Miksi ihmiset pitävät musiikista?

premier

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
365
Tuli tälläinen mieleen, että mikä on se asia joka tekee musiikista sellaista, että sen kuunteleminen miellyttää meitä? Siis aivan siellä syvimmällä tasolla? Mikä on estetiikan ja musiikin suhde? Mikä tekee musiikista esteettistä?
 

Karlsson

Hallituksen jäsen
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
10 850
Kaupunki
Helsinki
Jokainen tietysti kokee musiikin omalla tavallaan, tuskin ihan yleispätevää vastausta kysymykseesi onkaan olemassa. Useimmiten taidetaan päätyä ajatukseen, että musiikki herättää jotain tunnetasolla riippuen tietysti tilanteesta, kokijasta ja musiikista itsestään.

Oma ajatusmallini on kuviosta on ehkä hitusen erilainen, nimittäin mielestäni musiikki vie kuulijan "jonnekin". Joillekin se voi olla esimerkiksi tilanne johon joku kappale tai levy liittyy voimakkaasti tai epäsuorasti mielleyhtymän kautta. Toisille taas uusi entuudestaan tuntematon paikka. Miellän sen siis laajemmaksi kuin pelkäksi tunnetasolla tapahtuvaksi kokemukseksi. Musiikkihan voi herättää mielleyhtymiä lähes mihin tahansa. Haju, maku, kuva, maisema, tilanne, oivallus... öööh... niin, mitä tahansa.

Pitäisikö tässä sitten puhua laajentuneesta mielentilasta, vai? Niin, nupin sekoittamisestahan tässäkin siis tavallaan on kyse ilmeisesti.
 

premier

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
365
Totta... totta... Tää ajatus lähti oikeestaan siitä, että kun musiikki on niin universaalisti pidetty asia. Vaikka musiikkimaku vaihtelee kultuureittain ja esim. ikäluokittain paljon, harvoin tapaa ihmistä, joka ei pitäisi musiikista ollenkaan tai pakon omaisesti taputtaisi jalalla hyvän biisin sattuessa kohdalle vaikka miten väittäisi inhoavansa musiikkia. Mikä siis on se tekijä joka saa musiikin vetoamaan ihmisiin näin universaalisti ja melkeinpä pakonomaisesti. Miksi se tuntuu olevan melkeen refleksitasolla?
 

ilmari

Käyttäjä
Liittynyt
15.9.2006
Viestejä
230
Kaupunki
Varikolla radan vieressä
Pistetään tänne kehäteoria:
Materia on energian yksi olomuoto. Energia on taas värähtelyä. Musiikki on laajassa muodossaan myös värähtelyä. Eli laajassa merkityksessä olemme itse musiiikkia. Kuuntelemme siis itseämme, tai ainakin oman värähtelytaajuudemme harmonisia. Siksi eri ihmiset pitänevät niin erilaisesta musiikista.
Itse koen musiikin parhaimmillaan aukaisevan oven maailmankaikkeuden ytimeen, tai ainakin raottavan sitä. Itse asiassa, joitain humina-ambientlevyjä kuunnellessa saa olla hieman varuillaan; jos keskittyy liikaa ääneen, saattaa palautuminen kestää levyn loputtua pitkään. Ohhoh, kuulostaa hieman, hm, "tripiltä". Toisaalta, jos otetaan esim. jonkun proge-eepoksen nopeatempoisempi instrumentaaliosio tai vaikkapa joku gruuvaava funk-biisi, niin ei pers pysy penkissä, vaan tuloksena on iloista hyppelyä pitkin kämppää, ja/tai ilmainstrumentointia. Oikein kauniit kohdat taas saavat kyynelkanavat aukeamaan, ja tulee sellainen tunne, että on tämän takia syntynyt, juuri tämän tunnekuohun vuoksi. Onkos tämä sitten se "flow"?

Pitkäs-Hannu
 

kre

Käyttäjä
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
7 961
Olen varmaan kyynikko, mutta aidosti musikaalisia ihmisia on loppujen lopuksi aika vähän (tai sitten olen onnistunut välttelemään niitä). Kuinka moni vastaantulija kadulla pystyy hyräilemään kuulemansa biisin melodiaa tai taputtamaan sen rytmiä? En laske musikaalisuudeksi sitä että joku muistaa biisin sanoja ulkoa. Enemmän on näitä "en tykkää hiljaisuudesta"-tyyppisiä ihmisiä, jotka laittavat jonkun äänimaton taustalle soljumaan. Väittäisin että yli puolet ihmisistä on immuuneja kaikenlaisille musikaalisille ärsykkeille. Enkä voi kuollakseni ymmärtää millä nuo ihmispolot täyttävät sen kaiken musiikin jättämän tilan elämästään...
 

