Metrik - protoilua

[hoffa]

Tänään kannettiin pertsan kanssa toinen metrik ulos ja mittailtiin sitä eri kulmista

REW:iin sopiva tiedosto .mdat löytyy tuolta:

http://aaninen.dyndns-free.com/metrik/mittauksia/

 

[hoffa]

Lisätääs käppyrät kuvinakin:

 

[jjahifi]

Kuinkas tuo dipoli nyt noin epäsäännöllinen on? Käyttäytyy kohtuusiististi verrattuna kaupallisiin, mutta parantaa voisi.

t. jjahifi

 

[hoffa]

Luultavasti spine vähän sotkee. Lisäksi 44 mm paksu etulevy tekee vähän tuhojaan takasäteilylle, kun elementit on etupuolen kanssa tasan.

 

[hoffa]

Vähän ois ehkä keskiäänien zobelissa säätämistä. Piikittää pikkasen liikaa jakotaajuudela. Lisää mittauksia laitan varmaan alkuviikosta.

 

[hoffa]

Vähän karultahan tuo vaste näyttää. Tasoittamaton kyseessä. Keskiäänien kelojen induktanssi vaan piikittää jakotaajuudella. Pitänee vielä tutkia saisiko zobelia paremmaksi. Muutoin mittaukset näyttää aika vastaavilta, mitä itse olen ulkona räpsinyt. Impedanssitkin ihan soitettavia vielä. Yläpään 4 ohmin kuorma tosin vähän vaativampi.

 

[hoffa]

Viime lauantaina kävin päiväselti Iisalmessa yhden kaiuttimen kanssa ja Genelecin tuotekehityspuolen työntekijät ystävällisesti mittasivat kaiuttimen. Suuri kiitos tästä heille ja koko yritykselle.

Alla hieman räpsyjä sitten:



Tästä voi todeta, että ulkona mittaaminen vastaa melko lähelle kaiutonta tilaa. Ylempi on Genelecillä mitattu.


Dipoliosan suuntaavuus:




Yläpään herkkyys on 94 dB/2,83W metrin päästä. Tokihan se vaimennetaan basso-osan tasolle linjatasossa jolloin kokonaisherkkyys on 84 dB/W metrin päästä.



Basso-osan suuntaavuus:




Passiivisuotimesta löytyi siis vielä viilattavaa ja korjailinkin sitä jo. Tässä aiempi ja korjattu jakosuoto:

 

[hoffa]

Sitten vielä särömittaukset:

95 dB @ 300 Hz



4000 hertsin piikki lienee keskiäänen kartioresonanssi, kun mietin sitä tarkemmin. Jokatapauksessa tasoriippuvainen.


85 dB @ 300 Hz




Tavallisilla kuunteluvoimakkuuksilla toimitaan melko pienillä säröillä.

 

[kimmosto]

Kun kaikki harmooniset piikittää samalla taajuudella, on kyseessä joko sähköinen leikkaus tai mekaaninen pärräys. Kartion vasteresonanssi näyttää piikit eri perustaajuksilla; f/2, f/3, f/4 jne

 

[AD]

Kannattais vaan varmistaa kolmesti että pystyasteikon alue on 50 dB ja jakoväli 5 dB ennenkuin räpsii ainuttakaan kuvakaappausta. Mallisuorituksia on yritetty laittaa muutamaan ketjuun.

Artassa en löytänyt jakovälin säätöä, onkohan siinä edes sellaista? Pystyasteikon aluetta siinä voi kyllä säätää. Linkin voisi mallisuorituksesta laittaa vaikka tähän ketjuun. Tai kenties pysyväksi aiheeksi sivun alkuun.

 

[hoffa]

Mittaamisohjeita ja noita asteikkovaatimuksia on pyydetty laittamaan yhteen ohjeeseen jo pitemmän aikaa. Akustiikka alue voisi olla sopiva paikka moisille. Ei vaan kukaan ole tainnut viitsiä ohjeita vieläkään tehdä.

 

[kimmosto]

Artassa en löytänyt jakovälin säätöä, onkohan siinä edes sellaista? Pystyasteikon aluetta siinä voi kyllä säätää. Linkin voisi mallisuorituksesta laittaa vaikka tähän ketjuun. Tai kenties pysyväksi aiheeksi sivun alkuun.

