Mikä levy on antanut harrastukselle eniten?

jarroi

Hifiharrastaja
Liittynyt
3.4.2009
Viestejä
8 765
Kaupunki
Kalajokilaakso
Aloitetaanpa tällainen ketju. Onko olemassa joitain sellaisia äänitteitä, jotka ovat olleet erityisen mielekkäitä ja joita käytät esimerkiksi uusien laitteiden testauksessa ja laitteiden esittelyssä muille? Levyjä jotka ovat antaneet harrastukselle eniten?

Minulla nousee muutama cd ylitse muiden: Dire Straitsin Brothers in Arms, Pink Floydin The Wall ja Queenin Made in heaven. Eilen kuulin ensimmäisen kerran Alan Parsonsin On Air CD:tä ja sekin kyllä säväytti. Sen tilaan heti kun löydän. Tänään tilasin the Alan Parsons project CD:n Eve. Löytyykö hyviä vinkkejä muistakin yhtä hyvistä tai jopa paremmista äänitteistä, joilla on mukava testata laitteistoa, mutta joita on myös mukava kuunnella muutenkin?
 
No ainakin Iggy and the Stoogesin Funhouse on ollut hifimielessä äärimmäisen kiinnostava lätty. Usein sitä soittaessa tulee äimisteltyä että miten sitä räkää ja saastaa ämyreistä voikaan tulla niin paljon! Miten taltiointi onkaan niin onnistunut! Mutta levy onkin äänitetty "väärin", siinä osaselitys. Jos kaikki olisi tehty oikeaoppisen siististi, lopputulos ei ehkä olisi niin vakuuttava.
 
51clhJ487bL._SS500_.jpg


Jos tämä levy toimii niin setti on kunnossa.
 
Minä en osaa oikein vastata tähän. Mutta lähes aina kun alistan levyt hifiharrastuksen palveluun, saan vain mieliharmia... en osaa selittää.
 
Tawe sanoi:
Minä en osaa oikein vastata tähän. Mutta lähes aina kun alistan levyt hifiharrastuksen palveluun, saan vain mieliharmia... en osaa selittää.
Taidan ymmärtää. Onko taustalla hivenen liikaa perfektionismia?
 
jarroi1 sanoi:
Taidan ymmärtää. Onko taustalla hivenen liikaa perfektionismia?

Ei oikeastaan. Ei mielestäni. Se vaan jotenkin tuo asetelma, jossa levyjä aletaan valikoida hifin ehdoilla, johtaa aina kauas musiikista. Siis itsellä on käynyt näin.
 
noita huippuäänityksiä tuli keräiltyä aikansa, nykyään tulee melkein testattua myös niillä paskimmilla. kertoo jotenkin enempi setin toimivuudesta, jos esim. kingston wall:in real live thing toimii.

Toi lähinnä sen takia että aikanaan tuli vedettyä setti ns. överihifisaundiin, rajaa aika paljon mitä pystyy kuuntelemaan. tulee kuunneltua ääniä eikä biisejä.

Kaverit kun on käymässä niin toki tulee soiteltua esim. tota brothers in arms:ia. yleensä johtuu myös oheistuotteista ja yleisöstä (yk-miehiä ja viskiä...)

Silti pahiten kompuroiduista kökkölevyistä on paha saada mitään irti. Viikate on yks semmonen bändi minkä levyt on tuottaneet pettymyksen, tulee soiteltua enää kakkossetillä spotifyn kautta. Sääli, koska diggaan bändistä. vinyyliprässejä viikatteelta en ole vielä raaskinut hankkia, onko eroja?
 
Tawe sanoi:
Ei oikeastaan. Ei mielestäni. Se vaan jotenkin tuo asetelma, jossa levyjä aletaan valikoida hifin ehdoilla, johtaa aina kauas musiikista. Siis itsellä on käynyt näin.

Hifi on renki ja musiikki isäntä, näin sen on oltava.
 
kre sanoi:
Hifi on renki ja musiikki isäntä, näin sen on oltava.

Kyllä ehdottomasti. Hifi on myös pilannut paljon hyvää musiikkia, esim. just Dire Straits on yksi tyypillinen uhri... Bändin tuotanto on paljon enemmän kuin sarja testilevyjä.
 
Joo. On olemassa se maailman parhain levy, joka oli maailman paras jo ennenkuin varsinaisesti innostuin hifistä enemmän. Ja sitten kun kuulin levyä paremmilla hifilaitteilla paljastui se myös aika hifiksi levyksikin, (jonka olin kyllä jo huomannut huonommillakin laitteilla jo) kun sattuu olemaan ECM-kamaa.

Ja se levyhän on Aparis: Despite The Fire-Fighters' Efforts...

Käytän levyä välissä myös testaukseenkin, mutta musatyylistä johtuen en sitä aivan kaikille soita, tuollainen hieman kokeileva ambient new age jazz (fuusio?) ei ole ihan jokaisen musadiggarin kamaa. Kaiken lisäksi levyn biisit ovat aika pitkiä, joten lyhyeillä näytteillä ei saa oikein kokonaiskuvaa hommasta... toisaalta jos on aikaa niin sitten voi kuunella biisin tai pari.

Maailman ehkä toiseksi parhain levy Syclops: I've Got My Eye On You on myös välillä ollut testimateriaalina, mutta johtuen myös musatyylistä, joka on aika minimalistista ja elektronista post-tekno jazz robottifunkia yms. niin harvemmin sitä tulee demostroitua muille. Ei tuo levy nyt välttämättä hifimielessä ole mitenkään mullistava, mutta onpahan vain jotenkin raikas musiikillinen näkemys ja ehkä jotain uutta auringon alla.
 
Back
Ylös