Vinski

Käyttäjä
Liittynyt
6.9.2006
Viestejä
1 978
kre sanoi:
Olen varmaan kyynikko, mutta aidosti musikaalisia ihmisia on loppujen lopuksi aika vähän (tai sitten olen onnistunut välttelemään niitä).

Tiukoilla kriteereillä yksi kymmenessätuhannessa. Mutta kun on absoluuttinen sävelkorva, niin ei tarvitse soittovehkeitä kuin kerran ;)
 

jacqueline.lacan

Käyttäjä
Liittynyt
19.6.2007
Viestejä
3 745
Kaupunki
Tampere
kre sanoi:
Olen varmaan kyynikko, mutta aidosti musikaalisia ihmisia on loppujen lopuksi aika vähän (tai sitten olen onnistunut välttelemään niitä). Kuinka moni vastaantulija kadulla pystyy hyräilemään kuulemansa biisin melodiaa tai taputtamaan sen rytmiä? En laske musikaalisuudeksi sitä että joku muistaa biisin sanoja ulkoa. Enemmän on näitä "en tykkää hiljaisuudesta"-tyyppisiä ihmisiä, jotka laittavat jonkun äänimaton taustalle soljumaan. Väittäisin että yli puolet ihmisistä on immuuneja kaikenlaisille musikaalisille ärsykkeille. Enkä voi kuollakseni ymmärtää millä nuo ihmispolot täyttävät sen kaiken musiikin jättämän tilan elämästään...
Musiikillista-kompetenssia on monenmoista yksi niistä on yllä nimetty kyky matkia melodiaa, toinen on ymmärtää melodia. Aika harva kadulla kulkijoista kuuntelee Iannis Xenakista. Siksi on nämä foorumit missä ihmiset, jotka ovat musikaalisia tavalla tai toisella kerääntyvät yhteen. Väittäisinkin hifiharrastuksen johtuvan jonkunluonteisesta musikaalisuudesta.
 

jacqueline.lacan

Käyttäjä
Liittynyt
19.6.2007
Viestejä
3 745
Kaupunki
Tampere
ilmari sanoi:
Pistetään tänne kehäteoria:
Materia on energian yksi olomuoto. Energia on taas värähtelyä. Musiikki on laajassa muodossaan myös värähtelyä. Eli laajassa merkityksessä olemme itse musiiikkia. Kuuntelemme siis itseämme, tai ainakin oman värähtelytaajuudemme harmonisia. Siksi eri ihmiset pitänevät niin erilaisesta musiikista.
Itse koen musiikin parhaimmillaan aukaisevan oven maailmankaikkeuden ytimeen, tai ainakin raottavan sitä. Itse asiassa, joitain humina-ambientlevyjä kuunnellessa saa olla hieman varuillaan; jos keskittyy liikaa ääneen, saattaa palautuminen kestää levyn loputtua pitkään. Ohhoh, kuulostaa hieman, hm, "tripiltä". Toisaalta, jos otetaan esim. jonkun proge-eepoksen nopeatempoisempi instrumentaaliosio tai vaikkapa joku gruuvaava funk-biisi, niin ei pers pysy penkissä, vaan tuloksena on iloista hyppelyä pitkin kämppää, ja/tai ilmainstrumentointia. Oikein kauniit kohdat taas saavat kyynelkanavat aukeamaan, ja tulee sellainen tunne, että on tämän takia syntynyt, juuri tämän tunnekuohun vuoksi. Onkos tämä sitten se "flow"?

Pitkäs-Hannu
Aika lähellä muttei ihan. Jos haluaa "tieteellisesti" lähestyä asiaa, yhteiskuntatieellesisesti, niin me olemme musikki, koska musiikissa tunnistamme itsemme. Musiikki on yhteisön tapa kunnioittaa ja vaalia itseään jota kutsutaan kulttuuriksi. Jos haluaa hieman eksaktimman selityksen aiheesta voi lainata kirjastosta vaikkapa sosiologian pääsykoekirjan tai durkheimin kirjan itsemurhasta.
 

pirkka

Käyttäjä
Liittynyt
23.7.2006
Viestejä
13 845
Kaupunki
Järvenpää
Tässä pohdintaa aiheesta

Miksi musiikin kuuntelu tuo mielihyvää? Mitä aivoissa silloin tapahtuu?

Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä Jyväskylän yliopistosta vastaa:

Aivojen uusien kuvantamismenetelmien myötä on voitu todeta, että musiikin kuuntelu todella aktivoi aivojen mielihyvämekanismeja ja musiikin myötä voi tapahtua hyvin voimakasta mielihyväaktivaatiota.