Jakoväli on automaattinen. 5 dB jaon saa kun asettaa alueen 45 dB:iin. Muistaakseni Artan 1-versiossa 5 dB jaon sai vielä 50 dB alueella, mutta sekin on pitänyt mennä pilaamaan. Ei olisi iso asia tallettaa tärkeimpiä asetuksia seuraavaa istuntoa varten, jottei aina tarttis samoja säätöjä ruuvata. Tuo on sentään helppo vrt ryhmäviiveen skaalaan, joka menee päin peetä ihan aina.

 

[hoffa]

Tämmönen projekti alkoi. En edes odota passiivilla alimmalla suodolla parannusta tulevan, mutta täysin passiivissa käkättimessä on hyötynsä. Jatketaan mallailua ja jossain vaiheessa vilkastaan taas mitä se kelakupari kustantaa...

 

[hoffa]

Ohjetta varten mittasin toiminnan omassa kuuntelutilassani. Bassopuolen toimintaa lähinnä ilman lt-korjausta ja sen kanssa.



Omaan makuuni lt-korjausta ei tarvita. Mielestäni se rokilla lähinnä vie basarin luonnottomaksi ja isku jää vajaaksi. Sen näkee myös LT:n yläbassoja vaimentamasta vasteesta.

 

[hoffa]

Tämän parin kanssa härvääminen alkaa lähestyä loppua ja viimeinen homma on kasailla pakkauslaatikot, ettei pari kolhiinnu.

 

[hoffa]

Kohta on kymmenen vuotta ollut Metrik DIY -kaiutinpari elossaan. Muokkauksia on ajansaatossa tullut. Oikeastaan vain yksi olennainen eli miniDSP 2x4 -peruspurkilla toteutettu alin jakosuoto on tässä parissa korvattu miniDSP PWR-ICE125 -vahvistinmoduulin DSP-tekniikalla toteuttaen ja samalla kaiuttimista on tullut täysin aktiiviset sisältäen 2-kanavaisen vahvistimen myös. Sisääntuloina on nyt linjatasoinen (RCA) ja balansoitu (XLR) analogisina vaihtoehtoina sekä digitaalinen AES/EBU, mihin kelpaa myös koaksiaalisesta SPDIF:stä signaali.

Toinen Metrikien versio syntyi tämän aktiivisen kaiuttimen pohjalta ja niissä on alinkin jakosuoto passiivinen. Eroa näissä on myös ylimmässä jakosuodossa ja nyt tarkoitukseni on suunnitella seuraava versio passiivisuotimista myös aktiivisiin Metrik DIY:ihin. Alkuperäinen suoto keskiäänien ja diskantin välillä on toista astetta alipäästäen ja myös toista astetta diskantille ylipäästäen. Uudet suodot ovat toista astetta alipäästäen ja diskantin ylipäästö kolmatta astetta.




Etuvasteeseen näillä suodoilla jää hieman mutkittelua, mutta tehovaste ojentuu paljon paremmin toisen asteen alipäästöllä ja kolmannen asteen ylipäästöllä. Ehkä karvan jää ns. BBC-vaimennustakin.








Teoreettinen ja käytännössäkin MTM-yläpään herkkyys on 94 dB/W/m, mutta kardioidibassolla ei herkkyyttä saada lähellekään tuota, joten nyt yläpäätä on vaimennettu DSP:llä digitaalisesti jopa yli 10 dB. Passiivisen Metrik-kaiuttimen pohjalta olen todennut vastuspuulla yläpään vaimentamisen tuovan äänellisiä etuja huomattavasti, joten myös Metrik DIY -aktiivikaiuttimiin suunnittelen passiivisen vaimennuksen MTM-yläpäälle. Samalla saadaan sen impedanssikäyttäytyminen paremmaksi ja päätevahvistimelle mukavammaksi. Myös mahdolliset häiriöäänet vähenevät huomattavasti, kun itse kaiutin ei ole niin herkkä.





