otetaankin, niin tässä on kaksi innostavaa systeemiä päällekkäin).
 
Pieni, söpö ja helposti huijattavissa. Kaikkiruokainen hifisti joka haluaa äänensä dynamiikalla, valkoisena ja ilman merkkejä digitaalisesta häviöllisestä koodauksesta. Korvasmit ja muniinpuhaltelumusiikki täyttää sen aukon minkä opiskelijabudjetti jättää vajaaksi; elämyksen.
 
Olen talviajan harrastaja vain. Kesä on aivan liian hienoa ja innostavaa aikaa näiden hifin kanssa näpertelyyn. Kesällä mikä tahansa, mistä tahansa soitettuna kuulostaa loistavalta tai jos ei kuulosta niin silläkään ei ole mitään väliä, koska kesällä kuunnellaan ystävien naurua ja linnunlaulua.
 
Back
Ylös