Vanha sanonta sex, drugs and rock and roll antaa viitteitä siitä, mitä aivoissa tapahtuu. Eräät kanadalaiset tutkijat käyttivät tutkimuksessaan PET-kuvantamislaitetta, jolla voidaan suoraan havainnoida aivojen toimintaa. Kun ihmisille soitettiin heille hyvin merkityksellistä musiikkia, aivojen limbisen järjestelmän aktivaatiota tapahtui samoilla mielihyväosaston tasoilla, joissa oli todettu aktivaatiota myös seksuaalisten kokemusten tai huumeiden käytön yhteydessä.

1960-luvulla oli havaittu, että musiikin kuuntelu voi viedä muuntuneille todellisuuden tasoille samalla tavalla kuin LSD, jota siihen aikaan myös tutkittiin. Moderni aivotutkimus on nyt siis vahvistanut tiedon. Useat tutkimukset ovat lisäksi raportoineet, että musiikilla voi saavuttaa kaikkein syvimpiä tietoisuuden tasoja, äärikokemuksia, ja muuntaa tietoisuuttaan voimakkaasti aivan samalla tavalla kuin meditaatiolla, rukouksella tai unelmoinnilla.

Musiikki ei kuitenkaan vaikuta lääkeenomaisesti naps eikä hississä musiikkia kuunnellessa orgastinen kokemus pamahda päälle. Jotta musiikista voisi nauttia, tiettyjen, yksilöllisten reunaehtojen tulee täyttyä. Tilanteen ja mielentilan pitää olla otollinen ja luoda mahdollisuuksia keskittyä musiikkiin. On myös hyvä olla kiinnostusta ja musikaalisuutta.

Luontaiset taipumukset eivät kuitenkaan ole este, vaan ihminen voi opetella kuuntelemaan musiikkia ja herkistymään musiikille. Kyse on siis paljolti musiikin tietoisesta käytöstä oman tietoisuuden muuntamiseksi. Tosin tiedetään myös, että jossakin tilanteissa musiikki voi tuoda kenelle tahansa erittäin syviä kokemuksia, sillä ihminen on toisinaan alttiimpi ja herkempi.

Osa tutkijoista katsoo, että musiikkilajilla ei ole merkitystä, vaan musiikin vaikutus riippuu kulttuurista ja opituista sidonnaisuuksista ja niiden tuomista omista mieltymyksistä.

Osa tutkijoista on kuitenkin havainnut musiikin sisällöissä universaaleja mekanismeja, joita voi verrata sosiaaliseen itkuun. Kun tällaista musiikkia soitetaan, se herättää kulttuurista riippumatta voimakkaita tunteita samalla tavalla kuin itkevän ihmisen näkeminen.

Joka tapauksessa musiikki on yksi parhaita välineitä oman mielialan muunteluun ja sitä myös käytetään. Jyväskylän yliopistossa juuri väitellyt Suvi Saarikallio tutki nuorten musiikin käyttöä tunteiden säätelyssä ja yllättyi siitä, kuinka valtavan yleistä se on. Nuoret hyödyntävät musiikkia ahdistusten ja murrosiälle tyypillisten voimakkaiden tunteiden muunteluun ja säätelyyn tiedostamattaan tai tiedostetusti.
 

Vinski

Käyttäjä
Liittynyt
6.9.2006
Viestejä
1 978
Tuli tälläinen mieleen, että mikä on se asia joka tekee musiikista sellaista, että sen kuunteleminen miellyttää meitä? Siis aivan siellä syvimmällä tasolla?

Musiikki on yhteisön tapa kunnioittaa ja vaalia itseään jota kutsutaan kulttuuriksi.

Tälle kantille minäkin asettuisin. Mielleyhtymiä ja muita opittuja juttuja - meemejä.
 

tokunen

Käyttäjä
Liittynyt
25.9.2007
Viestejä
266
Kaupunki
Uusikaupunki
Musiikillista-kompetenssia on monenmoista yksi niistä on yllä nimetty kyky matkia melodiaa, toinen on ymmärtää melodia. Aika harva kadulla kulkijoista kuuntelee Iannis Xenakista. Siksi on nämä foorumit missä ihmiset, jotka ovat musikaalisia tavalla tai toisella kerääntyvät yhteen. Väittäisinkin hifiharrastuksen johtuvan jonkunluonteisesta musikaalisuudesta.

jacqueline.lacan sanoi:
Aika lähellä muttei ihan. Jos haluaa "tieteellisesti" lähestyä asiaa, yhteiskuntatieellesisesti, niin me olemme musikki, koska musiikissa tunnistamme itsemme. Musiikki on yhteisön tapa kunnioittaa ja vaalia itseään jota kutsutaan kulttuuriksi. Jos haluaa hieman eksaktimman selityksen aiheesta voi lainata kirjastosta vaikkapa sosiologian pääsykoekirjan tai durkheimin kirjan itsemurhasta.