Metrikien MTM-yläpää on dipoli suuntaavuudeltaan myös diskantin puolelta, koska sen rakenne on takaa avoin. Sivusuuntaavuus romahtaa elementtien hoitamana kilohertsista alaspäin, mutta etulevy on mitoitettu siten, että dipoli rakenne tuo suuntaavuuden vuorostaan tuolle kaistalle. Kardioidin basson suuntaavuudelle vaihdutaan loivasti moodialueelle siirryttäessä.




Pystysuuntaavuutta MTM-rakenne tuo jo huomattavasti paremmin, koska elementeillä on näennäistä kartiopinta-alaa enemmän.




Alustavasti mallinnuksessa on käytetty teoreettisiä tietoja, mutta mittaan kyllä kaiutinelementtien impedanssikäytöksen, kun saan vain aikaiseksi irroittaa niistä johdot nykyisistä jakosuotimista irti. Samalla mittaan myös taajuusvastekäyttäytymiset niistä niin on vähän paremmin pohjaa mallinnukseen. MTM-yläpään alin ylipäästö kardioidibasson rajalla toteutetaan jatkossakin DSP-tekniikalla.

Ylläolevat kuvaajat ovat karkeasti arvoidulla jakosuodinkytkennällä mallinnettuja ilman tarkempaa dataa toiminnasta.

 

[hoffa]

Pari tunteroista se vaati, että sain puukotettua elementeille kytkennät ja mitattua impedanssit sekä taajuusvasteet karkeasti.




Ei mitenkään mahottoman vaikea ole näille kastoille jakosuotoja sovitella.




Nopeasti kun sain DSP:llä aktiiviset suodot aikaan, niin vinkasin nekin MTM-kokonaisuudesta.





Semmoselta se näyttäisi.





Impedanssi ei ihan viiva suora ole, mutta kelvollinen ja reaktanssi aika hyvin kurissa jakosuodonkin taajuuksilla.




Alle 1000 hertsin tehovastearviota täytyy suunnitella mutun perusteella, kun LspCAD ei oikein tue dipolin rakenteen suuntaavuutta. Tai saattaisi se tukea, kun oikein perehtyisi noihin käytettäviin lisätietoihin, mitä siinä on vipuina.





Keskiäänet on nyt mallinnettu yhtenä elementtinä, jolla on käytössä mittausdatat (taajuusvaste suoraan edestä sekä impedanssi) kahdesta kotelossaan olevasta elementistä. Suuntaavuuden pyrin arvioimaan LspCAD:n laskennalla elementin koon ja sijainnin mukaan. Mallinnettu keskiääni on siis 160 mm leveä ja 500 mm korkea sekä sen keskipiste on sama kuin diskantin.

 

[hoffa]

Jakosuodot on vielä muokkaantuneet ja niihin on osat jo tilattu. Tänään hetken raapustin osasijoittelua.

 

[Micco]

Kohta on kymmenen vuotta ollut Metrik DIY -kaiutinpari elossaan. Muokkauksia on ajansaatossa tullut. Oikeastaan vain yksi olennainen eli miniDSP 2x4 -peruspurkilla toteutettu alin jakosuoto on tässä parissa korvattu miniDSP PWR-ICE125 -vahvistinmoduulin DSP-tekniikalla toteuttaen ja samalla kaiuttimista on tullut täysin aktiiviset sisältäen 2-kanavaisen vahvistimen myös. Sisääntuloina on nyt linjatasoinen (RCA) ja balansoitu (XLR) analogisina vaihtoehtoina sekä digitaalinen AES/EBU, mihin kelpaa myös koaksiaalisesta SPDIF:stä signaali.

Toinen Metrikien versio syntyi tämän aktiivisen kaiuttimen pohjalta ja niissä on alinkin jakosuoto passiivinen. Eroa näissä on myös ylimmässä jakosuodossa ja nyt tarkoitukseni on suunnitella seuraava versio passiivisuotimista myös aktiivisiin Metrik DIY:ihin. Alkuperäinen suoto keskiäänien ja diskantin välillä on toista astetta alipäästäen ja myös toista astetta diskantille ylipäästäen. Uudet suodot ovat toista astetta alipäästäen ja diskantin ylipäästö kolmatta astetta.




Etuvasteeseen näillä suodoilla jää hieman mutkittelua, mutta tehovaste ojentuu paljon paremmin toisen asteen alipäästöllä ja kolmannen asteen ylipäästöllä. Ehkä karvan jää ns. BBC-vaimennustakin.








Teoreettinen ja käytännössäkin MTM-yläpään herkkyys on 94 dB/W/m, mutta kardioidibassolla ei herkkyyttä saada lähellekään tuota, joten nyt yläpäätä on vaimennettu DSP:llä digitaalisesti jopa yli 10 dB. Passiivisen Metrik-kaiuttimen pohjalta olen todennut vastuspuulla yläpään vaimentamisen tuovan äänellisiä etuja huomattavasti, joten myös Metrik DIY -aktiivikaiuttimiin suunnittelen passiivisen vaimennuksen MTM-yläpäälle. Samalla saadaan sen impedanssikäyttäytyminen paremmaksi ja päätevahvistimelle mukavammaksi. Myös mahdolliset häiriöäänet vähenevät huomattavasti, kun itse kaiutin ei ole niin herkkä.





Metrikien MTM-yläpää on dipoli suuntaavuudeltaan myös diskantin puolelta, koska sen rakenne on takaa avoin. Sivusuuntaavuus romahtaa elementtien hoitamana kilohertsista alaspäin, mutta etulevy on mitoitettu siten, että dipoli rakenne tuo suuntaavuuden vuorostaan tuolle kaistalle. Kardioidin basson suuntaavuudelle vaihdutaan loivasti moodialueelle siirryttäessä.




Pystysuuntaavuutta MTM-rakenne tuo jo huomattavasti paremmin, koska elementeillä on näennäistä kartiopinta-alaa enemmän.


katso liitettä 192110

Alustavasti mallinnuksessa on käytetty teoreettisiä tietoja, mutta mittaan kyllä kaiutinelementtien impedanssikäytöksen, kun saan vain aikaiseksi irroittaa niistä johdot nykyisistä jakosuotimista irti. Samalla mittaan myös taajuusvastekäyttäytymiset niistä niin on vähän paremmin pohjaa mallinnukseen. MTM-yläpään alin ylipäästö kardioidibasson rajalla toteutetaan jatkossakin DSP-tekniikalla.

Ylläolevat kuvaajat ovat karkeasti arvoidulla jakosuodinkytkennällä mallinnettuja ilman tarkempaa dataa toiminnasta.

Ihan vaan vaihtoehtona, en osaa sanoa mikä on paras kytkis. Tuossa esitetyssä vaihtoehdossa on tiputettu basson tasoa sekä muokattu bassojen parametreja sarjavastuksella R2. Toinen tapa olisi laittaa bassot sarjaan ja tehdä vaikka tuosta 2,5 tie laittamalla joku konkka toisen elikon rinnalle. Toki tällöin muuttuisi alarajataajuus ylemmäksi (R2 "muuttaa" elementtien parametreja) ja suotimen komponenttiarvot menisi uusiksi. Sitten taas ihan vaan heittona, miten olisi pieni pala akustiikkalevyä disun viereen tasaamaan tehovastetta? Voit kokeilla sitä laittamalla vaikka paidan hihan disun viereen imitoimaan akustiikkalevyä. En tiedä mikä on hyvä, heittelen vaan ideoita puskista

 

[hoffa]

MTM-yläpään passiivisuodot ovat siis ylipäästö 3. astetta diskantille sekä alipäästö 2. astetta keskiäänille.








Impedanssin käytöksessä reaktanssi on edelleen hallussa jakotaajuuden alueellain vaikka zobel-piiriä ei kytkennöissä ole. Tuo vastuspuuvaimennus on suositukseni muillekin tusaajille, koska se tekee vahvistimen haasteista helpompia vaikka sähköakustinen herkkyys kärsiikin. On kuitenkin huomioitava vastusten tehonkesto ja joku varmaan jo ajattelee myös vastusten kuultavia eroja...

Tusaamisen dokumentit löytyy myös verkosta vapaasti.

Index of /~hoffa/Metrik DIY/2022