Kas, muitakin yhteiskuntatieteilijöitä? On kuitenkin huomioitava, että etenkin tällaista suht abstraktia teemaa käsittelevässä teoriassa on selvästi kyse vain yhdestä tulkinnasta. Mitään objektiivista ja kaikkien hyväksymää (yhteiskuntatieteellistä) mallia lienee turha etsiä. Sama pätee mielestäni myös puheeseen musikaalisuudesta. Miksi jokin tapa ilmentää ja kokea musiikkia olisi lopulta toista tapaa arvokkaampi? Miksi joku "maku" olisi toista "makua" arvokkaampi. Ja tällä tarkoitan etenkin musiikin kuluttamista ja vastaanottamista - toki musiikin tuottamisessa ilmenee konkreettisia lahjakkuuseroja.
 

kre

Käyttäjä
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
7 961
jacqueline.lacan sanoi:
Musiikillista-kompetenssia on monenmoista yksi niistä on yllä nimetty kyky matkia melodiaa, toinen on ymmärtää melodia. Aika harva kadulla kulkijoista kuuntelee Iannis Xenakista. Siksi on nämä foorumit missä ihmiset, jotka ovat musikaalisia tavalla tai toisella kerääntyvät yhteen. Väittäisinkin hifiharrastuksen johtuvan jonkunluonteisesta musikaalisuudesta.

Mulla meni toi Xenakis-kohta yli hilseen, varmaan siksi etten tunne ensimmäistäkää herran säveltämää nuottia. Tarkoitin esimerkilläni että melodian tunnistaminen sävellyksestä on yksi perusta musiikaalisuudelle, eikä sitä osaa niin moni kuin helposti kuvittelisi.

Ja kyynikkona on pakko jatkaa, että tunnistettavaa melodiaa on itsekin hankala kuulla kun laittaa jonkun NRJ:n päivän soitetuimmat pyörimään.
 

Tawe

Hifiharrastaja
Liittynyt
12.9.2006
Viestejä
13 083
Kaupunki
Kuopio
Aihetta liippaa Juha Ojalan tutkielma Musiikillisen toiminnan motiivit, joka löytyy ainakin Sibelius-Akatemian kirjastosta Helsingistä.
 

pirkka

Käyttäjä
Liittynyt
23.7.2006
Viestejä
13 845
Kaupunki
Järvenpää
kre sanoi:
Tarkoitin esimerkilläni että melodian tunnistaminen sävellyksestä on yksi perusta musiikaalisuudelle, eikä sitä osaa niin moni kuin helposti kuvittelisi.
Ja kyynikkona on pakko jatkaa, että tunnistettavaa melodiaa on itsekin hankala kuulla kun laittaa jonkun NRJ:n päivän soitetuimmat pyörimään.

Samoin melodian tunnistaminen tai ainakin toistaminen on melkoisen hankalaa valtaosalle meistä musikaalisina itseämme pitävistä jos teoksena on esim jokin bethovenin myöhäinen jousikvarttetto tai vastaava. Olkoonkin teoksissa melodioita niin musiikki koostuu melodioiden kudoksista ja niihin sukeltaminen tuottaa mielihyvää ja stimuloi myös älyllis-tunteellisesti ja antaa olemassaololle merkitystä.
 

kre

Käyttäjä
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
7 961
Yrität nyt Pirkka väkisin ymmärtää väärin. Kyse on ihan simppelistä asiasta, vaikka ukko-nooan melodiasta. Tosin ei sillä Beethovenillakaan ne melodiat mitenkään kovin monimutkaisia ole, jos ihan tarkkoja ollaan. Se mitä Beethoven niillä tekee, on asia erikseen.
 

Tawe

Hifiharrastaja
Liittynyt
12.9.2006
Viestejä
13 083
Kaupunki
Kuopio
Ukko-Noasta ja klasarista tulee tietysti mieleen Jaakko Kulta... kuka tietää mihin sinfoniaan toi on upotettu? Mollissa ja hieman erilailla rytmitettynä...
 

lehtk

Käyttäjä
Liittynyt
15.2.2007
Viestejä
2 295
Kaupunki
Kerkkoo
Tawe sanoi:
Ukko-Noasta ja klasarista tulee tietysti mieleen Jaakko Kulta... kuka tietää mihin sinfoniaan toi on upotettu? Mollissa ja hieman erilailla rytmitettynä...
Mahlerin ensimmäinen.

KL
 

premier

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
365
Mikä melodiassa on se joka vetoaa ihmiseen? Miksi ihminen reagoi niin voimakkaasti peräkkäin laitettuihin eri taajuuksisiin ääniin? Mikä tekee melodiasta kauniin? Symmetria?

Entäpä rytmi? Miksi rytmi saa ihmisen automaattisesti tahdistamaan itsensä siihen?
 
Ylös